Paleontologia/Geologiset aikakaudet

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paleontologia -kirjan luvut
Coelacanth-bgiu.png Etusivu 100 percent.svg    Geologiset
aikakaudet
100 percent.svg   
Fossiilit 75%.svg    Mitä paleontologia on 50%.svg    Paleontologisia
tutkimusmenetelmiä
50%.svg   
Paleontologian
historia
25%.svg   
Paleontologiaan
liittyvät tieteet
75%.svg   
Aiheesta muualla 00%.svg    Elämän historia

Mikä geologinen ajanlasku on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geologinen ajanlasku jakaa Maapallon historian viimeisimmät noin 4,5 miljardia vuotta kansainvälisesti sovittuihin nimettyihin ajanjaksoihin, joiden pituus vaihtelee miljoonista vuosista tuhansiin miljooniin vuosiin.

Geologiset ajanjaksot luokitellaan eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa edelleen lyhyempiin ajanjaksoihin.

Nimitysten selityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • eoni on jakso, joka kestää puolesta miljardista kahteen miljardia vuotta
  • maailmankausi kestää satoja miljoonia vuosia
  • kausi kestää alle sata miljoonaa vuotta
  • epookki kestää kymmeniä miljoonia vuosia

Geologinen aikataulukko merkittävien tapahtumien kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linkit vievät suomenkielisen Wikipedian artikkeleihin.

