S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Menneisyys jaetaan aikakausiin

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuurien kirja – Sisällysluettelo

Mitä historia on ja miten siitä voi tietää?

Mitä historia on?
Miten menneestä saadaan tietoa?
Menneisyys jaetaan aikakausiin
Mitä esihistoria on?

Maailma ennen ihmistä ja ihmislajin kehitys

Maailma ennen ihmistä
Kuinka voimme tietää ihmislajin menneisyydestä?
Ihminen on osa kädellisten kehityksen jatkumoa

Esihistoriallisen ihmisen elämää

Menneisyyttä jaetaan aikakausiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historian tutkijat ovat jakaneet menneisyyttä aikakausiin eli jaksoihin. Jako auttaa hahmottamaan menneisyyttä paremmin. Aikakaudet ovat nimityksiä, joita myöhäisempien aikojen tutkijat ja ihmiset ovat antaneet jollekin tietylle ajanjaksolle menneisyydessä. Aikakausiin jaon perusteena on käytetty esimerkiksi jonkin uuden taidon oppimista, ihmisten ajatusmaailmassa tapahtunutta muutosta tai jotai muuta merkittävää tapahtumaa.

On tärkeää ymmärtää, että aikakaudet ovat alkaneet ja loppuneet eri puolilla maailmaa eri aikoihin.

Jo ennen vuotta nolla oli elämää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kuva havainnollistaa menneisyyden jakamista vuoden 0 perusteella aikaan ennen ja jälkeen ajanlaskumme alkua.
Länsimainen ajanlasku alkaa vuodesta 0, mutta maailma ja ihminen on ollut olemassa jo ennen sitä. Tämänhetkisen tiedon valossa kirjoitustaito keksittiin n. 3000-2000 eaa (ennen ajanlaskumme alkua). Koska nyt elämme n. vuotta 2000, tarkoittaa tämä, että kirjoitustaidon keksimisestä on kulunut 4000-5000 vuotta.

Tätä kirjoitettaessa elämme vuotta 2018. Se tarkoittaa sitä, että vuodesta 0 on kulunut 2018 vuotta. Kaikki ei kuitenkaan ala vuodesta 0, sillä maailmankaikkeus, maapallo ja ihmiskunta ovat olleet elämässä jo kauan ennen vuotta 0. Länsimaisessa historiankirjoituksessa ajanlaskun alkamiseksi eli vuodeksi nolla on kuitenkin sovittu Jeesuksen syntymävuosi.

Myös ennen vuotta 0 on kuitenkin tapahtunut asioita. Silloin puhumme ajasta ennen ajanlaskumme alkua (eaa.) kun taas vuoden nolla jälkeen tapahtuneet asiat ovat puolestaan tapahtuneet jälkeen ajanlaskumme alun (jaa.). Esimerkiksi juuri nyt elämme vuotta 2018 jaa., eli jälkeen ajanlaskumme alun. Joskus saatat myös törmätä uskonnollisiin lyhenteisiin eKr. ja jKr., jotka tarkoittavat samaa kuin eaa. ja jaa., mutta tulevat sanoista "ennen Kristusta" ja "jälkeen Kristuksen". Vuosi 2018 voidaan siis kirjoittaa joko 2018 jaa. tai 2018 jKr.

Esihistoriaa vai historiaa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiset eivät ole aina osanneet kirjoittaa. Ajalta ennen kirjoitustaidon keksimistä ei siksi myöskään voi olla olemassa minkäänlaisia kirjoitettuja lähteitä. Tätä aikaa ennen kirjoitustaidon keksimistä kutsutaan esihistoriaksi tai esihistorialliseksi ajaksi. Vaikka esihistoriallisesta ajasta ei ole olemassa kirjallisia lähteitä, siitä voidaan saada tietoa arkeologisten tutkimusten avulla. Arkeologit kaivavat esiin menneisyydestä jääneitä jälkiä ja tekevät niiden avulla tulkintoja siitä, millaista elämä maapallolla ennen oli.

Kirjoitustaito keksittiin nykykäsityksen mukaan 3000-luvun lopulla ennen ajanlaskumme alkua, eli vuosien 2000 eaa. ja 3000 eaa. välillä. Aikaa kirjoitustaidon keksimisen jälkeen kutustuaan historialliseksi ajaksi. Ihmiset alkoivat kirjoittaa asioita muistiin, ja osa näistä kirjoituksista on säilynyt nykypäivään. Nämä kirjotukset ovat kirjallisia lähteitä, ja niiden avulla voidaan saada tietoa ihmisten elämästä. Historialliseksi ajaksi kutsutaan siis aikaa, josta on olemassa kirjallisia lähteitä.

Kivikausi, pronssikausi ja rautakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eshistoriaa ja historiaa tarkemmin menneisyys jaetaan myös kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen. Näiden nimitysten nimet tulevat materiaalista, josta työkalut tehtiin. Vanhin näistä ajanjaksoista on kivikausi. Tuolloin ihmiset eivät vielä osanneet valmistaa metalleja kuten pronssia tai rautaa, ja työkalut, kuten kirveet tehtiin kivestä ja puusta. Tästä syystä historioitsijat ovat antaneet ajanjaksolle nimen kivikausi.

Jossain vaiheessa ihmiset oppivat valmistamaan metallia nimeltä pronssi. Työkaluja alettiin valmistaa pronssista. Tälle ajanjaksolle historian tutkijat ovat antaneet osuvan nimityksen pronssikausi.

Vielä pronssinvalmistustaitoa myöhemmin ihmiset oppivat valmistamaan pronssia kestävämpää metallia nimeltä rauta. Kestävyytensä vuoksi se oli pronssia parempi materiaali työkaluihin ja ihmiset alkoivat valmistaa työkalunsa siitä. Tälle ajanjaksolle tutkijat ovat myöhemmin antaneet nimityksen rautakausi.

Kun uusi taito, esimerkiksi raudanvalmistustaito, opittiin jossain kesti kauan, että se levisi ympäri maailmaa. Tästä johtuen eri aikakaudet eivät alkaneet kaikkialla samaan aikaan. On hyvä myös ymmärtää, että menneisyydessä eläneet ihmiset eivät ajatelleet elävänsä jotain tiettyä aikakautta. He eivät nimittäneet omaa aikaansa vaikkapa pronssikaudeksi tai päättäneet eräänä aamuna alkaa elämään rautakautta. He elivät elämäänsä kuten ennenkin käyttäen ehkä uudenlaisia työkaluja. Vasta myöhemmät historiantutkijat ovat antaneet aikakausille nimitykset ja päättäneet, mikä asia erottaa aikakaudet toisistaan.

Menneisyyden jako kivi-, pronssi- ja rautakauteen
kivikausi pronssikausi rautakausi
Metalleja ei osattu valmistaa, minkä vuoksi työkalut tehtiin kivestä ja puusta. Pronssia opittiin valmistamaan, ja työkalut tehtiin siitä. Rautaa opittiin valmistamaan, ja työkalut alettiin valmistaa raudasta.
Emblem-question-yellow.svg
Pohdi tässä välissä!
  • Pohdi miksi uusien taitojen leviäminen kesti ennen nykyistä kauemmin.
  • Pohdi miksi pronssi syrjäytti kiven työkalujen materiaalina.