S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus

Juutalaisuuden historia lyhyesti

Seitsemänhaarainen kynttilänjalka menora sekä Daavidin tähti ovat kaksi tärkeää juutalaisuuden symbolia. Menoran sanotaan symboloivan palavaa pensasta, jollaisena jumala perimätiedon mukaan ilmestyi Moosekselle käskien tätä vaatimaan Egyptin hallitsijalta faaraolta juutalaisten vapauttamista egyptilaisten orjuudesta.

Juutalaisuus oli ensimmäinen suuri yksijumalainen uskonto ja se on myös yksi vanhimmista edelleen harjoitettavista uskonnoista. Juutalaisuudella tarkoitetaan sekä uskontoa että kansallisuutta, juutalaisen kansan historiaa ja juutalaista kulttuuria. Tarkkoja historiallisia tietoja uskonnon perustamisesta ei ole, mutta juutalaiset ajattelevat juutalaisen kansan kantaisäksi Abrahamin, jonka katsotaan yleensä eläneen toisella vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua eli ennen vuotta 0.

Perimätiedon mukaan Abraham sai jumalalta käskyn muuttaa kotoaan nykyisen Irakin alueelta "luvattuun maahan", jossa nykyisin sijaitsee Israelin valtio. Abrahamin pojanpoika Jaakob pakeni nälänhätää Egyptiin, jossa hänen sukunsa joutui orjaksi. Orjuudesta pois takaisin luvattuun maahan juutalaisen kansan johdatti Mooses 40-vuotisessa erämaavaelluksessa. Erämaavaelluksen aikana jumala ilmestyi Moosekselle ja ilmoitti tälle kymmenen käskyä ja tahtonsa. Nämä lait ja käskyt eli jumalan tahdon Mooses välitti kansalleen. Juutalaiset pitävät tätä tapahtumaa liiton solmimisena Israelin kansan ja jumalan välillä. Tuolloin juutalaisista tuli "jumalan valittu kansa". Tästä alkoi kehittyä juutalainen uskonto, minkä vuoksi Moosesta voidaan pitää juutalaisuuden perustajana. Toisaalta ajatellaan, että juutalaisuudella ei ole perustajaa.

Nälänhätää Egyptiin paenneen Jaakobin 12 pojasta syntyivät Israelin heimot, joista mahtavimman, Juudan, mukaan juutalaisuus on saanut nimensä.

Mooseksen historiallisesta olemassaolosta ei vallitse yksimielisyyttä ja monet historioitsijat ovat sitä mieltä, että Mooses ei ollut todellinen historiallinen henkilö. Historiallisesti ajatellen juutalaisuus sai todennäköisesti alkunsa n. 4000 vuotta sitten Lähi-idässä, kun samalle alueelle asettui asumaan joukko kansoja, jotka huomasivat, että sotimisen sijasta heimojen kannatti tehdä yhteistyötä.

Juutalaisuus tänään

Hasidijuutalainen perhe. Hasidismi on yksi viidestä nykyisestä juutalaisuuden pääsuuntauksesta. Hasidimiehet pukeutuvat usein mustaan takkiin, valkoiseen paitaan ja mustaan hattuun. Heillä on myös usein pitkät hiuskiehkurat ohimoillaan.

Aikojen saatossa juutalaiset levisivät ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa. Monessa paikassa he kohtasivat syrjintää ja vainoja. Toisen maailmansodan aikana antisemitismi eli juutalaisviha huipentui, kun Adolf Hitlerin natsi-Saksa aloitti vuonna 1942 holokaustin eli juutalaisten järjestelmällisen kansanmurhan. Holokaustissa 6 miljoonaa juutalaista kuoli toisen maailmansodan loppuun (v. 1945) mennessä. Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat (YK) laati suunnitelman juutalaisten valtion perustamisesta ja nykyinen Israelin valtio perustettiin juutalaisille vuonna 1948.

Tänä päivänä juutalaisuudesta on viisi päämuotoa: ortodoksijuutalaisuus, konservatiivinen juutalaisuus, rekonstruktionismi, hasidismi ja reformijuutalaisuus. Juutalaisuus ei kannattajamäärässä mitattuna ole kovinkaan suuri. Ympäri maailmaa juutalaisia elää noin 13,9 miljoonaa (vertaa esimerkiksi kristinuskon 2,2 miljardia). Heistä noin 6,5 miljoonaa asuu Yhdysvalloissa, 5,9 miljoonaa Israelissa ja 1,5 miljoonaa Euroopan maissa. Juutalaisuus luetaan kuitenkin usein niin sanottuihin suuriin maailmanuskontoihin, sillä se on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi maailman kahden suurimman uskonnon, kristinuskon ja islamin oppiin. Näitä kolmea kutsutaankin abrahamilaisiksi uskonnoiksi juutalaisuuden kantaisäksi ajatellun Abrahamin mukaan.