Eoni Maailmankausi Kausi1 Epookki Merkittäviä tapahtumia Kauden alku
miljoonaa
vuotta sitten2
Fanerot-
sooinen
Kenot-
sooinen
3
Neogeeni Holoseeni Jääkauden loppu ja nykyajan sivilisaation nousu. 0,011430 ± 0,00013 9
Pleistoseeni Monien nisäkkäiden kukoistus ja tuho (Pleistoseenin megafauna). Jääkausi. Nykyihminen kehittyy ja saapuu Eurooppaan 35000 vuotta sitten. 1,806 ± 0,005 *
Plioseeni Nykyinen jäätiköitymiskausi voimistuu. Kylmä ja kuiva ilmasto. Etelänapinat, ihmissuvun välittömät edeltäjät ilmestyvät, monet nykyiset eläinlajit ilmestyvät. 5,332 ± 0,005 *
Mioseeni Lauhkea ilmasto. Vuorijonoja muodostuu pohjoisella pallonpuoliskolla. Nisäkäs- ja lintuheimoja, muistuttavat jo nykyisiä. Hevoset ja mastodontit jakautuvat eri suuntiin kehittyviin ryhmiin. Heinää kasvaa kaikkialla. Ensimmäiset ihmistä hiukan muistuttavat apinat, hominoidit, laji Sahelanthropus. 23,03 ± 0,05 *
Paleogeeni Oligoseeni Lämmin ilmasto. Nopea eläimistön kehitys ja lajiutuminen, varsinkin nisäkkäiden. Monien nykyisten koppisiemenisten kehitys ja lajiutuminen. 33,9±0,1 *
Eoseeni Alkeelliset nisäkkäät (mm. Creodontit, Condylarthit, Uintatheerit jne. muinaisnisäkkäät) kukoistavat ja kehittyvät. Muutamia nykyisiä eläinheimoja ilmestyy, alkeelliset valaat lajiutuvat. Ensimmäiset heinäkasvit. Antarktis jäätyy uudestaan, nykyisen jäätiköitymisajan alku. 55,8±0,2 *
Paleo-
seeni
Trooppinen ilmasto. Nykyiset kasvit, nisäkkäät lajiutuvat alkeellisiin kehityslinjoihin dinosaurusten tuhon jälkeen. Ensimmäiset suurnisäkkäät, karhun tai virtahevon kokoisia. 65,5±0,3 *
Mesot-
sooinen
Liitu-
kausi
Ylä/
Myöhäis
Koppisiemeniset kasvit ilmestyvät, samalla uusia hyönteistyyppejä. Nykyaikaisempia luukaloja, Teleostei. Ammoniitit, belemniitit, piikkinahkaiset ja sienieläimet kaikki yleisiä. Monia uusia dinosauruslajeja, (mm. tyrannosaurit, titanosaurit, hadrosaurit ja sarvekkaat dinosaurukset) kehittyy maalla. Nykyaikaiset krokotiilit ja mosasaurit ja nykyaikaiset hait ilmestyvät meriin. Alkeelliset linnut korvaavat asteittain lentoliskot. Munivat- (Monotremes), pussieläin- ja istukalliset nisäkkäät ilmestyvät. Gondwana -manner hajoaa. Kauden lopussa dinosaurukset ja monet muut lajit tuhoutuvat todennäköisesti asteroiditörmäyksessä. 99,6±0,9 *
Ala/
Varhais
145,5 ± 4,0
Jura-
kausi
Ylä/
Myöhäis/
Malm
Paljassiemeniset, erityisesti havupuut, Bennettitales, käpypalmut ja saniaiset tavallisia. Monia dinosaurustyyppejä, sauropodit, carnosaurit, stegosaurit (harjaliskot). Nisäkkäät yleisiä, mutta pieniä. Ensimmäiset linnut ja suomumatelijat. Kalaliskot ja joutsenliskot lajiutuvat. Simpukat, ammoniitit ja belemniitit tavallisia. Piikkinahkaiset tavallisia, myös merililjat (Crinoidea), meritähdet, sienieläimet ja nykyiset brakiopodit (Terebratulida, Rhynchonellida). Pangea hajoaa Gondwanaan ja Laurasiaan. 161,2 ± 4,0
Keski/
Dogger
175,6 ± 2,0 *
Ala/
Varhais/
Lias
199,6 ± 0,6
Trias-
kausi
Ylä/
Myöhäis/
Keuper
Arkosaurit (Archosauria) hallitsevin lajiryhmä: maalla dinosaurukset, merissä kalaliskot ja nothosaurit, ilmassa pterosaurit. Kynodontit kehittyvät pienemmiksi ja nisäkäsmäisemmiksi. Ensimmäiset nisäkkäät ja krokotiilieläimet ilmestyvät. Dicrodium-kasvisto yleistä maalla. Monia suuria vesistöjen sammakkoeläimiä (Temnospondyli). Ammoniitit (Ceratitida) erittäin yleisiä. Nykyiset korallit ja viuhkaeväiset kalat(Teleostei) ilmestyvät, kuten myös monien nykyisten hyönteisten kehityslinjat. 228,0 ± 2,0
Keski/
Muschel-
kalk
245,0 ± 1,5
Ala/
Varhais/
Bundt-
sand-
stein
251,0 ± 0,4 *
Paleot-
sooinen
Permikausi :
ylä- ja
alapermi
Lopingian Mantereet törmäävät yhteen supermanner Pangeaksi. Synapsidimatelijat tavallisiksi (Pelycosaurit ja Therapsidit), paramatelijat ja sammakkoeläimiä (Temnospondyli) edelleen yleisiä. Permikauden puolessavälissä hiilikauden kasvisto korvautui paljassiemenisillä kasveilla (Gymnospermae). Koppakuoriaiset ja kärpäset kehittyivät. Meren eläimet kukoistivat matalilla, lämpimillä riutoilla. Brakiopodit (Productida, Spiriferida), simpukat, kalkkiplankton, ja ammoniitit kaikki yleisiä. Permo-hiilijääkauden loppu. Kauden lopussa 95-99% Maan elämästä tuhoutui luultavasti asteroiditörmäyksessä tai jättitulivuorenpurkauksissa. 260,4 ± 0,7 *
Guadalupian 270,6 ± 0,7 *
Cisuralian 299,0 ± 0,8 *
Kivihiili-
kausi/

Penn-
sylva-
nia4
Ylä/
Myöhäis
Siivekkäät hyönteiset (Pterygota) ilmestyvät ja ovat yleisiä. Jotkut hyönteiset (varsinkin Protodonata ja Palaeodictyoptera) kasvavat suuriksi. Sammakkoeläimet yleisiä ja monilajisia. Ensimmäiset matelijat, hiilimetsiä eli sanikkaismetsiä (puumaisia kasveja Lepidodendron, Sigillaria, Calamites, Cordaites jne.) ilmakehässä runsaasti happea. Merissä ammonitiitit, brakiopodit, sammaleläimet (Bryozoa), simpukat, korallit jne. tavallisia. 306,5 ± 1,0
Keski 311,7 ± 1,1
Ala/
Varhais
318,1 ± 1,3 *
Kivihiili-
kausi/

