Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Atsteekit

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Meksikon vaakunan aihe on asteekkien tarinasta.

Asteekit olivat Meksikon ylängön soturikansa, joka valloitti ja orjuuttikin muita kansoja. Sen lisäksi he harjoittivat maanviljelystä, käsityötä ja kauppaa. Asteekit ovat tunnettuja verisyydestään ja ihmisuhreistaan. "Kukkien sotia" käytiin osittain ihmisuhrien hankkimiseksi. Yhteiskuntaa johtivat kuningas ja sotilaseliitti. Tunnemme asteekit erityisen hyvin siksi, että he olivat viimeisenä hallinnut kansa ennen espanjalaisten valloitusta. Kansan nimi voidaan kirjoittaa joko atsteekit tai asteekit.

Asteekkien tarina (historia)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekkien pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi Texcoco järjven keskellä.

Asteekit saapuivat pohjoisesta Meksikon laaksoon 1200-luvulla. Alkuperämaata ei tunneta, mutta sukulaiskielten puhujia asuu Kalliovuorilla ja niiden viereisellä ylätasangolla, Pohjois-Amerikassa. Asteekkien saapuessa paikalliset kansat olivat heitä kohtaan vihamielisiä.

Tarinan mukaan asteekkien tuli rakentaa kaupunki paikkaan, jossa kotka istuisi kaktuksessa ja pitelisi käärmettä. Texcoco järven saarelle he sitten perustivat "kivikaktuksen" eli Tenochtitlánin. Aluksi se oli mitätön kyläpahanen, jonka asukkaat metsästivät ja kalastivat elannokseen. Sitten he kävivät vaihtokauppaa lähiheimojen kanssa.

Kaupungin rakentaminen ja sotataitojen oppiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue oli suoperäistä ja saadakseen siitä paremmin viljelyyn sopivaa he alkoivat muokata sitä viljelymaaksi muodostamalla keinotekoisia saaria, joiden välissä risteilivät kulkuväylinä toimineet kanavat. Asteekeista tuli mahtava kansa, koska he olivat pelottomia sotureita ja taitavia rakentajia. Kaupungin ensimmäinen temppeli rakennettiin 1325. Kun kaupunki valmistui naapurikansat alkoivat kohdella heitä vertaisinaan.

He eivät kuitenkaan vielä 1300-luvulla olleet riittävän vahvoja, vaan joutuivat maksamaan Tepaneekeille veroa ja taistelemaan heidän armeijassaan palkkasotureina. Samalla heidän elintason ja sotataitonsa kehittyivät.

Asteekeista tulee mahtavia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekkien valloituksia eri kuninkaiden aikana.

Autettuaan tepaneekkeja voittamaan acolhuoit, asteekit saivat oikeuden kantaa veroa voitetulta kansalta. Ensimmäistä kertaa he saivat vaikutusvaltaa mantereella ja heistä tuli tepaneekkien kilpailijoita. Tästä nämä eivät olleet mielissään, vaan yrittivät tukkia asteekkien kulkutiet.

Läheisen Texcoco kaupungin hallitsijan sekä useiden tepaneekkien vasallien kanssa liittouneet asteekit kuitenkin kukistivat tepaneekit. He ryöstivät näiden pääkaupungin ja uhrasivat heidän kuninkaansa kansalaisten silmien edessä.

Asteekit solmivat kolmiliiton läheisten Texcocon ja Tlacopanin kaupunkien kanssa ja nousivat pian liittouman johtoon. Sadan seuraavan vuoden aikana liittouma alisti 500 kaupunkivaltiota laajalla alueella. Tenotichlanissa asui lopulta 250 000 asukasta ja sinne virtasi työvoimaa ja varoja ympäri valtakuntaa.

Espanjalaisten valloitusretki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkemmin:Asteekkivaltakunnan espanjalaisvalloitus

Hernando Cortesin sotajoukon reitti rannikolta asteekkien pääkaupunkiin.
Maalaus, jossa Cortes tapaa asteekkijohtaja Montezuman.
Cortes hyökkää joukkoineen asteekkipääkaupungissa pyramiditemppeliin.

Espanjalainen Hernan Cortes valtasi miehineen asteekkivaltakunnan 1519-1521. Espanjalaiset voittivat intiaanit, koska olivat taitavia sodankävijöitä, heillä oli hyvät rauta-aseet, intiaaniliittolaisia ja eurooppalaisten tuomat taudit tappoivat paljon intiaaneja. Toisaalta asteekkivaltakunta oli hajanainen. Aseet olivat kivikautisia. Silti myös espanjalaiset kärsivät suuria miestappioita.

Cortes lähti sotajoukkoineen Kuubasta kohti tuntematonta maata. Hän rantautui joukkoineen vuonna 1519 Veracruzin lähelle. Siellä Cortes kuuli, että sisämaassa on mahtava ja rikas valtakunta. Cortes oivalsi, että nyt on oiva tilaisuus valloittaa tuo maa ja ryöstää sen aarteet.

