S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Miten menneestä saadaan tietoa?

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuurien kirja – Sisällysluettelo

Mitä historia on ja miten siitä voi tietää?

Mitä historia on?
Miten menneestä saadaan tietoa?
Menneisyys jaetaan aikakausiin
Mitä esihistoria on?

Maailma ennen ihmistä ja ihmislajin kehitys

Maailma ennen ihmistä
Kuinka voimme tietää ihmislajin menneisyydestä?
Ihminen on osa kädellisten kehityksen jatkumoa

Esihistoriallisen ihmisen elämää

Lähteiden avulla voidaan tehdä perusteltuja tulkintoja menneisyydestä[muokkaa]

Jauhinkivi (musketti.M012-KM5180-480)
Jauhinkivi (musketti.M012-KM5180-480)
Pronssinen olkakirves. Nämä kirveen terät ovat löytyneet Helsingin Tapanilasta. Ne ovat pronssikaudelta eli noin 1800-500 vuotta ennen vuotta 0. Mitä päätelmiä tämän löydöksen avulla voidaan tehdä pronssikauden ihmisten elämästä ja taidoista? Pohtikaa mitä on mahtanut tapahtua kirveiden varsille. Olkakirves (musketti.M012-KM72-1b)

Kun maailmassa tapahtuu jotain, tapahtumasta jää jälkiä. Olipa kyseessä sitten ihmisen toiminta tai jotain luonnossa ilman ihmistä tapahtuvaa, syntyy jälkiä. Osa jäljistä syntyy tarkoituksella, osa vahingossa. Näitä nykypäivään säilyneitä menneisyyden tapahtuneista jääneitä jälkiä kutsutaan historiassa lähteiksi. Tällaisia jälkiä ovat esimerkiksi erilaiset esineet (esim. työkalut, koriste-esineet, patsaat ja veistokset, rakennukset), kirjoitukset (esim. kirjeet ja päiväkirjat), joita kutsumme kirjallisiksi lähteiksi, sekä kuvat (esim. valokuvat tai maalaukset), joita kutsumme kuvallisiksi lähteiksi.

Joskus jäljet voivat olla myös aivan kirjaimellisesti jälkiä, kuten esimerkiksi eläinten jälkiä tai ihmisen eläessään jättämiä jälkiä. Samoin luonnonoloista, kuten esimerkiksi jääkaudesta on jäänyt luontoon jälkiä. Niiden avulla voimme saada tietoa menneisyydestä.

Lähteistä historian tutkija yrittää löytää vihjeitä menneisyydestä. Löytämiensä vihjeiden pohjalta tutkija voi tehdä perusteltuja arvauksia eli tulkintoja. Esimerkiksi halutessaan selvittää millaista ihmisten elämä menneisyydessä oli, tutkija voi tutustua tuolta ajalta löydettyihin asumuksiin, työkaluihin ja muihin esineisiin. Miten ihmiset asuivat (asumukset)? Millaisia töitä he tekivät (työkalut)? Onko aikakaudelta löydetty koruja? Käyttivätkö ihmiset sellaisia? Mikäli tutkittavan ajanjakson ihmiset osasivat jo kirjoittaa, tutkija yrittää löytää ihmisten jälkeensä jättämiä kirjoituksia. Tai ehkä jostain löytyy piirroksia? Mitä he piirsivät ja miksi he piirsivät? Mitä piirrokset kertovat ihmisistä? Historian tutkija tarvitsee avukseen myös muita tieteenaloja, jotta eri alojen asiantuntemus täydentäisi ja tukisi syntyvää kuvaa menneisyydestä. Näin tulkinta on luotettavampi.

Chat bubbles.svg
Keskusteltavaksi
  • Kuvitelkaa, että historiantutkijat sadan vuoden päästä tulevaisuudesta tutkivat sinun elinaikaasi. Millaisia lähteitä heidän käyttöönsä on jäänyt sinun elämästäsi? Mikä todennäköisesti säilyy sata vuotta ja mikä ei säily?

Arkeologia tutkii maapallon tapahtumista ja ihmisen toiminnasta jääneitä jälkiä[muokkaa]

Arkeologit tutkivat historiaa etsimällä maasta kauan sitten eläneiden ihmisten ja eläinten jäänteitä.

