Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Anasazi-kulttuuri

Wikikirjastosta
"Montezuman linnaksi" kutsuttu pieni pueblo kallion syvennyksessä.

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Anasazi-kulttuurin intiaanit rakensivat Lounais-Yhdysvalloissa kivistä ja savesta neliömäisiä taloja. Näitä sanotaan puebloiksi. Pueblojen asukkaat elivät maanviljelyllä noin vuodesta 750 jaa nykypäivään asti. Näiden intiaanien kyliä sanotaan puebloiksi. Pueblojen huippukausi oli noin 750-1300 jaa.

Ennen puebloja Anasazin ihmiset elivät kuoppataloissa.

Tunnettuja jo raunioituneita Anasazin puebloja ovat muun muassa Pueblo Bonito ja Cliff Palace. Muun muassa hopit ja zunit ovat pueblointiaaneja. Nykyaikaan on säilynyt muun muassa Taosin pueblo.

Mesa Verden kallionjyrkänteen syvennyksessä sijaitsi pueblokylä, jota nykyään kutsutaan Cliff Palaceksi.
Bandelierin puebloa sisältä

Pueblot olivat intiaanien rakentamia talorykelmiä tai taloja. Ilmeisesti puolustustarkoituksen takia kylien talot olivat rakennetut yhteen.

Sana pueblo on merkinnyt alkujaan näiden intiaanikylien asukkaita, espanjaksi pueblo: "ihmiset". Merkitys on tässä siirtynyt näiden ihmisten asuttamia kyliä tarkoittamaan.

Nimitys anasazi on navajojen pueblointiaaneista käyttämä nimitys "muinaiset viholliset". Nykyään jotkut pueblointiaanit monesti vastustavat nimen anasazi-käyttöä, koska pitävät sitä pueblointiaanien arvoa alentavana.

Pueblokulttuuri oli hajanainen. Se koostui monista intiaanikansoista ja - heimoista. Kulttuurissa oli vaihtelua alueiden ja ajan mukaan. Yksi heimo asui yhdessä kylässä. Samaa kieltä lähekkäin puhuvilla kylillä oli yhteishenkeä.

Alussa monet pueblot olivat pöytävuorten, mesojen huipulla. Mutta myöhemmin monia puebloja tehtiin kalliojyrkänteillä oleviin luolamaisiin syvennyksiin. Ne olivat helpommin puolustettavia paikkoja. Tyypillisesti yhdessä suuressa pueblossa asui noin 500 ihmistä.

Kiva sisältä
Tältä seremoniahuone, "kiva" saattoi näyttää.

Pääelinkeino pueblojen rakentamisen aikaan olivat viljely: maissin, pavun ja kurpitsan kasvatus. Myös etsästys. Mm peuraa ja jänistä pyydettiin. Luonnonvaraisia kasveja keräiltiin perinteiseen tapaan. Vaatteet tehtiin puuvillasta, sandaalit kasvikuidusta.

Monissa puebloissa oli maanalaisia pyöreitä huoneita, joita kutsuttiin nimellä "kiva". Nämä olivat miehille tarkoitettuja uskonnollisten menojen pitopaikkoja. Niissä pidettiin myös tärkeitä kokouksia. Kivassa oli pyöreä kaivomainen reikä, ''sipapu''. Pueblointiaanien uskonnon mukaan ensimmäiset ihmiset tulivat sipapusta maan päälle. Sipapusta uskottiin myös tulevan henkiä. Kyliä johti uskonnollinen johtaja. Aurinko- ja sadetanssit olivat tärkeitä menoja. Menoissa käytettiin huumaavia aineita. Myös maissin jumalia palvottiin. Kuolleet haudattiin yleensä maahan, mutta joskus polttohaudattiin. 1200-luvulla levisi Meksikosta pueblointiaanien alueelle kachina-kultti, jossa uskottiin voimakkaisiin henkiin, ja tehtiin nukkeja.

Pueblointiaanit olivat melko tasa-arvoisia, mutta papit johtivat kyliä. Niin miehet kuin naisetkin tekivät viljelytyötä. Naisten hallitsema suku oli merkittävä yhteiskunnan elementti. Vaikka miespappi johti yhteiskuntaa, naiset omistivat maan.

Pueblointiaanit eivät yleensä olleet kaikkein sotaisimpia intiaaneja. Mutta saattoivat alueelleen tunkeutumiset kostaa ja sodalla hankkia itselleen viljelymaata.

Monissa puebloissa sukuklaani oli merkittävä yksikkö. Yksi klaani ehkä asui yhdessä kylässä.

Pueblointiaanimiehet kuuluivat uskonnollisiin, metsästäjien ja soturien seuroihin. Lännessä esimerkiksi papin tehtävä periytyi suvun mukaan. Idässä ei sukuklaaneja ollut, mutta ns. vastakkaisryhmiä. Siellä varsinaisen papin lisäksi oli erikseen sotapäällikkö, jotka ainakin joskus laskettiin isän mukaan.

Sade olikin tärkeä maata viljeleville puebloille. Joskus kävi niin että tuli kuivuus - pueblouskovaisten mukaan sateenjumala oli silloin hyljännyt kylän. Näin kävikin monta kertaa vuoden 1150 jälkeen.

Anasazin historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anasazin kulttuurin alue.

Tarkemmin: Anasazi-kulttuurin historia

Alussa Lounais-Yhdysvalloissa eli liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä noin 1300 eaa alkaen. Kuljettiin perinteieseen tapaan vuosikierron mukaan sinne mistä ravintoa saattoi toivoa löytävänsä.