Missis-
sippi-
kausi4

Ylä/
Myöhäis
Suuria alkeellisia puita, tetrapodit (ensimmäiset nelijalkaiset), murtoveden- ja amfibit eurypteridit. Rhizodontit hallitsevia makean veden saalistajia. Merissä alkeelliset hait (Chondrichthyes) yleisiä ja runsaslajisia. Piikkinahkaiset (varsinkin merililjat ja blastoidit) yleisiä, korallit, sammaleläimet (Bryozoa), ja brakiopodit (Productida, Spriferida jne.) hyvin tavallisia. Ammoniitit tavallisia, trilobiitit ja nautiloidit vähenemässä. Itäisen Gondwanan jäätiköityminen. 326,4 ± 1,6
keski 345,3 ± 2,1
Ala/
Varhais
359,2 ± 2,5 *
Devoni-
kausi
Ylä/
Myöhäis
Ensimmäiset liekokasvit ja kortteet sekä progymnospermit (esisiemenkasvit, ensimmäiset siemenkasvit), ensimmäiset puut (Archaeopteris). Ensimmäiset siivettömät hyönteiset. Merissä brakiopodit (Strophemenia, Atrypida), Tabulata-pöytäkorallit ja Rugosa-sarvikorallit, merililjat (Crinoidea) tavallisia. Ammoniitit (Goniatitida) tavallisia, pääjalkaisten alaluokka Coleoidea ilmestyy, trilobiittien lajisto vähentyy. Luokan Agnatha panssarikalat häviämässä. Leualliset kalat (placodermit, varsieväiset- ja viuhkaeväiset kalat, alkeelliset hait) merissä yleisiä. Ensimmäiset neliraajaiset (tetrapodit), jotka silti vielä kokonaan vesissä. "Vanha punainen manner" (Euramerikka) 385,3 ± 2,6 *
Keski 397,5 ± 2,7 *
Ala/
Varhais
416,0 ± 2,8 *
Siluuri-
kausi
Pridoli Ensimmäiset putkilokasvit maalla, ensimmäiset maaeläimet: tuhatjalkaisia ja arthropleurideja (niveljalkaisia), ensimmäiset leualliset kalat, monentyyppisiä leuattomia panssarikaloja. Suuria meriskorpioneja (Eurypterida). Tabulata-pöytäkorallit ja Rugosa-sarvikorallit, brakiopodit (Pentamerida, Rhynchonellida jne.), ja merililjat kaikki yleisiä; trilobiitit ja nilviäiset monilajisia. Graptoliitit eivät enää niin runsaslajisia. 418,7 ± 2,7 *
Ludlow 422,9 ± 2,5 *
Wenlock 428,2 ± 2,3 *
Llandovery 443,7 ± 1,5 *
Ordoviki-
kausi
Ylä/
Myöhäis
Selkärangattomat monimuotoisia ja monia uusia lajeja kehittyy. Varhaiset korallit]], [[brakiopodit (Orthida, Strophomenida jne.), simpukat, nautiloidit, trilobiitit, raakkuäyriäiset, sammaleläimet (Bryozoa), piikkinahkaiset (Echinodermata): Cystoidea, merililjoja (Crinoidea), meritähtiä jne., graptoliittien lajiutumista, ja muuta lajistoa. Konodontit (Conodonta) olivat planktonmaisia alkeellisia selkäjänteisiä, jotka ilmestyvät ordovikin alussa. Jääkausi kauden lopussa. Ensimmäiset hyvin alkeelliset maakasvit. 460,9 ± 1,6 *
keski 471,8 ± 1,6
Ala/
Varhais
488,3 ± 1,7 *
Kambri-
kausi
Furongian Kambrin räjähdys, eläinlajisto kehittyy huimasti eri suuntiin. Yli puolet eliökunnan pääjaksoista ilmestyy, ja monia jo sukupuuttoon kuolleita ja arvoituksellisia muotoja. Pikarisienet Archeocyatha yleisiä varhaisella kambrikaudella. Trilobiitit, Priapulida, sienieläimet, brakiopoditit (lonkerojalkaisia nilviäisiä), ja monet muut muodot yleisiä. Ensimmäiset selkäjänteiset. Anomalocaridit suurimpia saalistajia. Ediacariaeläimet ensin harvinaisia, sitten kuolevat sukupuuttoon. 501,0 ± 2,0 *
Keski 513,0 ± 2,0
Ala/
Varhais
542,0 ± 1,0 *
Prote-
rotsoo-
inen

