S2 Erilaisia elämäntapoja/Kristinusko

Kristinuskon historia lyhyesti

Risti on kristinuskon tunnus. Toisinaan ristillä voit nähdä ihmishahmon. Tämä muistuttaa kristittyjä Jeesuksen kuolemasta.

Noin 2000 vuotta sitten Lähi-idässä nykyisen Palestiinan alueella silloisessa Rooman valtakunnassa vaikutti juutalainen Jeesus Nasaretilainen. Hän saarnasi ja opetti ihmisille, mitä jumala tahtoo näiden tekevän, mutta hänen oppinsa erosi juutalaisesta opista. Jeesus sai itselleen seuraajia, jotka uskoivat Jeesuksen olleen messias eli juutalaisten odottama jumalan lähettämä "pelastaja". Kristittyjen pyhässä kirjassa, Raamatussa kerrotaan, kuinka Jeesus riitautui pappien ja esivallan kanssa ja hänet teloitettiin. Teloitustapana käytettiin ristille naulitsemista, minkä vuoksi rististä on tullut kristinuskon tärkein symboli.

Raamatun mukaan Jeesuksen kuoleman jälkeen hän ilmestyi seuraajilleen, minkä vuoksi seuraajat uskoivat tämän nouseen kuolleista ja ensimmäinen seurakunta perustettiin. Jeesus ei siis itse perustanut kristinuskoa, vaan se syntyi hänen kuolemansa jälkeen hänen toimintansa ja opetustensa innoittamana.

Ensimmäisen seurakunnan perustamisen jälkeen kristinusko alkoi levitä ja kasvattaa suosiotaan. Toisen vuosituhannen alussa vuonna 1054 kirkko ajautui kuitenkin riitaan kristillisen uskon periaatteista ja jakautui kahtia idän ja lännen kirkkoon. Idän kirkosta kehittyi nykyinen ortodoksikristillisyys ja lännen kirkosta roomalaiskatolisuus.

Myöhemmin 1500-luvulla roomalaiskatolisuuden piirissä tuli uudelleen erimielisyyksiä, joiden seurauksena roomalaiskatolisesta kirkosta erkaantuivat uskonpuhdistukseksi kutsutussa tapahtumassa ns. protestanttiset kirkot. Esimerkiksi Suomen suosituin uskontokunta, evankelis-luterilaisuus on yksi uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneiden protestanttisten kristillisten kirkkojen suuntaus.

Kristinusko tänään

Kartta näyttää kristinuskon kannattaja-alueet vuonna 2010.

Väkimäärässä mitattuna kristinusko on maailman suurin uskonto ja se on levinnyt kaikkialle maailmaan. Kaikkia kristittyjä yhdistää usko yhteen ja samaan jumalaan ja Jeesuksen opetuksiin, vaikka erimielisyyksiäkin uskon periaatteista vallitsee. Sinunkin koulustasi tai kaveripiiristäsi saattaa löytyä esimerkiksi evankelis-luterilaisia, ortodokseja tai katolisia, jotka kaikki ovat kristinuskon eri suuntauksia. Roomalaiskatolisia on tällä hetkellä maailmassa yli miljardi, ortodokseja 240 miljoonaa, ja protestanttisiin kirkkoihin kuuluvia laskutavasta riippuen noin 414 miljoonaa henkeä.

Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Kristinuskolla on ollut suuri vaikutus länsimaiseen ja eurooppalaiseen kulttuurin, ja se vaikuttaa myös sinun elämääsi, uskotpa jumalaan tai et. Mietipä esimerkiksi mikä kuvio on Suomen ja muidenkin Pohjoismaiden lipuissa. Viikko myös rytmitetään kristillisen opin mukaan, sillä sunnuntai on perinteisesti ollut vapaapäivä ja viikko alkaa maanantaista. Näin siksi, että Raamatussa käsketään pyhittää lepopäivä, sillä seitsemäntenä päivänä jumalakin Raamatun luomiskertomuksen mukaan lepäsi. Vasta aivan viime vuosina kaupat ovat saanet luvan olla auki myös sunnuntaisin.

Tärkeimpinä kristillisinä juhlina, jouluna ja pääsiäisenä, sinulla on vapaapäiviä koulusta ja itse asiassa koko länsimainen ajanlaskumme alkaa siitä vuodesta, kun Jeesuksen uskotaan syntyneen. Vuosi 2019 tarkoittaa siis 2019 vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen. Kun historian oppikirjassa mainitaan vaikkapa vuosi 300 eaa. tarkoitetaan vuotta 300 ennen ajanlaskumme alkua, eli vuotta nolla, eli Jeesuksen syntymävuotta.

