S2 Erilaisia elämäntapoja/Mitä uskonto on?

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erilaisia maailmankatsomuksia – Sisällysluettelo
Mitä uskonto on?
Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus
Katsomukset maailmalla
Erilaisia maailmankatsomuksia: Juutalaisuus
Erilaisia maailmankatsomuksia: Kristinusko
Erilaisia maailmankatsomuksia: Islam
Erilaisia maailmankatsomuksia: Hindulaisuus
Erilaisia maailmankatsomuksia: Buddhalaisuus
Erilaisia maailmankatsomuksia: Uskonnottomuus ja sekulaari humanismi

Mitä uskonto on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nainen rukoilemassa. Uskonnosta riippuen rukoileminen voi olla kunnianosoitus jumalalle tai se voi olla tapa pyytää jumalalta jotain, esimerkiksi neuvoa tai suojelua. Rukoiluun liittyy erilaisia tapoja eri uskonnoissa.
Nainen rukoilemassa. Uskonnosta riippuen rukoileminen voi olla kunnianosoitus jumalalle tai se voi olla tapa pyytää jumalalta jotain, esimerkiksi neuvoa tai suojelua. Rukoiluun liittyy erilaisia tapoja eri uskonnoissa.
Joidenkin maailmanuskontojen symboleja. Osaatko jo yhdistää symbolit uskontoihin?
Joidenkin maailmanuskontojen symboleja. Osaatko jo yhdistää symbolit uskontoihin?

Uskonnon määritteleminen on hankalaa tai ehkä jopa mahdotonta, eikä yksimielisyyttä määrittelystä ei ole vielä löytynyt. Tarkkaa määrittelyä helpompaa on listata asioita, joita kaikkiin uskontoihin kuuluu.

Usko yliluonnolliseen on olennainen osa uskontoja. Niissä voi olla erilaisia uskomuksia yliluonnollisen olemassaolosta. Yliluonnollinen tarkoittaa luonnon ulkopuolella olevaa eli sellaisia asioita, joiden olemassaoloa ei voida tieteellisesti todistaa. Vaikkapa ajatukset kuolemanjälkeisestä elämästä ja yliluonnollisten olentojen, kuten jumalien tai henkien olemassaolosta ovat esimerkkejä uskontoihin kuuluvista uskomuksista. Läheisesti yliluonnolliseen ja uskontoihin liittyy myös pyhän ja pyhyyden käsite. Pyhä tarkoittaa maallisen yläpuolella, jumalan läheisyydessä olevaa, kunnioitettavaa, palvottavaa, pelättävää sekä jumalalle omistettua[1]. Uskonnoille yhteistä on myös hengellisyys, joka on maallisen vastakohta.

Pelkät uskomukset ja usko yliluonnollisesta eivät kuitenkaan vielä tee uskontoa. Uskonnossa uskomukset ovat muotoutuneet kokonaisiksi oppijärjestelmiksi, jotka vastaavat omilla tavoillaan elämän perimmäisiin olemassaoloa koskeviin kysymyksiin. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi Miten ja miksi maailma on saanut alkunsa? Miten olemme tulleet tänne? Mikä on elämän tarkoitus ja päämäärä? Miten meidän tulisi elää elämämme? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Tällaisiin kysymyksiin uskonnot antavat vastauksia. Uskonnot antavat uskontoa harjoittavalle ohjeita elämään, ja ohjeet voivat olla hyvin arkipäiväisiäkin. Ohjeet voivat koskea esimerkiksi pukeutumista ja ruokailua tai asioita joita saa ja ei saa tehdä.

Buddhalaisia rukoilemassa.
Buddhalaisia rukoilemassa.

Uskonnoille tyypillisiä ovat myös erilaiset rituaalit eli riitit. Rituaalit ovat uskonnollisia tapoja ja toimituksia, jotka tehdään tietyissä tilanteissa. Rituaalien tarkoitus voi olla esimerkiksi jumalan palvonta, jumalan ja ihmisen yhteyden vahvistaminen tai uskonnollisen yhteisön jäseneksi liittyminen. Rituaalit voivat liittyä myös ihmiselämän eri vaiheisiin, jolloin ne toimivat ikään kuin siirtymänä yhdestä elämänvaiheesta toiseen. Uskonnollisia rituaaleja ovat esimerkiksi pyhiinvaellus, rukoileminen, kaste ja hautajaiset, joihin pääset tutustumaan myöhemmin. Kaikissa uskonnoissa on omanlaisiaan tapoja rukoilla. Rukoilu on tapa kääntyä jumalten tai henkien puoleen.