Juutalaisuus Suomessa

Juutalaiset ovat yksi Suomen ns. perinteisistä vähemmistöistä. Juutalaisia on ollut Suomessa jo 1800-luvun alkupuolelta asti. Juutalaisia asuu Suomessa nykyään n. 1500, joista noin 80% prosenttia kuuluu Suomen juutalaisiin seurakuntiin. Suomessa on kaksi juutalaista seurakuntaa, Helsingissä ja Turussa. Molemmat kuuluvat ortodoksijuutalaiseen suuntaukseen. Suurin osa suomalaisista suhtautuu juutalaisiin ja juutalaisuuteen positiivisesti.

Mihin juutalaiset uskovat?

Toora on osa juutalaisten tärkeintä uskonnollista kirjaa, Tanachia.

Juutalaisuus on monoteistinen uskonto eli siinä on vain yksi jumala, jota juutalaiset kutsuvat nimellä Jahve. Juutalaisuudessa ajatellaan, että jumala on yksi, kaikkitietävä ja kaikkivaltias maailman luoja, joka hallitsee kaikkien luotujen kohtaloita. Ihmisen jumala on asettanut luomakunnan kruunuksi, ja valta-asema tuo myös vastuun elinympäristöstään. Jumala on oikeamielinen ja vaatii ehdotonta kunnioitusta, mutta on myös armollinen niille, jotka täyttävät hänen tahtonsa. Jumalan nimen lausuminen turhaan tai hänestä kuvien tekeminen on juutalaisuudessa kiellettyä.

Juutalaisuuden tärkein ja pyhin kirja on nimeltään Toora. Toora eli viisi Mooseksen kirjaa pitää sisällään käskyt, jotka jumala ilmoitti Moosekselle erämaavaelluksella. Juutalaiset siis ajattelevat, että Toorassa on kirjattu jumalan tahto. Toora on yksi osa suurempaa kirjakokonaisuutta, juutalaisten raamattua, jonka nimi on Tanach. Juutalaisten uskoon ja elämäntapaan on vaikuttanut myös Talmud, joka on Tooran tulkinta- ja selityskirja.

Kolme keskeistä juutalaisuuden opinkappaletta ovat usko yhteen jumalaan, usko Tooraan ja usko Israeliin valittuna kansana. Juutalaisuuden oppi tiivistyy jumalan Moosekselle erämaavaelluksen aikana ilmoittamaan kymmeneen käskyyn, jotka löytyvät Toorasta.

Kymmenen käskyä:

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
2. Älä pidä muita jumalia.
3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä.
4. Muista pyhittää lepopäivä.
5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
6. Älä tapa.
7. Älä tee aviorikosta.
8. Älä varasta.
9. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
10. Älä tavoittele naapurisi taloa tai mitään, mikä on hänen.

Juutalaisia rukoilemassa läntisellä ulkomuurilla.

Kymmen käskyä ja muita Tooran käskyjä ja kieltoja noudattamalla juutalaiset ajattelevat toteutettavansa Jumalan tahtoa. Tooran käskyt, kiellot ja ohjeet ohjaavat juutalaisten jokapäiväistä elämää. Juutalaisuudelle onkin tunnusomaista uskon ilmeneminen elämäntavassa ja teoissa. Usko jumalaan ei takaa pelastusta, vaan tärkeintä on hyvä elämä. Teot kertovat ihmisestä enemmän kuin sanat ja ajatukset.

Käskyjen ja määräysten sisällön voi tiivistää sanoin: ”Älä tee toiselle sitä, mitä et toivo itsellesi tehtävän.” Kultainen sääntö, joka löytyy eri tavoin ilmaistuna monista muistakin maailmanuskonnoista.