Kristinusko Suomessa

Suomalaisista suurin osa kuuluu evankelis-luterilaisuudeksi kutsuttuun kristinuskon suuntaukseen. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Suomessa kristinusko on ollut suurin uskontokunta jo vuosisatojen ajan. Kristinuskon tulo Suomeen alkoi jo 1000-luvun alkupuolella, kun roomalaiskatolinen kirkko yhdessä Ruotsin kuningaskunnan kanssa kilpaili asemasta Suomessa idästä tulevaa ortodoksista kirkkoa vastaan.

Saksalaiselta uskonpuhdistaja Martti Lutherilta oppinsa saanut suomen kirjakielen isä Mikael Agricola toteutti 1500-luvulla uskonpuhdistuksen Suomessa, minkä seurauksena Suomen yleisimmäksi kristillisyyden muodoksi vakiintui evankelis-luterilaisuus. Viimeisten vuosien aikana kristittyihin seurakuntiin kuuluvien määrä Suomessa on kuitenkin tasaiseen vauhtiin laskenut ja uskontokuntiin kuulumattomien määrä on lisääntynyt.

Uskontokuntaan kuuluminen ei kuitenkaan automaattisesti kerro ihmisen uskosta. Suomi on melko maallistunut maa eivätkä monet kristittyn seurakuntaan kuuluvat ole kovin aktiivisia uskonsa harjoittajia. Monet ovat niin sanottuja "tapakristittyjä", eli kuuluvat seurakuntaan, koska perhe on aina kuulunut. Toisaalta ihminen voi myös uskoa jumalaan kuulumatta kirkkoon.

Millainen kristinuskon jumala on?

Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.

Kristinusko on monoteistinen eli siinä uskotaan vain yhteen jumalaan. Keskeistä on kuitenkin kolminaisuusoppi eli usko pyhään kolminaisuuteen, jonka mukaan jumalalla on samanaikaisesti kolme persoonaa. Pyhän kolminaisuuden eli jumalan kolme persoonaa muodostavat isä (jumala), poika (Jeesus) ja pyhä henki.

Kristityille jumala on täydellinen hyvyys ja rakkaus. Hänen uskotaan olevan kaikkivoipa ja luoneen maailman tyhjyydestä seitsemässä päivässä. Tarkemmin sanottuna jumalalta kesti maailman luomiseen 6 päivää ja seitsemäntenä, sunnuntaina, jumala lepäsi. Tämän vuoksi viikon seitsemäs päivä eli sunnuntai on kristittyjen pyhä- ja lepopäivä. Maailman luomisesta kerrotaan Raamatun luomiskertomuksessa.

Miten ja miksi olemme täällä?

Kristinuskon mukaan jumala on luonut kaiken, mitä on olemassa. Hän on luonut myös ihmisen, jonka jumala kristittyjen mukaan loi omaksi kuvakseen ja antoi tälle vapaan tahdon. Ihminen luotiin maan päälle "viljelemään ja varjelemaan maata", jonka jumala oli luonut. Kristinuskon mukaan ihmisen tehtävä maan päällä on elää jumalan yhteydessä lähimmäistään rakastaen.

Miksi maailmassa on pahaa?

Tarina syntiinlankeamuksesta on ollut yleinen aihe länsimaisessa taiteessa menneinä vuosisatoina. Tarinassa käärme houkutteli Eevan syömään hyvän ja pahan tiedon puusta, vaikka jumala oli kieltänyt.

Kristinuskon mukaan maailmassa olevan pahuuden takana on paholainen, joka houkuttelee ihmisiä tekemään pahaa eli syntiä. Synti on jumalan tahdon vastainen teko. Kristinuskon mukaan me ihmiset teemme pahoja tekoja, koska olemme syntisiä eli teemme syntiä. Ihmisillä on taipumus pahaan. Taipumus pahaan tunnetaan kristinuskossa perisyntinä.

