S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Kuinka voimme tietää ihmislajin menneisyydestä?

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuurien kirja – Sisällysluettelo

Mitä historia on ja miten siitä voi tietää?

Mitä historia on?
Miten menneestä saadaan tietoa?
Menneisyys jaetaan aikakausiin
Mitä esihistoria on?

Maailma ennen ihmistä ja ihmislajin kehitys

Maailma ennen ihmistä
Kuinka voimme tietää ihmislajin menneisyydestä?
Ihminen on osa kädellisten kehityksen jatkumoa

Esihistoriallisen ihmisen elämää

Lucy - ensimmäinen ihmislajiko?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fossiilöydösten perusteella on päätelty, miltä Lucy saattoi näyttää. Tämä nukke on esillä museossa Haagissa.
Fossiilöydösten perusteella on päätelty, miltä Lucy saattoi näyttää.

Vuonna 1974 professori Donald Johanson oli opiskelijansa Tom Grayn kanssa Afrikassa Pohjois-Etiopiassa Afarin alueella etsimässä eläinten luita. He huomasivat maassa pienen palasen käden luuta. Johanson ymmärsi, että luu kuului jollekin kädelliselle. Lisää luiden palasia löytyi. Paloja kylkiluista, selkärangan luista, reisiluista ja osittainen leukaluu. Ne muistuttivat ihmisen luita, mutta eivät kuitenkaan olleet aivan samanlaisia.

Uudelleenrakennettu "Lucyn" luuranko museossa Wienissä.
Uudelleenrakennettu "Lucyn" luuranko museossa Wienissä.

Luita löytyi 47 eli lähes 40% kokonaisen luurangon luista. Tutkimuksissa selvisi, että luut kuuluivat jollekin ihmismäiselle lajille ja olivat noin 3,2 miljoonaa vuotta vanhoja. Luurangon pienestä koosta ja joidenkin luiden muodosta tutkijat päättelivät, että se oli naisen. Luurangolle annettiin nimeksi Lucy, koska juhliessaan löytöä tutkijat kuuntelivat Beatles-yhtyeen laulua Lucy in the sky with diamonds.

Johansonin ryhmineen löytämät fossiilit olivat ihmisten sukuun kuuluvan varhaisen muodon luita. He nimesivät lajin luiden löytöpaikan, Etiopian Afarin alueen mukaan tieteellisellä nimellä "australopithecus afarensis", eli suomeksi Afarin etelänapina.

Lucy ei ollut vielä ihmisten sukuun kuuluva laji, mutta se ei ollut apinakaan. Tällaista lajia tutkijat kutsuvat apinaihmiseksi. Fossiilia tutkimalla saatiin paljon tietoa kyseisen lajin elämästä. Lucy oli ollut kuollessaan 20-30-vuotias ja vain metrin mittainen. Pääkopan muodosta pystyttiin päättelemään, että australopithecuksella oli ollut nykyihmistä pienemmät aivot. Kädet sen sijaan olivat nykyihmisiä pidemmät.

Tärkeä havainto tehtiin polven ja lantion luiden rakenteesta. Vaikka Lucyn pitkät kädet soveltuivat hyvin kiipeilyyn, polven ja lantion luiden rakenteesta tutkijat pystyivät päättelemään, että Lucyllä oli osannut liikkua ihmisten tapaan kahdella raajalla. Tutkijat pitävät juuri tätä kahdella jalalla liikkumista ensimmäisenä ihmiselle kuuluvana ominaisuutena, joka erotti ihmislajin muista apinoista. Lucy kuului siis ihmisten kehityshaaraan. [1]

Lucy ei kuitenkaan ollut ensimmäinen ihmisen kehityshaaran laji, sillä nykyisin tunnetaan sitäkin vanhempien todennäköisesti ihmisen kehityshaaraan kuuluvia apinaihmislajeja.

Ihmislajin varhaisvaiheista saadaan tietoa fossiileja tutkimalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lucyn jälkeen tutkijat ovat löytäneet runsaasti eri ikäisiä fossiileja ihmisen varhaisista muodoista. Löydösten perusteella on pystytty luotettavasti päättelemään, että ihmislaji on kehittynyt pitkän ajan kuluessa monen vaiheen kautta sellaiseksi, kun me nykyään olemme. Ihmislajeja on ollut monta, ja osa lajeista on elänyt maan päällä yhtä aikaa.

