Paleontologia/Fossiilit

Wikikirjastosta
Paleontologia -kirjan luvut
Etusivu     Geologiset
aikakaudet
   
Fossiilit     Mitä paleontologia on     Paleontologisia
tutkimusmenetelmiä
   
Paleontologian
historia
   
Paleontologiaan
liittyvät tieteet
   
Aiheesta muualla     Elämän historia
Meripihkassa säilynyt hyönteinen
Allosaurus

Mikä fossiili on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fossiiliksi kutsutaan eliötä, joka on kivettynyt kuolemansa jälkeen vuosituhansien ja -miljoonien aikana. Fossiiliksi kutsutaan myös kivettyneitä jälkiä elämästä, esimerkiksi uloste (Koproliitti), jalanjälki tai vastaava. Tunnetuimmat fossiilit ovat dinosaurusten ja muiden isojen eläinten täydelliset luurangot.

Fossiili voi olla myös esimerkiksi jäässä tai meripihkassa säilynyt eliö. Tunnetuimpia jääfossiileja ovat mammutit, joita löytyy Siperian ikiroudasta. Nämä suuret pakasteet voivat olla niin hyvin säilyneitä, että niistä on yritetty jopa tehdä klooneja! Meripihkassa säilyneet fossiilit ovat useimmiten hyönteisiä.

Fossiilien synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fossiileja syntyy, kun jokin eläimen kova osa kuten luut tai hampaat ovat mineralisoituneet eli orgaaninen aines on korvautunut hiljalleen kivellä. Painanteet ja valelmat ovat syntyneet siten, että kokonaan sedimenttiin hautautuneen eliön hajottua siitä on jäänyt jäljennös sitä ympäröivään kerrokseen.

Fossiilit ovat harvinaisia, koska kuolleen eliön ruumiin pehmeät osat hajoavat nopeasti luontoon. Fossiilin syntyminen tarvitsee usein mahdollisimman nopeasti jonkin maa-aineen peittämään kuollutta eliötä, kuten esimerkiksi maa- tai liejuvyöryn. Vielä harvinaisempia ovat täydelliset fossiilit, esimerkiksi kokonaiset eläimen luurangot. Näiden muotoutumiseen vaaditaan vielä suotuisammat olot kuin fossiileihin, joissa on vain osa eliöstä.

Esimerkki fossiloitumisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dinosaurus kuolee ja huuhtoutuu tulvan mukana veteen. Kalat ja muut vedenelävät näykkivät nopeasti ruumiin pehmeät osat ravinnokseen, kunnes jäljelle jäänyt luuranko hautautuu hiljalleen pohjamutaan. Pohjamuta kivettyy, ja myös dinosauruksen luut korvautuvat hiljalleen mineraaleilla. Myöhemmin maa kohoaa ja fossiili saatetaan löytää.

Muunlaisia fossiileja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muitakin fossilisoitumisen tyyppejä on, esimerkiksi eliön nopea kivettyminen. Kivettynyt puu on tunnetuin esimerkki tästä prosessista, jossa aikojen kuluessa orgaaninen puumateriaali on korvaantunut mineraaliaineksilla. Fossiili voi olla syntynyt painanteesta, vaikkapa jalanjäljestä.

Kemiallisiksi fossiileiksi kutsutaan jäännöksiä menneestä elämästä, joita ei voida nähdä, mutta joita voidaan tutkia ja päätellä kemiallisten jäännösten perusteella.

Pseudofossiilit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pseudofossiili.

Kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää!

Pseudo- eli näennäisfossiilit ovat kivimuodostumia, joita on vahingossa luultu fossiileiksi, mutta niitä tutkittaessa ne ovat paljastuneet tavallisiksi kivimuodostelmiksi.

Vaikka pseudofossiilit kauniita ovatkin, ne eivät siis tarjoa paleontologille mitään tutkimusmahdollisuuksia. Tutkimuksissa niistä onkin iloa lähinnä geologialle.

Tunnettuja fossiileja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:
  • Siperian "pakaste"mammutit
  • Afarinetelänapina Lucy (Etiopia)
  • Archaeopteryx - alkeellinen lintu