Perisynnin saimme kristinuskon mukaan syntiinlankeemuksesta, joka tapahtui Raamatun kertomuksen mukaan paratiisiissa. Paratiisissa ensimmäiset jumalan luomat ihmiset, Aatami ja Eeva lankesivat syntiin, kun he eivät noudattaneet Jumalan tahtoa vaan kiellosta huolimatta söivät omenan hyvän ja pahan tiedon puusta. Kristinuskon mukaan ihmisten pitäisi välttää syntiä, mutta samalla tiedostaa, että olemme syntisiä jo luonnostamme. Kristinuskossa kuitenkin ajatellaan myös, että synnit voi saada anteeksi jumalan armon vuoksi tunnustamalla syntinsä ja pyytämällä anteeksiantoa jumalalta.

Miten jumalaa palvellaan?

Ehtoollinen käynnissä.

Lasta kastetaan.

Sunnuntaisin seurakunnan uskonnollinen johtaja pappi johtaa kirkossa jumalanpalvelusta, jonka yksi osa on ehtoollinen. Ehtoollinen on yksi tärkeimmistä kristinuskon uskonnollisista toimituksista eli sakramenteista. Se yhdistää maailman kristittyjä. Ehtoollisella kristityt juovat tilkan viiniä ja syövät pienen ehtoollisleivän, jonka nimi on öylätti. Ehtoollisleivän ja viinin merkityksestä vallitsee kristittyjen keskuudessa erimielisyyksiä, mutta kaikki nauttivat ehtoollista Jeesuksen muistoksi, sillä Raamatun mukaan myös Jeesus nautti ehtoollista opetuslasten kanssa ennen kuolemaansa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että viini ja leipä ovat Jeesuksen veri ja ruumis.

Kuinka kristityn kuuluisi elää?

Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.

Kristityille tärkeitä elämänohjeita ovat kristittyjen pyhässä kirjassa, Raamatussa, kerrotut 10 käskyä sekä erityisesti Jeesuksen teot ja opetukset. Raamatussa on kaksi osaa, Vanha ja Uusi testamentti. Jeesus itse ei kirjoittanut opetuksiaan muistiin, mutta tarinoita Jeesuksen teoista ja opetuksista on kerätty Raamatun jälkimmäiseen osaan eli Uuteen testamenttiin. Tärkeitä Jeesuksen opetuksia ovat esimerkiksi niin sanottu rakkauden kaksoiskäsky, joka käskee rakastamaan jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään. Kristityille rakkauden kaksoiskäsky on ikään kuin jumalan lain tiivistelmä. Monista muistakin uskonnoista löytyvä kultainen sääntö, kuuluu kristinuskossa "se, mitä haluatte toisten tekevän teille, tehkää te heille".

Rukoilu tapahtuu ristimällä kädet tai liittämällä kämmenet yhteen.

Esimerkiksi juutalaisuudesta ja islamista poiketen kristinuskossa ei anneta erityisiä ohjeita ruoka-aineista, joita tulisi välttää. Joskus kristityt lukevat ennen ruokailua ruokarukouksen, jossa kiittävät jumalaa ruuasta. Kristityt uskovat, että he voivat olla yhteydessä jumalan kanssa rukoilemalla. Rukoilu tapahtuu ääneen tai äänettömästi liittämällä kämmenet yhteen tai laittamalla kädet ristiin. Rukoilla voi koska tahansa ja rukouksessa voidaan kiittää tai pyytää jumalalta jotain. Rukoilla voi myös toisen puolesta.

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Kristityt uskovat kuoleman jälkeiseen elämään. Kun ihminen kuolee, tälle järjestetään hautajaiset. Hautajaisseremoniat vaihtelevat kristinuskon suuntauksissa, mutta yleensä pappi siunaa vainajan. Kuoleman jälkeen kristityt toivovat pääsevänsä taivaaseen. Ihminen ei kuitenkaan voi vaikuttaa teoillaan siihen, pääseekö taivaaseen. Kuolemanjälkeisen elämän eli pelastuksen voi kristinuskon opin mukaan saavuttaa vain uskomalla jumalaan ja Jeesukseen ja ottamalla vastaan jumalan armon.

Ne, jotka eivät ota vastaan jumalan armoa, joutuvat kristunuskon opin mukaan "viimeisellä tuomiolla" helvettiin. Siitä, millainen helvetti on, on olemassa erilaisia näkemyksiä, ja ainakin valtavirtakristillisissä suuntauksissa ajatus helvetistä on jäänyt taka-alalle. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko opettaa helvetin olevan sitä, että ihminen ei jatka iänkaikkiseen elämään vaan on ikuisesti erossa jumalasta.

