S2 Erilaisia elämäntapoja/Islam

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erilaisia maailmankatsomuksia – Sisällysluettelo
Mitä uskonto on?
Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus
Katsomukset maailmalla
Erilaisia maailmankatsomuksia: Juutalaisuus
Erilaisia maailmankatsomuksia: Kristinusko
Erilaisia maailmankatsomuksia: Islam
Erilaisia maailmankatsomuksia: Hindulaisuus
Erilaisia maailmankatsomuksia: Buddhalaisuus
Erilaisia maailmankatsomuksia: Uskonnottomuus ja sekulaari humanismi

Islamin synty lyhyesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabiankielinen sana Allah sekä tähti ja kuunsirppi ovat islamin symboleita.
Arabiankielinen sana Allah sekä tähti ja kuunsirppi ovat islamin symboleita.

Islam on kristinuskon ohella toinen juutalaisuudesta vaikuttaita saanut Lähi-idässä syntynyt maailmanuskonto. Sen syntyyn liittyy profeetta Muhammad (joskus myös Muhammed). Profeetta Muhammad oli historiallinen henkilö, joka syntyi länsimaisen ajanlaskun mukaan noin vuonna 570 ja vaikutti Arabian niemimaalla sijaitsevissa Mekkan ja Medinan kaupungeissa 600-luvulla. Muslimit eli islaminuskoiset pitävät Muhammadia profeettana eli henkilönä, joka välittää jumalalta tulevia ilmestyksiä ja kertoo näin ihmisille jumalan tahdon. He uskovat Muhammadin saaneet jumalalta enkelin välityksellä ilmoituksia, jotka Muhammad välitti ihmisille. Muhammad sai seuraajia, ja islam syntyi.

Länsimainen historiantutkimus on kyseenalaistanut joitakin islamin syntyhistoriasta kerrottavia asioita. Se tapahtuivatko asiat niin kuin islamin piirissä kerrotaan ei kuitenkaan lopulta ole merkityksellistä. Olennaisempaa on, että yli viidesosa maailman väestöstä uskoo näin tapahtuneen ja elää jokapäiväistä elämäänsä sen mukaan.

Islamin syntyaikoihin juutalaisuudella oli Lähi-idässä merkittävä rooli ja kristinuskokin oli ollut olemassa jo noin 600 vuotta. Molemmat vaikuttivat islamin oppiin, minkä vuoksi islam luetaan yhdessä kristinuskon ja juutalaisuuden kanssa niin sanottuihin abrahamilaisiin uskontoihin. Muhammadin sanomassa oli jo varhaisessa vaiheessa juutalaisesta ja kristillisestä perinteesta tuttuja piirteitä, kuten yksijumalaisuus ja se, että jumala ilmoittaa tahtonsa jonkun ihmisen kautta. Myös käsitys jumalasta maailman ja ihmisen luojana on yhteinen, ja monet juutalaisuuden ja kristinuskon henkilöt, kuten juutalaisten Abraham ja kristittyjen Jeesus esiintyvät muslimien pyhässä kirjassa Koraanissa. Koraanissa heidät kuitenkin nähdään islamin profeettoina, joiden kautta jumala on ilmoittanut tahtoaan ja joista viimeinen, lopullisen ilmoituksen tuonut, oli Muhammad.[1] Kaikkia kolmea uskontoa yhdistää myös ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä. Islamin opin mukaan ihminen palkitaan kuoleman jälkeen tämän tekojen mukaan[1]ja tavoitteena on pääsy Paratiisiin.

Islam tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta näyttää missä ovat islamin merkittävimmät kannattaja-alueet (vuonna 2010).
Kartta näyttää missä ovat islamin merkittävimmät kannattaja-alueet (vuonna 2010).
Maailman väestöstä noin 23% oli muslimeja vuonna 2010.
Maailman väestöstä noin 23% oli muslimeja vuonna 2010.[2]

Tänä päivänä muslimeja on ympäri maailmaa, mutta islamin merkittävintä kannattaja-aluetta on Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Kaakkois-Aasia. Islam on kannattajamäärässä mitattuna maailman toiseksi suurin uskonto kristinuskon jälkeen. Jäsenmäärässä mitattuna maailman suurimpia muslimivaltioita ovat Indonesia, Pakistan ja Intia[3].

Vuonna 2010 maailman väestöstä noin 23% oli muslimeja[2], mikä tekee islamista maailman toiseksi suurimman uskonnollisen katsomuksen. Muslimeista suurin osa oli sunnalaisia, joka on toinen islamin pääsuuntauksista, toisen pääsuuntauksen ollessa shiialaisuus. Sunnalaisuuden ja shiilaisuuden lisäksi islam – kuten muutkin maailmanuskonnot – pitää sisällään koko joukon erilaisia suuntauksia.

Mekka ja Medina, eli kaupungit, joissa profeetta Muhammad vaikutti, ovat tänä päivänä muslimien eli islaminuskoisten ihmisten pyhiä kaupunkeja yhdessä Jerusalemin kanssa. Mekkassa sijaitseva Kaaban temppeli on muslimeille pyhin kaikista paikoista[4]. Medinassa sijaitsee profeetta Muhammadin moskeija ja Jerusalemissa Temppelivuoren kalliomoskeija.

