S2 Erilaisia elämäntapoja/Uskonnottomuus ja sekulaari humanismi

Mikä ihmeen sekulaari humanismi?

Kansainvälinen humanismin symboli.

Humanismi on aatesuunta, joka korostaa ihmisyyttä, ihmisen roolia, ihmisarvoa, kriittisyyttä ja ihmisen mahdollisuuksia. Sanassa humanismi onkin alussa englannin sana human, joka tarkoittaa ihmistä. Humanistisia suuntauksia on erilaisia, minkä vuoksi tässä tarkennetaan humanismia sanalla sekulaari, joka tarkoittaa maallista. Sekulaari humanismi on siis maallista, ei jumalaan pohjautuvaa humanismia. Sekulaari humanismi ei ole uskonto, sillä se ei pohjaudu mihinkään jumaluskoon tai muihinkaan uskon varassa oleviin asioihin. Sekulaarissa humanismissa lähdetään liikkeelle siitä ajatuksesta, että mitään yliluonnollista ei ole olemassa. Sekulaari humanismi pohjautuu tieteeseen, ja tiede ei ole uskonto.

Uskonnotonta ajattelua on ollut olemassa jo antiikin Kreikasta lähtien, mutta nykyisen kaltaisen uskonnottoman humanismin juuret ovat 1700-kukoistaneessa valistusaatteessa. Valistus oli aate, joka kukoisti erityisesti Euroopassa 1700-luvulla. Yksi sen keskeisiä piirteitä oli kritiikki uskontoa kohtaan, yliluonnollisen hylkääminen ja järjen korostaminen uskomusten sijaan.

Miten sekulaari humanismi eroaa uskonnoista?

Tapaa, jolla ihminen ajattelee maailmasta, kutsutaan ihmisen maailmankatsomukseksi. Maailmankatsomus koostuu erilaisista osista. Yleensä maailmankatsomukseen katsotaan kuuluvaksi ainakin maailmankuva, käsitys tiedosta ja arvot. Sekulaari humanismi eroaa uskonnollisista maailmankatsomuksista ainakin maailmankuvan ja tietokäsityksen osalta. Mitä nämä oikein tarkoittavat?

Maailmankuva tarkoittaa ihmisen käsitystä siitä, millainen maailma ja todellisuus on, ja miten se on syntynyt. Kuten olet jo ehkä maailmanuskontoihin tutustuessasi oppinut, kaikki uskonnot lähtevät siitä, että maailmassa on yliluonnollisia voimia, kuten jumala tai jumalia, ja maailma on saanut alkunsa heidän toiminnan seurauksena. Sekulaari tarkoittaa maallista, ja sekulaarissa humanismissa lähtökohta on, ettei yliluonnollista ole. Maailmaakaan ei siksi ole voinut luoda mikään yliluonnollinen olento. Maailmankuva ei ole uskonnollinen vaan tieteellinen. Maailman syntyä ei selitetä yliluonnollisen aikaansaannoksena, vaan tieteen keinoin tieteellisiin todisteisiin nojaten.

Myös ihmiskuva eroaa uskonnollisissa ja sekulaarissa maailmankatsomuksissa. Uskonnoissa ihmisen syntymä ajatellaan jonkin yliluonnollisen voiman, kuten jumalan aikaansaannokseksi ja luomukseksi, kun taas tieteellisessä maailmankuvassa ihminen ajatellaan evoluution kautta kehittyneeksi eliöksi. Uskonnollisissa katsomuksissa myös ihmisen tehtävä maan päällä nähdään jumalan tahdon toteuttamisena ja tämän määräysten mukaan elämisenä. Sekulaarissa humanismissa ajatellaan, että ihmisellä itsellään on oikeus ja jopa velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen, ja pyrkiä kohti parasta mahdollista elämää loukkaamatta samalla kuitenkaan muiden oikeuksia. Tärkeä asiakirja on esimerkiksi yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, vaikka mitään pyhää kirjaa ei olekaan.

Ihmisellä on järki ja sillä päätellen ihmiset voivat löytää hyvän elämän avaimet ilman jumalan ohjeitakin. Jokainen ihminen itse määrittelee oman roolinsa ja tehtävänsä maan päällä. Kysymys siitä, minkä vuoksi olemme maan päällä ei ole tieteen piirissä oleva kysymys. Siihen ei tiede kykene antamaan vastausta, minkä vuoksi tiede ei pyrikään siihen vastaamaan. Sekulaarissa humanismissa ajatellaan, että jokainen määrittelee itse oman olemassaolonsa merkityksen.

