Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Neoliittinen ja kuparikauden Eurooppa
Neoliittinen ja kuparikauden Eurooppa ns. "Vanha Eurooppa" oli aikakausi, jolloin maanviljely oli levinnyt Eurooppaan, mutta indoeurooppalaiset eivät olleet saapuneet sinne. Lähi-idästä tullut väestö levitti maanviljelyn Keski-Euroopaan laajalti jo noin 7000-5000 eaa . "Vanha Eurooppa" oli noin 7000-1800 eaa. Vanhan Euroopan kuuluisimpia kulttuureja ovat nauhakeraamiikan pitkätalokulttuuri, suuret megaliitit ja ympyräkaivannot, sekä Balkanin alueen kaupunkikulttuurit. Kauden lopulla tapahtui noin 3500-1800 eaa suuri "sotakirveskansojen" vaellus Euroopaan. Sotakirveskansat olivat varhaisia indoeurooppalaisia.
Viljelyn leviäminen, varhaiset viljelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maanviljelyn leviämisestä Euroopassa tarkemmin
Viljely levisi Eurooppaan pääosin kahta reittiä: Balkanin-Keski-Euroopan pohjoista maareittiä. Etelässä ja lännessä viljelyä levitti merillä liikkunut kansa. Maanviljely levisi Lähi-idästä noin 8000-7000 eaa Turkkiin. Sieltä viljely levisi edeleen noin 6500-6000 eaa Kreikkaan ja pian Balkanille. Kreikan varhaisesta viljelykylistä on löydetty merkkejä temppelistä ja linnoittamisesta. Balkanille syntyi Vincan kulttuuri ja Tripoljen kulttuuri. Keski-Tonavan seuduille syntyi noin 5600 eaa nauhakeramiikka.
Sen ihmiset viljelivät maata viljavassa lössimaassa ja asuivat pitkissä monne perheen puutaloissa. Nauhakeraamiset viljejivät levittivät 5000 eaa mennessä viljelyn Belgiaan asti. Nauhakeraamine perinne jakautui noin 5000 eaa erilaisiksi perinteiksi. Tällä välin laivoilla liikkuneet sydänsimpukkakeramiikkaa levittäneet merenkulkijat olivat levittäneet viljelyn Ranskan pohjoisrannikoille asti vuotaan 5000 eaa mennessä.
Ymyräkaivannot, megaliitit, suuret keskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Euroopassa alettiin nauhakeraamisen kauden lopuilla noin 4800 eaa tehdä ympyräkaivantoja, joissa vallihaudan sisällä oli paaluaitoja. Näihin aikoihin syntyi Romanian-Ukrainan Tripoljen kulttuurissa ajan mittojen mukaan suuria jopa yli 10000 asukkaan asutuskeskuksia.
Maanviljely levisi noin 5000 eaa Portugalin sisämaahan ja Ranskan Bretagneen. Viljely synnytti siellä megaliitit. Megaliitit olivat suurista kivistä tehtyjä isoja rakennelmia. Ne olivat yleensä hautoja ja temppeleitä. Monestikin megaliittirakenlelma oli suvun tai heimon joukkohauta.
Varhaisimmat megaliitit tehtiin Ranskan rannikolla, Portugalissa ja Espanjassa noin 4800–4500 eaa.
Suuret megaliittirakennelmat noin 4000–3000 eaa. syntyivät, kun maanviljely oli vakiintunut. Niinpä oli paljon työvoimaa isojen kivimonumenttien tekoon kulttipaikoiksi. Rakennettiin kehämonumentteja ja pitkäkumpuja. Esimerkiksi Bretagnen käytävähaudat rakennettiin noin 3700–3100 eaa
Indoeurooppalaisten tulo, "Vanhan Euroopan" tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Indoeurooppalaisten varhaiseta vaelluksesta keski-aasiasta länteen hieman lisää artikkelissa
Pronssikautinen indoeurooppalainen kulttuuri levisi noin 3500-1800 eaa Itä-Ukrainasta laajalle alueelle Eurooppaan. Idoeurooppalaiset olivat sotaisia ja pitkälti hävittivät aiemmat perinteet. Nuorakeramiikkaa valmistanut sotakirveskansa vaelsi laajalle alueelle 3000-2200 eaa. Tripoljen suuret keskukset hävitettiin. Megaliittien rakentaminen väheni ja aikaa myöten lakkasi.
Selityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Neoliittinen: "uusi kivikausi", myöhäinen kivikausi: aikakausi, jolloin osattiin viljellä maata ja hoitaa karjaa, toisn sanoen oli siirrytty varhaisesta pelkästä metsästyksestä, kalastuksesta ja luonnonkasvien keräilystä ravinnon tuotantoon.
- 'Megaliitti suuri kivi, suuri kivirakennelma