Juutalaista pyhäkköä eli pyhää rakennusta kutsutaan nimityksellä synagoga. Jumalanpalveluspaikassa ei saa olla kuvia ihmisistä tai mistään, jonka joku voisi käsittää Jumalan kuvaksi. Synagogassa miesten tulee peittää pää. Miehet käyttävät tähän yleensä pientä päähinettä, jonka nimi on kipa. Kaikki synagogat on rakennettu niin, että rukoussuunta niissä on kohti Jeruselemia, jossa sijaitsee myös juutalaisuuden kaikkein pyhin paikka, Temppelivuori. Nykyään juutalaiset eivät kuitenkaan voi harjoittaa hartauksia Temppelivuorella, sillä alueella sijaitsee nykyään kaksi islamilaista moskeijaa. Temppelivuoren tilalle on juutalaisuuden pyhimmäksi paikaksi muodostunut toisen, lähes 2 000 vuotta sitten tuhoutuneen temppelin pystyyn jäänyt ns. läntinen ulkomuuri, jota edelleen usein hieman virheellisesti kutsutaan itkumuuriksi.

Juutalainen elämä

Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, kipa.

Juutalaisessa kalenterissa lasketaan vuosia maailman luomisesta. Länsimaisen ajanlaskun alkaessa vuonna 0 oli maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan kulunut 3760 vuotta. Juutalainen kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmä, minkä vuoksi juhlapäivien paikat saattavat vaihdella länsimaiseen kalenteriin verrattuna.

Juutalainen vuorokausi alkaa auringonlaskusta ja viikko aloitetaan sunnuntaista. Viikon seitsemäs päivä, lauantai, on sapatti eli pyhäpäivä. Se on juutalaisuuden tärkein pyhäpäivä. Se muistuttaa Egyptin orjuudesta ja jatkuvasta työnteosta vapautumisesta. Sapattia vietetään joka viikko perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. Se on lepopäivä, jolloin perhe kokoontuu yhteen ja rauhoittuu arkisilta kiireiltä. Jokaiseen päivään kuuluu kolme rukousaikaa: iltarukous, aamurukous ja iltapäivärukous. Sapattina, pyhäpäivinä ja uudenkuun aikaan on vielä neljäs, lisärukous, aamurukouksen jälkeen.

	Tiesitkö...
	Rabbi eli rabbiini on juutaisuudessa uskonnollinen johtaja, opettaja ja juutalaiseen lakiin perehtynyt henkilö. Nykyisin rabbin toimenkuvaan kuuluu usein jumalanpalveluksissa toimiminen ja seurakunnan edustaminen ulkopuolelle.

Poikalapset tulee ympärileikata kahdeksan päivän ikäisenä. Ympärileikkaus on juutalaisille merkki jumalan ja juutalaisten liitosta. Leikkauksen suorittaa lääkäri ja se on turvallinen. Ympärileikkauksen yhteydessä myös ilmoitetaan pojan nimi. Tyttölapsen nimi ilmoitetaan, kun äiti osallistuu synnytyksen jälkeen ensimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen.

Uskonnollisesti täysi-ikäiseksi tyttö tulee 12-vuotiaana. Hän on silloin bat mitzva eli velvollisuuden tyttö. Poika on uskonnollisesti täysi-ikäinen 13-vuotiaana. Hän on silloin bar mitzva eli velvollisuuden poika. Tämän jälkeen tyttö ja poika ovat velvollisia elämään juutalaisina. Miesten ja naisten tehtävät ovat osittain erotetut toisistaan. Juutalaisten mielestä tämä ei kuitenkaa tarkoita epätasa-arvoa vaan molemmilla sukupuolilla on osittain omat velvoitteensa.

Arkielämässä keskeisiä ovat kosher- eli puhtaussäännökset. Ne koskevat kaikkea elämää, mutta vaikuttavat eniten ruokasäännösten kohdalla. Ruoka jaetaan kahteen ryhmään: kosher eli syötäväksi kelpaaviin ja trefa eli syötäväksi kelpaamattomia. Kaikki kasvikset, kalat joilla on suomut, nauta- ja lammaseläinten liha, näiden maito sekä siipikarja ja niiden munat ovat sallittuja oikein valmistettuina. Veren käyttö ruoaksi on kielletty.

Maitoa ja lihaa ei kuitenkaan saa syödä yhdessä, mutta kasviksia, kalaa sekä munia voi syödä sekä maitoisten että lihaisten ruokien kanssa. Sallitutkin ruoat menettävät kosheriutensa, jos ne joutuvat tekemisiin trefa-tuotteiden kanssa tai ne valmistetaan väärin esimerkiksi paistinpannulla tai uunissa, jotka ovat joutuneet tekemisiin trefa-tuotteiden kanssa.