Maailmankaikkeuden historian mittakaavassa ihmislaji on ollut olemassa vasta vähän aikaa. Kirjoitustaito on suhteellisen uusi taito ja suurimman osan ihmislajin historiasta ihmiset eivät ole osanneet kirjoittaa. Siksi ajasta ennen kirjoitustaitoa ei ole olemassa kirjallisia lähteitä. Maapallon tapahtumista on kuitenkin jäänyt jälkiä. Arkeologit ovat tutkijoita, jotka kaivavat esiin ja tutkivat kauan sitten eläneiden ihmisten elämästä jääneitä jälkiä. Jäljet ovat useimmiten hautanutuneet maahan, minkä vuoksi arkeologit työskentelevät kaivauksilla.

Arkeologeilla on nykyään apunaan nykyaikaista teknologiaa, jonka avulla he voivat selvittää löytyneiden esineiden ja muiden jäänteiden iän. Esimerkiksi radiohiiliajoituksella voidaan selvittää maasta löytyvien esineiden ikä. Arkeologien on myös hyödynnettävä muita tieteenaloja, jotta he saavat muodostettua perustellun tulkinnan menneisyydestä löydösten avulla. Tulkinta tarkoittaa löydettyihin esineisiin tai eliöiden jäänteisiin perustuvaa arvausta menneisyydestä.

Arkeologinen tutkimus dokumentoidaan tarkasti, eli tutkimuksen kulku ja havainnot kirjataan tarkasti ylös tutkimuksen yhteydessä. Tutkimusraportit säilytetään ja niitä voidaan käyttää jatkotutkimuksessa.

Elämää on ollut maapallolla myös ennen ihmislajin kehitystä. Ennen ihmisiä eläneiden eliöiden jäännöksiä – esimerkiksi dinosaurusten luita – etsivä ja tutkiva tieteenala on nimeltään paleontologia ja tätä työtä tekevä henkilö on ammatiltaan paleontologi.

Käsitys menneestä voi muuttua[muokkaa]

Arkeologit ja muut historiantutkijat tekevät löydöksiin ja todisteisiin perustuvia tulkintoja menneestä. Uusi löydöksiä kuitenkin tehdään jatkuvasti. Siitä johtuen käsityksemme ihmisten ja luonnon menneisyydestä voi muuttua. Kun jotain uutta löytyy, tutkijat haastavat vanhat käsitykset. Joskus uudet havainnot ja löydökset sopivat nykyisiin käsityksiin menneisyydestä, jolloin uudet löydökset vahvistavat vanhaa tulkintaa entisestään. Toisinaan löytyy jotain sellaista, mikä on ristiriidassa aiempien käsitysten kanssa. Tällöin tutkijat joutuvat arvioimaan kriittisesti aiempia käsityksiä ja mahdollisesti muuttamaan käsityksiämme ihmisen ja luonnon menneisyydestä.

Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Historiasta saadaan tietoa esimerkiksi kirjallisten, kuvallisten ja suullisten lähteiden sekä esinelähteiden avulla.
  • Historian tutkija tekee perusteltuja tulkintoja lähteistä saatavien vihjeiden perusteella
  • Arkeologit etsivät ja tutkivat ennen kirjoitustaitoa menneisyydessä ihmisen elämästä jääneitä jälkiä.
  • Paleontologit etsivät ja tutkivat ennen ihmistä eläneiden eliöiden jäänteitä.

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa]

  1. Sivun kuvissa on Ahvenanmaalta löydetty jauhon tekemiseen käytettävä kivikautinen jauhinkivi sekä kolme eripuolilta Suomea löydettyä hirvenpääveistosta. Millaisia näihin löydöksiin perustuvia tulkintoja kivikauden ihmisten elämästä sinä voisit tehdä? Mitä he arvostivat? Mitä he osasivat? Mitä kuului heidän elämäänsä?
  2. Jos arkeologit tutkivat 1000 vuoden päästä 2000-luvun alkua, millaisia löydöksiä he tekevät? Mitä tulkintoja he voisivat tehdä löydöksistään?

Lue lisää[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]