Retkellään vuorten yli Cortes joutui moniin taisteluihin ja sai mukaansa asteekkeja vihaavia intiaaniliittolaisia. Cortes saapui Tenochtitlaniin espanjalais- ja intiaanijoukkonsa kanssa. Asteekkikuningas Montezuma otti Cortesin miehineen vastaan. Viekkaat espanjalaiset vangitsivat Montezuman, ja asettuivat asumaan asteekkien palatsiin. Montezuma lupasi espanjalaisille suuret kultalunnaat, joista asteekit keräsivätkin innolla. Koska epäilivät asteekkien hautovan kapinaa, espanjalaiset surmasivat satoja juhlivia ylimyksiä raa'asti. Asteekit kostivat tämän aloittamalla sodan espanjalaisia vastaan. Asteekkien vallasta erottama Montezuma surmattiin epäselvissä oloissa. Asteekit piirittivät palatsia, mutta espanjalaiset kykenivät torjumaan heidän jatkuvat hyökkäyksensä. Sitten espanjalaiset pakenivat pitkin pengertietä. Taisteluissa kuoli satoja espanjalaisia ja lähes kaikki intiaaniliittolaiset. Asteekit ajoivat perääntyviä espanjalaisia takaa, mutta nämä selvisivät taisteluista. Intiaaneja pelottivat espanjalaisten ratsut. Vuonna 1521 espanjalaiset palasivat täydennysjoukon ja intiaaniliittolaisten kera. He valtasivat ensin Tenochtitlania ympäröivät kylät pitkässä taistelujen sarjassa. Asteekit tekivät sitkeää vastarintaa kaupungissakin. He uhrasivat kaikki vangiksi saamansa espanjalaiset pyramiditemppeleissään. Kaupungista loppui ruoka, ja nälänhätä oli hirmuinen. Lisäksi espanjalaisten mukanaan tuomat taudit isorokko ja tuhkarokko riehuivat myös siellä. Espanjalaiset hyökkäsivät itse kaupunkiin. Kaupungissa taisteltiin talo talolta. Asteekkien tilanne oli toivoton. Asteekkihallitsija Cuauhtemoc antautui. Espanjalaiset tappoivat ja kiduttivat intiaaneja, varsinkin ylimyksiä. Espanjalaiset hävittivät asteekkikaupungin ja perustivat tilalle uuden. Ainakin 100000 asteekkia kuoli kaupungin valtauksessa eri syistä kahden vuoden aikana. Noin 5 miljoonasta asteekista kuoli tauteihin jopa 90%. Asteekit joutuivat maaorjiksi.

Asteekkien elämä ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleiden päivän vietto Meksikossa on asteekkien perintöä. Tässä asteekkien päivän merkki, naurava pääkallo eli kuolema.

Yhteiskunnan johdossa oli yläluokka, johon ensin noustiin sotataitojen perusteella, mutta myöhemmin se periytyi isiltä pojille. Toinen luokka olivat maanviljelijät, tavalliset sotilaat, käsityöläiset ja kauppiaat. Lisäksi oli pieni ja tärkeä vaeltavien kauppiaiden luokka. Kaikkien alapuolella olivat orjat, jotka saattoivat kuitenkin ostaa vapautensa tai tulla vapautetuiksi omistajansa kuoltua. Asteekeista saattoi tulla orjia velkojen tai rikosten vuoksi tai sitten orjat olivat sotasaalista. Orjilla saattoi olla omaisuutta, joka kuitenkin kuului lopulta isännälleen.

Asteekit matkasivat jalan ja veneillä. Maa oli niin hyvin vartioitua, että jopa naiset saattoivat matkustaa yksin, mikä ei Euroopassa ollut ollut mahdollista roomalaiskauden jälkeen. Valloituksen jälkeen tiestö jäi ylläpitämättä ja joutui rappiolle.

Kaikki lapset menivät kouluun 15-vuotiaana. Kouluissa opeteltiin joko sotataitoja tai tietoja. Asteekkien opettajat olivat hyvin vaativia ja kouluissa oli kova kuri. Tytöille opetettiin uskontoa ja kodinhoitoa.

Vapaa-ajallaan asteekit harrastivat väliamerikkalaista pallopeliä ja myös lautapelejä. Musiikki ja runous olivat pidettyjä. Runokilpailuja järjestettiin. Asteekit nauttivat teatterista, joko jumalista kertovista pyhistä näytelmistä tai sirkusmaisista komedioista.

Ruoka ja maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekkeja aterialla

Kuten muutkin väliamerikkalaiset, asteekit söivät pääosin kurpitsaa, papuja ja maissia. Heidän ruokavalioonsa kuuluivat myös pienet simpukat ja eräät tietyt levät. Yleisesti he söivät hyönteisiä kuten heinäsirkkoja ja muurahaisia.

Ainoat kotieläimet olivat kalkkuna ja koira, joita molempia myös syötiin. Lisäksi asteekit pitivät mehiliäisiä. Lisäksi metsätettiin riistaa. Espanjalaiset kielsivät tultuaan pyhän amarantti-viljan käytön, mikä oli harmi, koska se on hyvin ravinteikasta.