Syötäväksi kelpaava liha on teurastettava juutalaisen teurastustavan mukaisesti. Eläimelle ei saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Siksi esimerkiksi metsästys on juutalaisuudessa kiellettyä. Tavallinen kaupassa myytävä naudanliha on siis juutalaisille yhtä kiellettyä kuin sianliha, koska sitä ei ole teurastettu oikein. Kosher-tuotteiden saaminen ei-juutalaisessa yhteiskunnassa voi kuitenkin nykyään olla vaikeaa, minkä vuoksi osa juutalaisista noudattaa säännöksiä vain osittain.

Lehtimajajuhlan aikana rakennetaan lehtimajoja ja muistetaan Egyptin orjuudesta pois vaeltamista.

Vuosi pitää sisällään tärkeitä juhlia juutalaisille. Tällaisia ovat esimerkiksi juutalainen uusi vuosi rosh hashana, jota seuraa kymmenen katumuspäivää. Näiden aikana tulee rukoilla ja mietiskellä ja näin johdattaa elämä hyviin muutoksiin. Katumuspäivät päättyvät jom kipuriin, suureen sovituspäivään. Juutalaisten mukaan jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua jom kipurina. Siksi näinä päivinä ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”. Jom kipurin aikana paastotaan vuorokausi.

Lehtimajajuhla, eli sukkot on suuri ilon juhla, jolloin rakennetaan lehtimajoja, joissa aterioidaan. Juhla muistuttaa juutalaisia lehtimajoista, joissa juutalaiset asuivat Egyptin orjuudesta pois vaeltaessaan. Hanuka on valon juhla, jota vietetään vuoden pimeimpään aikaan, useimmiten joulukuussa. Kahdeksan päivän ajan sytytetään joka ilta kynttilä kahdeksanhaaraiseen kynttelikköön ja luetaan kiitosrukouksia. Juhlan tarkoitus on muistuttaa, makkabealaisten taistelusta helleenejä vastaan ja ensimmäisen temppelin kunnostamisesta uudelleen käyttöön. Pääsiäistä (pesah) juutalaiset viettävät viikon ajan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Juhlan tärkeä osa on perheessä vietettävä seder-ateria. Pääsiäisen aikaan kuuluu myös kutsua osattomia aterialle ja käydä synagogajumalanpalveluksissa.

Avioliittoon vihkiminen on yksi juutalaisen elämän kohokohta. Vihkiminen voidaan järkestää synagogassa tai ulkoilmassa chupan eli vihkikatoksen alla. Katos symboloi parin ensimmäistä yhteistä kotia ja Siinain vuorta. Tapana on, että vihkipari ei tapaa toisiaan viikkoon ennen häitä.

Kuoleman kohdatessa hautausseremonia on kaikille juutalaisille samanlainen, riippumatta vainajan varallisuudesta. Vainaja haudataan yksinkertaisessa arkussa, Israelissa ilman arkkua. Hautaaminen tulee toimittaa mahdollisimman pian, muutaman päivän kuluessa kuolemasta, mutta ei kuitenkaan sapattina. Juutalaisuudessa uskotaan kuolemanjälkeiseen elämään.

Kohdasta Lue lisää löydät linkin, josta voit tutustua tarkemmin juutalaisiin juhliin.

Tärkeää muistaa!

Juutalaisuus on syntynyt noin 4000 vuotta sitten Lähi-idässä. Juutalaiset pitävät Abrahamia juutalaisten kantaisänä. Juutalaisia on maailmassa noin 13,9 miljoonaa ja Suomessa noin 1500. Juutalaisuudessa on yksi jumala. Juutalaiset uskovat olevansa jumalan valittu kansa. Juutalaisuus on vaikuttanut merkittävästi kristinuskoon ja islamiin. Juutalaisuuden pyhin kirja on Toora, johon on juutalaisten mielestä kirjattu jumalan tahto. Tooran käskyt ohjaavat juutalaisten elämää. Juutalaisten tärkein pyhäpäivä on sapatti, jota vietetään joka viikon lauantai. Juutalaisuuden symboleja ovat Daavidin tähti ja seitsenhaarainen kynttilänjalka eli menora.

Lue lisää

• Juutalaisuuden historiasta
  • Uskontojen maailma: Juutalaisuus
  • Uskonnot.fi - Juutalaisuus
  • Fenno-Judaica -verkkonäyttely esittelee juutalaisten historiaa Suomessa.
• Juutalaisia juhlia