Islam on kristinuskon ja juutalaisuuden tapaan monoteistinen eli yhteen jumalaan uskova. Usko yhteen jumalaan on tärkeimpiä asioita islamissa ja toisten jumalten palvominen pahimpia asioita, joita muslimi voi tehdä. Muslimit kutsuvat jumalaa arabiankielisellä sanalla "Allah", joka tarkoittaa suomeksi jumalaa.

Elämää muslimina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Koraani kieltää ihmisen kuvaamisen, ovat monenlaiset kauniit geometriset kuviot tyypillisiä islamilaisessa kuvataiteessa.
Koska islamilainen perimätieto suhtautuu kielteisesti ihmisen kuvaamiseen, ovat monenlaiset kauniit geometriset kuviot tyypillisiä islamilaisessa kuvataiteessa.
Nuoria musliminaisia. Islamin vaatimksen säädyllisestä pukeutumisesta ei tarvitse tarkoittaa burqaan verhoutumista. Suurelle osalle muslimeja se tarkoittaa esimerkiksi hiusten peittämistä huivilla.
Nuoria musliminaisia. Islamin vaatimksen säädyllisestä pukeutumisesta ei tarvitse tarkoittaa burqaan verhoutumista. Suurelle osalle muslimeja se tarkoittaa esimerkiksi hiusten peittämistä huivilla.

Islamin pyhä kirja ja muslimien tärkein elämänohje on nimeltään Koraani, joka jakautuu 114 kappaleeseen eli suuraan. Islamin käsityksen mukaan Koraani on jumalan sanaa ja hänen suoraa puhettaan sellaisenaan. Se on myös ylin auktoriteetti ja elämänohje.

Muslimien mukaan ainoa oikea koraani on kirjoitettu arabiaksi ja käännökset ovat vain tulkintoja alkuperäisestä. Suurin osa muslimeista ei kuitenkaan ymmärrä arabiaa eikä varsinkaan Koraanin kirjoitusaikaan käytettyä arabiaa, minkä vuoksi useimmat lukevat omankielisiä käännöksiään, mutta lausuvat rukoillessaan Koraania arabiaksi. [1]

Koraanin jälkeen tärkein elämänohje on sunna eli profeetta Muhammadin esikuvallinen elämäntapa. Muslimien pitäisi islamin opin mukaan elämässään noudattaa Muhammadin esimerkkiä. Kertomuksia Muhammedin elämäntavasta ja teoista kutsutaan haditheiksi.

Uskovaa sitovat tietyt velvollisuudet, jotka pohjaavat Koraaniin ja profeetta Muhammadin elämään. Juutalaisuuden tavoin myös islamissa ihmisen velvollisuudet ja oikein eläminen korostuvat, ja velvollisuudet sitovat yhtäläisesti kaikkia täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia miehiä ja naisia[1]. Koraanin ja profeetta Muhammadin esimerkin pohjalta on syntynyt niin sanottu islamilainen laki eli sharia. Lain tulkinta on kuitenkin ihmisten käsissä, ja toisaalla sitä tulkitaan jyrkemmin kuin toisaalla.

Afganistanilainen nainen burqaan pukeutuneena.
Afganistanilainen nainen burqaan pukeutuneena.

Islamilainen laki määrää hyvin yksityiskohtaisiakin asioita ihmisten yksityiselämästä. Näkyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi ruokasäännökset. Osa ruuista on kiellettyjä eli harám ja osa sallittuja eli halál. Esimerkiksi sianlihan ja muunkin väärin teurastetun lihan syöminen on harám, kiellettyä.

Toinen näkyvä esimerkki islamilaisen lain näkymisestä arkipäivässä on pukeutuminen. Molempien sukupuolten säädyllinen pukeutuminen ja naisten hunnuttaminen on säädetty Koraanissa, mutta tätä määräystä tulkitaan eri tavoin. Äärimmäisen jyrkässä tulkinnassa nainen pukeutuu burqaan, joka on koko vartalon peittävä asu, jossa vain silmät näkyvät pienen pitsikoristeisen "ikkunan" takaa. Islamin laki ei kuitenkaan suoranaisesti velvoita tällaiseen äärimmilleen vietyyn säädyllisyyteen, ja monet naiset käyttävätkin vain hiukset peittävää huivia. Monessa muussakin asiassa islamia länsimaista käsin tarkastellessa saattavat islamin oppi, sen tulkinta ja vanhat heimokulttuuritavat sekoittua. [1]

Uskon peruspilarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamin opin tärkeimpiä peruskohtia kutsutaan viideksi peruspilariksi. Viisi peruspilaria ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus.

Uskontunnustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskontunnuksessa muslimi tunnustaa jumalan ainoaksi jumalaksi ja Muhammadin tämän profeetaksi. Vakaassa mielessä lausuttu uskontunnustus, mielellään arabiaksi ja toisten muslimitodistajien kuullen, tekee islamin käsityksen mukaan ihmisestä muslimin. Islamissa ei siis ole mitään kristinuskon kasteeseen rinnastettavaa rituaalia, jolla henkilö otettaisiin yhteisön jäseneksi.