Kristinuskon tärkeitä juhlia ja tapahtumia

Joulun aikaan voit nähdä paljon jouluseimiasetelmia. Ne esittävät kristinuskon kertomusta ensimmäisestä joulusta, jolloin Jeesus syntyi. Tarinan mukaan hän syntyi seimeen eläinten tallissa, koska majatalossa ei ollut tilaa Marialle ja Joosefille.

Vuosi pitää sisällään monia juhlia, joilla on kristityille erityistä merkitystä. Monet alunperin pakanallista eli ei-kristillistä alkuperää olevat juhlat ovat saaneet vuosituhansien saatossa kristillisen merkityksen. Tärkeimpiä näistä ovat joulu ja pääsiäinen.

Kristinuskossa ajatellaan, että jouluna Jeesus syntyi Marialle ja tämän puoliso Joosefille. Tärkeä kertomus kristinuskossa on Jeesuksen neitseellinen syntymä. Tarinan mukaan jumala oli valinnut Marian synnyttämään Jeesuksen, ja teki tämän raskaaksi neitseellisesti. Siksi Maria tunnetaan kristinuskossa "Neitsyt Mariana". Jeesuksen syntymäjoulun tapahtumista kerrotaan jouluevankeliumissa, jota esitetään jouluisin monissa kouluissa.

Nokian kirkon alttaritaulu muistuttaa kirkossa käyviä pääsiäisen pitkäperjantain tapahtumista.

Pääsiäistä puolestaan vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (pitkäperjantai) ja kuolleista nousemisen (pääsiäissunnuntai) muistoksi. Kristityt uskovat, että pääsiäissunnuntaina jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja ylösnousemuksellaan Jeesus voitti kuoleman. Tämä Jeesuksen kuolema oli kristinuskon mukaan ollut koko ajan Jumalan suunnitelma, ja siinä Jeesus lunasti kuolemallaan ihmisten synnit.

Kristityn elämän tapahtumia

Joka sunnuntain jumalanpalveluksessa nautittavan ehtoollisen lisäksi tärkeä pyhä uskonnollinen toimitus on kaste. Kasteessa ihminen otetaan kristillisen yhteisön eli seurakunnan jäseneksi ja "jumalan lapseksi". Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kaste tapahtuu jo vauvana, ja samalla lapselle annetaan nimi. Kastettava saa myös kummit, joiden tehtävänä on perinteisesti ollut tukea kastettua hänen kristillisessä kasvussaan.

Kastajaistapahtumaa kutsutaan ristiäisiksi. Kasteen voi saada myös aikuisena, jos haluaa liittyä kristilliseen kirkkoon. Joissakin kristinuskon suuntauksissa kastetaan vain aikuisena.

Eri kirkkokunnissa on erilaisia aikuistumiseen liittyviä tapoja ja juhlia. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa nuoret käyvät 15-vuotiaina rippikoulun. Ajatellaan, että silloin nuori on riittävän vanha pohtimaan omaa uskoaan ja sitoutumaan siihen. Rippikoulussa nuoret oppivat uskosta ja sen tarkoitus on vahvistaa nuoren uskoa. Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, joka tarkoittaakin "vahvistamista". Konfirmaation jälkeen on tavallista järjestää juhlat sukulaisille ja tuttaville. Konfirmaation jälkeen kristitty saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.

Myös avioliittoon vihkiminen toimitetaan monissa kirkkokunnissa kirkossa, ja sen toimittaa pappi. Pappi toimittaa myös kuolleiden hautajaiset. Hautajaisissa luetaan Raamattua ja rukoillaan. Tavallista on myös muistella vainajan elämää. Hautajaisten jälkeen kristitty voidaan haudata kirkon hautausmaalle, tai omaisten tai vainajan itsensä pyynnöstä myös tuhkata.

Lue lisää

• Täältä löydät tietoa evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuoden pyhäpäivistä.
• Pääsiäinen yhdistää pakanallisia ja kristillisiä perinteitä
• Raamatun luomiskertomus
• Mikä ihmeen rippikoulu?

Tehtäviä

1. Etsikää netistä kristinuskon luomiskertomus ja tutustukaa siihen.
2. Tutkikaa lue lisää -osiosta löytyvää kirkkovuoden pyhäpäivien luetteloa. Monenako kirkollisena pyhänä koulut ovat kiinni?