Viimeiseksi, monille uskonnoille yhteistä ovat erilaiset symbolit. Symbolit ovat kuvia ja merkkejä, joille on tietyssä uskonnossa annettu jokin erityinen merkitys. Esimerkiksi kristitty saattaa kantaa kaulassaan ristiä. Henkilölle, joka ei tunne kristinuskon symboliikkaa, koru näyttäisi vain t-kirjaimelta, mutta kristityille se on kristinuskon keskeisin symboli.

Onko jumalaa tai jumalia olemassa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkemys jumalan olemassaolosta on yksi osa ihmisen maailmankatsomusta. Ympäri maailmaa ihmisillä on siitä erilaisia näkemyksiä. Ajattelumalli, jonka mukaan minkäänlaista jumalaa tai jumaluutta ei ole olemassa, on nimeltään ateismi [2]. Ihmistä, joka ajattelee, ettei jumalaa ei ole olemassa, sanotaan ateistiksi. Ateismin vastakohta on teismi, mikä siis tarkoittaa ajatusmallia, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa [3]. Kaikki uskonnot ovat siis teistisiä. Kolmas tapa ajatella jumalasta on agnostismi (joskus myös agnostisismi). Agnostikkojen mielestä emme voi sanoa sanoa jumalan olemassaolosta mitään, sillä on mahdotonta saada pätevää tietoa Jumalan olemassaolosta[4].

Maailmankatsomus voi olla esimerkiksi teistinen, ateistinen tai agnostinen riippuen siitä, mitä ajattelee jumalan tai jumalien olemassaolosta.
Maailmankatsomus voi olla esimerkiksi teistinen, ateistinen tai agnostinen riippuen siitä, mitä ajattelee jumalan tai jumalien olemassaolosta.

Teistiset maailmankatsomukset voidaan jaotella ryhmiin sen mukaan, millainen niiden käsitys jumalasta on. Monoteistisissä maailmankatsomuksissa ajatellaan, että on olemassa vain yksi jumala. Esimerkeiksi tällaisista monoteistisistä katsomuksista sopivat vaikkapa kristinusko, islam ja juutalaisuus. Polyteismissä puolestaan ajatellaan, että että jumalia on monta. Hyvä esimerkki polyteistisestä katsomuksesta on hindulaisuus, jossa on lukematon määrä jumalia. Panteistiset katsomukset puolestaan ovat sellaisia, joissa ei ajatella jumalia olevan yksi tai monta, vaan kaikki on osa jumaluutta. Panteistisissä katsomuksissa jumala on maailmankaikkeus tai luonnon perusvoima.[5]

Chat bubbles.svg
Keskusteltavaksi
  • Voiko kuka tahansa perustaa uskonnon? Tutustukaa tästä linkistä pastafareihin, jotka uskovat lentävään spagettihirviöön. Onko pastafaria uskonto vai ei? Perustelkaa näkemyksenne.


Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Uskonnot ovat järjestäytyneitä oppijärjestelmiä, joissa uskotaan yliluonnollisen olemassaoloon ja jotka ilmenevät erilaisina tapoina ja rituaaleina.
  • Ateismissa ajatellaan, että jumalaa tai jumalia ei ole.
  • Teismissä ajatellaan, että jumala tai jumalia on olemassa.
    • Monoteismi on uskoa yhteen jumalaan.
    • Polyteismi on uskoa moneen jumalaan.
    • Panteismi on uskoa kaikkeudessa olevaan jumaluuteen.
  • Agnostismissa ajatellaan, että jumalan olemassa olosta ei voi sanoa varmuudella mitään.

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pohdi omaa näkemystäsi jumalan tai jumalien olemassaolosta. Mitä mieltä itse olet asiasta?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 31.3.2019.
  2. Tieteen termipankki 1.09.2017: Filosofia:ateismi. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ateismi.)
  3. Tieteen termipankki 1.09.2017: Filosofia:teismi. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:teismi.)
  4. Filosofia:agnostisismi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 31.3.2019.
  5. Filosofia:panteismi – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 31.3.2019.