Rukous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rukous (salát) rytmittää muslimin päivittäistä elämää. Se toistuu viisi kertaa päivässä, ja on tarkasti kaavaan sidottu. Se eroaa esimerkiksi kristinuskon rukouksesta, joka on pikemminkin vapaamuotoista yhteydenpitoa jumalan kanssa. Islamin rukousta voisikin verrata kristittyjen jumalanpalvelukseen[1]. Rukous koostuu määrätyistä osista, joihin kuuluu esimerkiksi Koraanin jakeiden lukemista ja tiettyjä liikesarjoja. Yksi rukous koostuu rukoussarjoista, joita kutsutaan nimityksellä rak´a ja niiden määrä riippuu rukoushetkestä. Rukousta ennen täytyy suorittaa rituaalinen puhdistautuminen.

Islamissa päivittäiset rukoukset noudattavat tarkkaa kaavaa. Ennen rukoilua tulee tehdä rituaalinen puhdistautuminen ja rukoilu suoritetaan aina Mekkaa ja siellä sijaitsevaa Kaaban temppeliä kohti.
Islamissa päivittäiset rukoukset noudattavat tarkkaa kaavaa. Ennen rukoilua tulee tehdä rituaalinen puhdistautuminen ja rukoilu suoritetaan aina Mekkaa ja siellä sijaitsevaa Kaaban temppeliä kohti.

Rukoukset tulee suorittaa Mekkaan päin viisi kertaa päivässä ja periaattessa muslimin pitäisi pitää ne kaikki, jos mikään pakottava syy ei estä. Monissa julkisissa rakennuksissa maailmalla onkin rukoushuoneeseen piirretty nuoli, joka osoittaa Mekkan suunnan. Viisi rukoushetkeä ajoittuvat aamuun, keskipäivään, iltapäivään, iltaan ja alkuyöhön.

Jos vierailet islamilaisessa maassa, saatat kuulla rukousta edeltävän rukouskutsun, joka kaikuu muslimien pyhän rakennuksen, moskeijan yhteydessä olevasta korkeasta tornista, minareetista. Rukoilla voi yksityisesti tai toisten muslimien kanssa moskeijassa, jossa rukousta johtaa muslimien uskonnollinen johtaja imaami. Perjantai on muslimeille tärkeä päivä ja perjantain keskipäivänrukouksella on erityistä merkitystä.

Paasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paasto tapahtuu muslimien ramadán-kuukauden aikana. Sen aikana muslimin tulee paastota eli pidättäytyä ruuasta, juomasta ja nautintoaineista aamuhämärästä iltahämärään. Käytännössä muslimit syövät siis ramadánin aikaan hyvin varahin aamiaisen ja myöhään illallisen. Paastota koskee terveitä aikuisia eikä paastota tarvitse, mikäli terveydelliset tai muut syyt eivät sitä mahdollista. Koska islamissa noudatetaan kuukalenteria, ramadánin paikka vaihtelee vuoden ympäri. Erityisesti kuumissa maissa paastokuukauden sattuminen kesähelteille tarkoittaa elämänrytmin hidastumista päiväksi, sillä juomatta oleminen paahtavassa helteessä vaatii veronsa. Paasto päättyy suureen juhlaan, jonka nimi on id al-fitr.[1]

Almuvero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Almuvero maksetaan kerran vuodessa. Almut käytetään joko köyhien tai islamin yhteiseksi hyväksi, ja se koskee vain tietyn varakkuustason ylittäviä, hyvin toimeentulevia ihmisiä. Almuveron lisäksi pidetään arvostettavana muutakin hyväntekeväisyyttä ja vapaamuotoista almujen antamista.[1]

Pyhiinvaellus käynnissä Kaaban temppelin ympärillä vuonna 2010.
Pyhiinvaellus käynnissä Kaaban temppelin ympärillä vuonna 2010.

Pyhiinvaellus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhiinvaellus on kertaluonteinen velvollisuus. Muslimin velvollisuus on suorittaa se kerran elämässään, mikäli se on taloudellisesti, terveydellisesti ja muuten mahdollista. Pyhiinvaellus suuntautuu Mekkaan ja se täytyy suorittaa juuri pyhiinvaelluskuukauden aikaan tarkkoja säädöksiä ja vaiheita noudattaen. Mekkassa vaelluksen kohteena on Kaaban temppeli. [1]

Opiskele lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 Hämeen-Anttila, Jaakko.: Islamin käsikirja Jaakko Hämeen-Anttila.. Helsinki: Loisto, 2008. ISBN 9789524598408, 952459840X. Worldcat (viitattu 29.4.2019).
  2. 2,0 2,1 Religion Information Data Explorer | GRF globalreligiousfutures.org. Viitattu 28.4.2019.
  3. Islamin vieraana yle.fi. Viitattu 29.4.2019.
  4. Edu.fi - Islam edu.fi. Viitattu 29.4.2019.