New Mexicon pohjoisosiin Ilmestyi puebloihin vienyt Anasazin kulttuuri.

Ihmiset asuivat puoliksi maanalaisissa kuoppataloissa. Myöhemmin korintekijöiden aikana omaksuttiin maanviljely, mm maissin. Tämä ja monet muut kulttuuripiirteet lienevät Mesoamerikan vaikutusta. Noin 500 jaa vaelsi idästä ja lännestä korintekijöitä Mesa Verden seuduille. Yhä asuttiin kuoppataloissa.

Noin 750 jaa alettiin rakentaa puebloja, talorykelmiä. Mesa Verden väkeä muutti etelään Chacon kanjoniin. Noin 900 jaa alkaen tehtiin yhä suurempia puebloja, ja Chacon kanjonista muutti väkeä laajalle alueelle.

Kiitospäivän tanssi Oraibi-pueblossa vuonna 1899

Pueblojen rakentamiskeskukset siirtyivät ajan mukana eri paikoissa eri aikoina olevien kuivuuskausien takia.

Noin 1250 hajanainen puebloasutus keskittyi suuriin kyliin pääosin kallionjyrkänteillä. Pian monet puebloheimot muuttivat etelään nykyisille asuinsijoilleen. Se johtui kuivuudesta ja ilmeiesti pohjoisesta tulevista sotaisista heimoista. Nukkeja valmistanut kachina-kultti ilmeentui näihin aikoihin.

Monet pueblot autioituivat myöhemmin kuivuuden, pohjoisten heimojen sotaisan muuton ja valkoihoisten saapumisen takia.

Pueblointiaanit joutuivat espanjalaisten orjiksi ja monia heistä kuoli sotiin ja valkoisten tartuttamiin tauteihin. Pohjoisesta tunkeutuneet apassit tappoivat paljon pueblointiaaneja. Pueblointiaanien kapinat espanjalaisia vastaan epäonnistuivat. Pueblointiaanitkin kärsivät eurooppalaistan tultua huomattavan väen menetyksen tauteihin, väkivaltaan ym., Mutta he onnistuivat melko hyvin säilyttämään maitaan ja perinteitään.Tämä lienee johtunut siitä että pueblointiaanien alue oli syrjäistä seutua. Kuivana ja karuna se ei kiinnostanut niin monia valkoisia.

Nykyäänkin on jäljellä esimerkiksi Taosin pueblo. Sitä johtaa heimoneuvosto, joka ei anna laittaa pueblokylään vesijohtoja ja sähköjä.

Pueblokulttuurin alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pueblo Boniton ennallistuskuva.

Puebloja tehnyt Anasazi-kulttuuri jaetaan muun muassa näihin kolmeen alueelliseen haaraan:

  • Chaco-kanjonin (luoteisin) esim Pueblo Bonito. 800 huoneen kylä
  • Kayentan (kaakkoisin) mm. Betatakin, kallionjykänteellä.
  • Pohjoinen San Juan tai Mesa Verde: Mesa Verden tai San Juanin (koillisin): Cliff Palace, kallionjyrkänteellä.
  • Tusayan Kayentan eteläpuolella
  • Lisäksi:
  • Gallina jossa on pueblokulttuurien piirteitä
  • Little Colorado
  • Virgin (Virgin Kayenta)
  • Cibola Chacosta etelään
  • Rio Grande Chacosta itään, Santa Fen seuduilla

Muita Lounais-Yhdysvaltain ja lähialueen kulttuureja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anasazin kulttuurin lisäksi lounaisessa Yhdysvalloissa vallitsi ajanlaskun alun jälkeen enen 1500-lukua myös muita kulttuureja, joista osa rakensi puebloja, osa ei.

  • Hohokamin kulttuuri Hohokamin kulttuuri Anasazi-pueblojen alueesta lounaaseen. Tämä kulttuuri muistutti eniten seudun kulttuureista Meksikon silloista kulttuuria. Rakensi puebloja.
  • Mogollonin kulttuuri Aavikkokulttuuri,, joka rakensi kuoppataloja, myöhemmin puebloja.
  • Fremontin kulttuuri Kuoppataloja, puebloja vein eteläosissa
  • Patayan kulttuuri Aavikkokulttuuri: ylängöllä metsästystä, jokivarsilla viljelyä

hirssi = pienisiemeninen viljakasvi

laavakivi = tulivuorenpurkauksen aikana jäähtyneestä laavasta syntynyt tumma kivilaji

lasitus = keramiikan pinnalle polton yhteydessä muodostettu kiiltävä lasimainen pinta. Pinta saadaan aikaan mineraalien seoksella pinnoittamalla.

keramiikka = polttamalla kovetetut saviastiat ja -esineet

mustakoiso = perunan ja tomaatin sukuinen, miedosti myrkyllinen kasvi, jota on käytetty rohtona ja ravintona

siilo = ruuansäilytys-säiliö, yleensä viljasiilo

tulvatasanko = alue joka peittyy kostealla- /sadekaudella veden alle

kiva = pueblointiaanien kielessä puoliksi maanalainen uskonnollisten menojen huone, yleensä pyöreä

sipapu = "kivassa" oleva maan alle vievä kolo

atlatl = keihäslinko

Anasazi = nimitys tulee alkujaan pueblointiaanien vihollisten navajojen käyttämästä sanasta Anaasází, "vihollistemme esi-isät"