5
Neo-
prote-
rotsoo-
inen
Ediacara-
kausi
Ensimmäiset monisoluiset. Ediacara-eläimistö (vendobiota) kukoistaa koko maailmassa. Joitain matomaisia eliöitä. Ensimmäiset sienieläimet. 630 +5/-30 *
Kryogeeni Mahdollisesti koko Maan kattava jääkausi, Rodinia alkaa hajota 850
engl. Tonian Ensimmäisten akritarkkien radiaatio eli nopea lajiutumiskehitys. Akritarkit ovat eloperäisiä sulkeumia nykyajan kivissä, ehkä alkeellisia monisoluisia. 1000
Meso-
prote-
rotsoo-
inen
Stenian Ohuita korkeasti metamorfoituneita vyöhykkeitä, kun Rodiniamanner muodostui. 1200
Ectasian Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa. 1400
Calymnian Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa. 1600
Paleo-
prote-
rotsoo-
inen
Statherian Ensimmäiset eukaryootit, mutkikkaat solut. Columbian supermanner. 1800
Orosian Maan ilmakehä hapettavaksi. Vredefortin ja Sudburyn kraaterin asteroiditörmäykset, paljon vuorijonojen poimuttumista. 2050
Rhyacian Bushveldin muodostuma syntyi. Huroninen jäätiköityminen. 2300
Siderian Rautaraitoja muodostuu kerrostumiin yhteyttävien levien hapettaessa rautaa, koska levät tuottavat happea. 2500
Arkeeinen Neo-
arkeeinen
Useimpien nykyisten kratonien, mannerydinten, vakautuminen, luultavasti Maan maan vaipassa tapahtuva muutos. 2800
Meso-
arkeeinen
Ensimmäiset stromatoliitit, fossiloituneet bakteerikummut. 3200
Paleo-
arkeeinen
Ensimmäiset fotosynteesillä happea tuottava bakteerit. 3600
Eoar-
keeinen
Ensimmäiset alkeelliset yksisoluiset. 3800
Hadeeinen
Alempi Imbrinen8   n.3850
Nectarian8   n.3920
Allas-
ryhmät
8
4100 Mvs - Vanhin kivi. n. 4150
Cryptic8 4400 Mvs - Vanhin tunnettu mineraali; 4570 Mvs - Maan synty. n. 4567 Mvs

Alaviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. Paleontologiassa käytetään yleisesti eläimistön vaiheita määrittämään kausia eikä geologisia vaiheita. Aikataulukon esittäminen eläimistön vaiheiden mukaan on monimutkaisempaa kuin geologisten vaiheiden mukainen esittäminen.
  • 2. Ajoituksessa on muutaman prosentin eroja riippuen lähteestä. Tämä yleensä johtuu epävarmuuksista radiometrisessä määrittämisessä. Lisäksi radiometriseen määrittämiseen sopivaa ainesta on harvoin täysin samassa kohdassa fossiiliaineksen kanssa. Ajoitukset ja virhemarginaalit taulukossa ovat yhdenmukaisia ICS:n kanssa. *-merkityt ajoitukset ovat kansainvälisesti sovittuja GSSP-ajoituksia.
  • 3 Kenotsooinen jakso on ollut jaettuna kvartääri ja tertiääri -jaksoihin, kuin myös neogeeni- ja paleogeenijaksoihin. ICS on kuitenkin hiljattain päättänyt ottaa termit engl. Quaternary ja Tertiary pois virallisesta käytöstä. Kvartääri on alamaailmanjakso joka sisältää perinteisesti ajanjakson 1.7 Mvs- 0 Mvs (koko holoseenin ja osan pleistoseenia); ICS on esittänyt ajanjaksolle ajoitusta noin 2.5 Mvs-0 Mvs. Tertiääri tarkoittaa ajanjaksoa, joka sisältää loput kenotsooisesta aikakaudesta, katso Lähteet [1] ja [5].
  • 4. Kivihiilikausi jaetaan Missisippi ja Pennsylvania jaksoihin Pohjois-Amerikassa.
  • 5. Proterotsooinen, arkeeinen ja hadeeinen -kausia kutsutaan joskus prekambriksi tai englanninkielisellä termillä Cryptozoic.
  • 6. Nämä ovat GSSA-ajoituksia, ts. eivät liity merkittäviin geologisiin tapahtumiin kuten esim. GSSP-ajoitukset.
  • 7. Vaikka hadeeinen on yleisesti käytössä, se ei ole virallinen eoni, ja sen ylempää rajaa, eoarkeeisen ajan alkua, ei olla yhteisesti sovittu. Hadeeista jaksoa on myös kutsuttu engl. Priscoan tai Azoic -jaksoksi.
  • 8. Näiden jaksojen nimet ovat peräisin Kuun geologiasta. Nimien käyttö Maan geologiassa on epävirallista.
  • 9. Holoseenin alku on tässä taulukossa määritelty 11430 vuotta ± 130 vuodeksi taaksepäin, ts. vuosien noin 9560 eaa. ja 9300 eaa. väliin.