S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Maailma ennen ihmistä

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuurien kirja – Sisällysluettelo

Mitä historia on ja miten siitä voi tietää?

Mitä historia on?
Miten menneestä saadaan tietoa?
Menneisyys jaetaan aikakausiin
Mitä esihistoria on?

Maailma ennen ihmistä ja ihmislajin kehitys

Maailma ennen ihmistä
Kuinka voimme tietää ihmislajin menneisyydestä?
Ihminen on osa kädellisten kehityksen jatkumoa

Esihistoriallisen ihmisen elämää

Aikajana havainnollistaa, kuinka lyhyen aikaa ihminen on ollut maapallolla. Klikkaa kuvaa saadaksesi sen suuremmaksi.
Aikajana havainnollistaa, kuinka lyhyen aikaa ihminen on ollut maapallolla. Klikkaa kuvaa saadaksesi sen suuremmaksi.

Maailmankaikkeus sai alkunsa suuressa pamauksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmankaikkeus tarkoittaa kaikkea sitä, mitä on olemassa. Ihmisiä on aina kiinnostanut tietää, miten maailmankaikkeus on syntynyt. Sille on annettu aikojen kuluessa erilaisia selityksiä. Esimerkiksi joissakin uskonnoissa kerrotaan, että jokin yliluonnollinen olento, jumala tai jumalat ovat luoneet maailman. Myös kansantaruissa on kertomuksia maailman synnystä. Esimerkiksi suomalaisten kansalliseepos Kalevalassa kerrotaan, kuinka maailma sai alkunsa suuren sotkalinnun munasta.

Myös tieteessä on jo kauan oltu kiinnostuneita maailmankaikkeuden syntymästä. Vaikka emme satojen vuosien työstä huolimatta vieläkään täysin ymmärrä, kuinka maailmankaikkeus syntyi, lähestymme koko ajan ymmärrystä. Tieteellisten todisteiden perusteella yleisesti hyväksytty käsitys on, että maailmankaikkeus sai alkunsa valtavan suuressa räjähdyksessä. Tästä tapahtumasta käytetään suomeksi nimitystä alkuräjähdys (englanniksi Big Bang eli suuri pamaus) ja tämänhetkisen tiedon perusteella näyttäisi siltä, että se tapahtui noin 13,8 miljardia vuotta sitten [1].

Maapallo syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 65 – 200 miljoonaa vuotta sitten hirmuliskot hallitsivat maapalloa. Hirmuliskoissa oli esimerkiksi valtavia nelijalkaisia kasvinsyöjiä ja kaksijalkaisia petoja. Kuvassa taiteilijan näkemys tuosta ajasta.
Noin 65 – 200 miljoonaa vuotta sitten hirmuliskot hallitsivat maapalloa. Hirmuliskoissa oli esimerkiksi valtavia nelijalkaisia kasvinsyöjiä ja kaksijalkaisia petoja. Kuvassa taiteilijan näkemys tuosta ajasta.

Maapallo, jolla elämme, ei syntynyt samaan aikaan maailmankaikkeuden kanssa. Maapallo syntyi noin 4,6 miljardia (eli 4600 miljoonaa) vuotta sitten[2]. Maailmankaikkeuden syntymästä kesti siis yli 9 miljardia (eli 9000 miljoonaa) vuotta ennen maapallo syntymää!

Alussa maapallo oli hyvin erilainen kuin mihin me olemme tottuneet, eikä sillä ollut elämää. Ei eläimiä eikä kasveja. Emme vielä täysin ymmärrä, ja tutkijat ovat vielä erimielisiä siitä, miten ja milloin elämää alkoi maapallolla esiintyä. Erilaisia näkemyksiä on esitetty ja elämän on arveltu alkaneen noin 3,5 – 4,1 miljardia vuotta sitten. Maapallon syntymästä saattoi siis kestää jopa miljardi vuotta, ennen kuin maapallolle tuli elämää! Alkuräjähdyksestä oli tässä vaiheessa kulunut jo suunnilleen 10 miljardia vuotta.

Tiedämme kuitenkin, että elämän kehitys alkoi valtamerissä. Ensimmäiset eliöt eivät kuitenkaan olleet kaloja vaan bakteereja. Satojen miljoonien vuosien kuluessa bakteerit kehittyivät monimutkaisemmiksi eliöiksi. Siksi hyppäämme nyt ajassa satoja miljoonia vuosia eteenpäin.