Myös sekulaarin humanismin tietokäsitys eroaa uskonnollisista katsomuksista. Uskonnot rakentuvat jumalalliseen ilmoitukseen pohjautuvaan tietokäsitykseen. Esimerkiksi maailman syntymästä tiedetään, koska jumala on ilmoittanut asioiden tapahtuneen näin. Jumalallinen ja uskonnollinen tieto esitetään ikuisena ja muuttumattomana, ja se on koottu pyhiin kirjoituksiin. Sekulaari humanismi puolestaan pohjautuu tieteeseen. Tieteellisessä tietokäsityksessä olennaista on, että tieto voi muuttua, kun uusia todisteita saadaan. Tieteellinen tieto ei perustu mihinkään oppiin, vaan se on tieteellisellä menetelmällä hankittua, todisteisiin pohjautuvaa. Tieteellisen tiedon ominaisuuksia ovat puolueettomuus, testattavuus, julkisuus, kriittisyys, eteenpäin meneminen ja riippumattomuus . Sekulaari humanismi on tieteelliseen ajatteluun ja tieteen tuloksiin pohjautuva uskonnoton maailmankatsomus.

Uskonnottomuus tänään?

Vuonna 2010 uskonnottomat maailmankatsomukset olivat maailman kolmanneksi suurin katsomusryhmä. Kaikki uskonnottomat eivät kuitenkaan edusta juuri sekulaaria humanismia.

Uskonnoton eli sekulaari maailmankatsomus on nykyään maailman kolmanneksi suurin katsomusryhmä maailmalla. Uskonnottomuus ei kuitenkaan ole yksi samalla tavalla ajattelevien ryhmä, vaan pikemminkin eräänlainen sateenvarjotermi, jonka alle mahtuu paljon erilaisia maailmankatsomuksia. Kaikkia kuitenkin yhdistää uskonnottomuus, eli ajatus siitä, ettei maailmassa ole jumalaa tai jumalia. Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien määrä on ollut kasvussa 2000-luvulla, ja uskontokuntiin kuulumattomat muodostavat Suomen toiseksi suurimman katsomuksellisen ryhmän.

Uskontokuntiin kuulumattomista katsomuksena puhuminen ei kuitenkaan ole oikein sopivaa, sillä uskontokuntaan kuulumattomuus ei välttämättä tarkoita, että henkilön maailmankatsomus olisi sekulaari eli uskonnoton. Myöskään uskontokuntaan kuuluminen ei tarkoita, että ihminen allekirjoittaisi kaikki uskonnon ajatukset. Esimerkiksi Suomessa on hyvin tavallista, että henkilö kuuluu kristilliseen kirkkoon, mutta hänen maailmankatsomuksensa on sekulaari ja maailmankuvansa tieteellinen.

Ajattelun-, uskonnon- ja omantunnonvapaus takaavat jokaiselle oikeuden ajatella maailmasta omalla tavallaan. Ketään ei saa pakottaa uskomaan jumalaan tai jumaliin, mutta keneltäkään ei myöskään saa kieltää jumaliin uskomista. Vaikka ajatus 6000 vuotta vanhasta maapallosta voi tuntua tieteen todisteiden valossa hassulta, on ihmisillä oikeus uskoa näin. Sananvapaus myös takaa, että omaa uskoaan ja ajatuksiaan saa julistaa toisille, mutta ketään ei saa pakottaa kuuntelemaan.

Uskonnottomilla on myös erilaisia organisaatioita, joiden kautta he voivat edistää uskonnotonta ajattelua ja omia oikeuksiaan uskonnottomuuteen. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi Vapaa-ajattelijat ja Suomen humanistiliitto.

	Tärkeää muistaa!
	Sekulaari humanismi on tieteelliseen ajatteluun ja tieteen tuloksiin pohjautuva uskonnoton maailmankatsomus.

Tutustu lisää

• Sekulaari humanismi Wikipediassa
• Kansainvälisen humanistiliiton perusteesit
• Vapaa-ajattelijat ja etiikka
• Vapaa-ajattelijat: uskonnoton tapakulttuuri ja juhlat