Ihminen, kuten kaikki eliölajit, kehittynyt ja muuttunut hyvin hitaasti kymmenissä sadoissa tuhansissa ja miljoonissa vuosissa. Muutos on niin hidasta, että emme sitä pysty elämässämme havaitsemaan, mutta verrattessa satoja tuhansia tai miljoonia vuosia vanhoja fossiileja nykypäivän lajeihin, voidaan muutos havaita. Tällaista lajien hidasta kehitystä kutsutaan evoluutioksi.

Tällä videolla näet arkeologisen kaivauksen erilaisia työvaiheita.

Ihmisten evoluutiosta eli kehityksestä sekä eri lajien ja kehitysvaiheiden elämäntavoista saadaan tietoa arkeologisissa kaivauksissa löydettävien fossiilien avulla. Tutkijat tarvitsevat apua useilta muilta tieteenaloilta, jotta he kykenevät tekemään tulkintoja löytämistään fossiileista. Fossiilit vaativat säilyäkseen tietynlaiset olosuhteet. Siksi niitä ei löydy mistä tahansa.

Nykypäivänä tutkijoilla on apunaan erilaisia menetelmiä, joilla löydösten ikä voidaan määritellä melko tarkasti. Iän lisäksi fossileista pystytään määrittelemään lajit ja asuinpaikat. Myös ihmislajien elintavoista, sukupuuttoon kuolinajasta tai vaikkapa siitä, miten ja milloin laji on muuntunut toiseksi lajiksi saadaan tietoa fossiilien löytöpaikoista saatujen tietojen perusteella. Kun tutkijat löytävät säilyneitä esineitä, kuten kivisiä työkaluja, tai vaikkapa luolien seinämiin tehtyjä piirroksia, voidaan myös tehdä tulkintoja lajien elintavoista ja taidoista.

Luufossiileista, kuten Lucyn jäänteistä, pystytään päättelemään paljon yksilöiden ulkonäöstä, kehon rakenteesta, kasvonpiirteistä sekä lihaksistosta ja sitä kautta elintavoista. Luiden perusteella pystytään nykyään jopa päättelemään yksilön syömän ravinnon koostumus[2]. Myös hampaat kertovat lajin ruokavaliosta ja elämäntavoista. Pääkallo puolestaan voi kertoa paljon lajin aivojen muodosta ja koosta, sekä sitä kautta sen taidoista.

Tieto ja tulkinnat menneisyydestä voivat muuttua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lucy osasi jo kävellä kahdella jalalla, siitä tutkijat ovat yksimielisiä. Tutkijat keskustelevat kuitenkin edelleen siitä, kävelikö se täysin suorilla jaloilla vai mahdollisesti hieman polvet koukussa, kuten simpanssit yhä tekevät pystyyn noustessaan. [1] Vaikka tutkijoilla on tänä päivänä hyvinkin tarkkoja menetelmiä tutkia löydöksiä, he yrittävät selvittää miljoonienkin vuosien takaisia asioita satunnaisten ja epätäydellisesti säilyneiden jäänteiden avulla. Siksi varman tiedon saaminen on vaikeaa. Lucyn kaltaisia fossiileja löytyy jatkuvasti lisää, ja uudet löydöt ja uusilla välineillä tehtävät uudet tutkimukset tuovat jatkuvasti lisää tietoa ihmissukumme menneisyydestä. Joskus käy niin, että aikaisemmat tietomme osoittautuvat vääriksi tai kiistanalainen asia saadaan ratkaistua. Siksi tietomme menneisyydestä muuttuvat jatkuvasti.

Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Ihmislajin alkua ja menneisyyttä voidaan tutkia fossiililöydösten avulla.
  • Fossiileista voidaan päätellä nykyaikaisilla välineillä muita tieteenaloja apuna käyttäen paljon ihmislajien elintavoista.
  • Käsityksemme menneisyydestä voivat muuttua, kun lisää fossiileja löytyy ja tutkimusmenetelmät kehittyvät.
  • "Lucy" on fossiililöytö, joka kuuluu varhaiseen ihmistä edeltäneeseen lajiin nimeltä australopithecus afarensis eli "Afarin etelänapina".

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Selitä tämän kappaleen tekstin avulla, miten seuraavat sanat liittyvät ihmisen menneisyyteen tai sen tutkimiseen: Lucy, australopithecus afarensis, apinaihminen, fossiilit, evoluutio, tulkinnat, arkeologia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 BBC - Science & Nature - The evolution of man www.bbc.co.uk. Viitattu 1.11.2018.
  2. Mattias Tolvanen: Alkukotimme on Afrikassa. Tieteessä tapahtuu, 22.11.2012, nro 6. Malline:Issn}. Artikkelin verkkoversio. fi