Noin 400 miljoonaa vuotta sitten merissä oli jo monimuotoista elämää, jopa selkärankaisia, kuten alkeellisia kaloja[3]. Silloin ensimmäiset kasvit alkoivat siirtyä maalle, ja noin 100 miljoonaa vuotta myöhemmin myös eläimet seurasivat. Kasvi- ja eläinlajit kehittyivät hitaasti monimutkaisemmiksi ja suuremmiksi. Noin 200 miljoonaa vuotta sitten hirmuliskot eli dinosaurukset tallustelivat maan päällä. Jokin tuhoisa mullistus kuitenkin kohtasi maailmaa noin 65 miljoonaa vuotta sitten minkä seurauksena hirmuliskot kuolivat sukupuuttoon. [4]

Täyttä varmuutta hirmuliskojen sukupuuton syystä ei ole saatu, mutta monet tutkijat uskovat maapalloon törmänneen jättiläismäisen meteorin. Tästä seurasi ilmaston kylmeneminen, joka mahdollisesti tappoi kasvit. Kun kasvit kuolivat, ei kasvinsyöjille riittänyt ruokaa, ja kun kasvinsyöjät kuolivat, myös lihansyöjäliskoilta loppui ruoka. Toinen teoria on, että ilmasto kylmeni mannerlaattojen liikkeiden ja valtamerien laajenemisen seurauksena. [5]

Noin 450 miljoonaa vuotta vanha trilobiitin fossiili. Trilobiitit olivat rapuja muistuttavia eliöitä, jotka kuolivat sukupuuttoon jo yli 250 miljoonaa vuotta sitten. Tämä trilobiitti on kuollut paikkaan, jossa se on kivettynyt eikä ole muuttunut mullaksi. Siksi se on säilynyt meidän päiviimme.
Noin 450 miljoonaa vuotta vanha trilobiitin fossiili. Trilobiitit olivat rapuja muistuttavia eliöitä, jotka kuolivat sukupuuttoon jo yli 250 miljoonaa vuotta sitten. Tämä trilobiitti on kuollut paikkaan, jossa se on kivettynyt eikä ole muuttunut mullaksi. Siksi se on säilynyt meidän päiviimme.

Olemme pystyneet selvittämään millaista elämä maapallolla ennen ihmisiä oli arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen fossiilien avulla. Fossiili tarkoittaa kauan sitten eläneen eliön jäännöstä. Yleensä kuolleet eliöt muuttuvat mullaksi, mutta joskus näin ei olosuhteiden vuoksi tapahdukaan. Jäännökset saattavat esimerkiksi kivettyä tai muuten säilyä, minkä vuoksi ne saatetaan löytää kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin.

Ihminen on ollut maapallolla vain hetken aikaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homo Habilis oli yksi varhaisia ihmislajeja ja nykyihmisen edeltäjiä noin 2,8 miljoonaa vuotta sitten. Habilis-laji osasi jo käyttää alkeellisia työkaluja. Kuvassa arkeologisten löytöjen pohjalta muovailtu nukke.
Homo Habilis oli yksi varhaisia ihmislajeja joka eli fossiililöydöksistä päätellen noin 2,8 miljoonaa vuotta sitten. Habilis-laji osasi jo käyttää alkeellisia työkaluja. Kuvassa arkeologisten löytöjen pohjalta muovailtu nukke.

Dinosaurusten häviäminen antoi tilaa nisäkkäiden yleistymiselle ja viimein pääsemme omaan lajiimme eli ihmiseen. Ihmislaji kehittyi hyvin pitkän ajan kuluessa nykyisten apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista.

Ihmisten ja simpanssien yhteinen esivanhempi eli Afrikassa noin 5-7 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen ihmisen ja simpanssien lajit kehittyivät omiin suuntiinsa. Varhaisimmat ihmisen kehityshaaraan tunnetut lajit ovat noin 5 miljoonan vuoden takaa. Nämä eivät kuitenkaan olleet vielä samoja ihmislajeja kuin nykyihminen. Ihminen kehittyi nykyisenlaiseksi ihmiseksi hyvin hitaasti. Vanhimmat löydetyt nykyihmisen varhaisen kehitysvaiheen fossiilit ovat noin 300 000 vuotta vanhoja.

Ihminen on siis ollut olemassa nykyisenlaisena vain hyvin lyhyen ajan, kun katsotaan koko maailmankaikkeuden olemassaoloaikaa.

Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä noin 13,8 miljardia eli suunnilleen 13 800 000 000 vuotta sitten.
  • Maapallo syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten.
  • Elämä syntyi merissä pitkän ajan kuluessa.
  • Eliöt ovat kehittyneet alkeellisista monimutkaisemmiksi erittäin pitkän ajan kuluessa.
  • Menneisyyden elämää voidaan tutkia fossiilien avulla.
  • Nykyihminen on ollut olemassa vain noin 300 000 vuotta.

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lue lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alkuräjähdys Aikavaellus. Viitattu 27.9.2018.
  2. Planeettojen synty Viitattu 26.9.2018.
  3. Elämän synty ja kehitys – Geologia.fi kielo.luomus.fi. Viitattu 26.9.2018.
  4. Elämän synty ja kehitys – Geologia.fi kielo.luomus.fi. Viitattu 26.9.2018.
  5. Bender, Lionel., Bateman, Graham., Dixon, Douglas., Miettinen, Heikki-Pekka., Miettinen, Eevamaija.: Kodin uusi eläinkirja / Evoluutio ja esihistoriallinen elämä / Dougal Dixon ; [suomennos: Heikki-Pekka Miettinen, Eevamaija Miettinen]., s. 71. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 9512039869, 9789512039869. Worldcat (viitattu 30.10.2018).