Agave oli tärkeä kasvi, sillä siitä saatiin ruokaa, makeutta ja kuituja vaatteisiin ja köysiin. Siitä valmistettiin myös käytettyä alkoholia, joka muistutti olutta tai simaa.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekkien sodanjumala

Saapuessaan laaksoon asteekit lienevät olleet melko yksinkertaista kansaa. He lainasivat suuren osan kulttuuristaan tolteekeilta, jotka jostain syystä sekoittivat Teotihuacanin sivilisaation kanssa.

Uskonto oli keskeisessä osassa koko asteekkien elämää. Valtion tasolla sitä hallitsi ylipappi suurine kuukausi rituaaleineen kuningashuoneen suojaksi. Jokaisella ammattiryhmällä oli omat rituaalinsa, esimerkiksi kauppiaat palvoivat omaa kauppiasjumalaansa. Ochpaniztlin juhlassa tavallinen kansa vietti kaduilla vähän meidän vappumme kaltaista karnevaalia.

Asteekkien tärkein jumaluus oli sodan ja auringon jumala Huitzilopochtli, jonka asteekit nostivat kunniakkaaseen asemaansa. Vielä 1300-luvulla se oli lähinnä metsästyksen jumala. Legendan mukaan nimenomaan hän, johdatti asteekit kaupungin paikalle. Jumalan kerrotaan uhranneen veljenpoikansa Copilin ja heittäneen tämän sydämen järveen. Sydämen paikalle kasvoi kaktus. Asteekit uskoivat, että ilman uhreja aurinko ei nousisi.

Mayojen tapaan asteekeilla oli kehämäinen aikakäsitys. Yksi kierros kesti 52 vuotta, jonka jälkeen vanhan temppelin paikalle rakennettiin uusi. Tuolloin vietettiin kaikkein suurinta uuden tulen juhlaa. Tuolloin jokainen asteekki rikkoi kaikki taloustavaransa ja heitti ne menemään. Sitten hän sai uuden tulen Huixachtlan temppelin uhritulesta.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

agaavet = joukko tyypillissesti Meksikolaisia ihmiselle hyödyllisiä mehikasveja, joita käytetään nykypäivänä mm. alkoholin valmistukseen ja kuituina naruihin ja köysiin sekä mm. riippumattoihin ja hattuihin.

amarantti = oli asteekkien jokapäiväistä ruokaa ennen eurooppalaisten tuloa. Amarantti kuuluu revonhäntiin. Se on pienijyväistä ja sisältää paljon kivennäisaineita, b-vitamiinia (foolihappo) ja kuitua. Lisäksi siinä on runsaasti valkuaista. Jos haluat kokeilla amaranttia voit ostaa sitä luontaistuotekaupasta. Asteekit käyttivät amaranttia pyhissä rituaaleissaan, joissa he valmistivat jumalankuvia amaranttista ja hunajasta. He kutsuivat viljaa nimellä huautli. Amarantti sekoitetaan yleensä muihin viljoihin, joiden valkuaisaineet täydentävät sitä.

ihmisuhri = uskonnollinen tapahtuma, jossa yleensä ihmisen henki annetaan lahjaksi jumalille

kulkutauti = nopeasti ja usein helposti leviävä vaarallinen sairaus, joka tarttuu ihmisestä toiseen ja yleensä tappaa suoraan tai jälkitautien myötä suuren osan väestöä. Historiallisia kulkutauteja on ollut muun muassa rutto ja viime vuosina on pelätty lintuinfluenssan muuttumista kulkutaudiksi. Siirtyessään uuteen maailmaan (eli Amerikkoihin) Eurooppalaiset toivat mukanaan intiaaneille tuntemattomia sairauksia, joille näillä ei ollut vastustuskykyä ja jotka tappoivat suuren osan väestöä. Tällaisia olivat esimerkiksi meillä lastentauteina tunnetut rokot.

orja = ihminen, jonka joku toinen ihminen omistaa.

sotilaseliitti = sotilasjohdosta koostuva hallitseva- tai yläluokka

temppeli = jumalien ja henkiolentojen palvelemiseen ja kunnioittamiseen tarkoitettu rakennus, jota palvojat yleensä pitävät pyhänä.

vaakuna = vertauskuvallinen esimerkiksi valtakuntaa tai sukua tarkoittava tunnuskuva. Keskiajalla ne kiinnitettiin usein kilpiin ja monet vaakunat ovat siksi edelleen kilven muotoisia. Vaakunoissa käytettiin vertauskuvallisia tunnuskuvia, joilla haluttiin kuvata sen kohteena olevaa sukua tai valtiota. Monet tunnukset ovat ikivanhoja. Suomen vaakunassa on leijona ja valkoisia ruusuja historiallisten maakuntien mukaan. Suomessa käytetään vaakunakuvaa eli leijonaa esimerkiksi jääkiekkomaajoukkueen edustuspaidoissa.

ylänkö = korkealla merenpinnan yläpuolella sijaitseva tasanko eli laaja suhteellisen tasainen alue