Ubuntu tutuksi/Usein kysytyt kysymykset

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Siirtyisinkö Linuxiin?[muokkaa]

Kenelle Linux sopii?[muokkaa]

Linux sopii lähes kenelle tahansa. Järjestelmän peruskäyttö on helppoa, mutta Linuxin asentaminen ja asennuksen jälkeiset toimenpiteet voivat olla hieman hankalia – kuten minkä tahansa käyttöjärjestelmän asentaminen. Joka tapauksessa vähänkin enemmän tietokoneiden kanssa työskennellyt selviää asentamisesta helposti itse.

Kenties joku ystävistäsi tai tuttavistasi käyttää jo Ubuntu-linuxia? Hän voi varmasti auttaa sinua järjestelmän asennuksessa. On olemassa myös yrityksiä, joiden palveluihin kuuluvat Linux-asennukset.

Yleisesti ottaen Linuxiin esim. Windowsista siirtyminen edellyttää ainoastaan hieman viitseliäisyyttä ja valmiutta oppia uusia asioita.

Nykyinen käyttöjärjestelmäni toimii hyvin. Miksi vaihtaisin Linuxiin?[muokkaa]

Jos olet täysin tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen, älä ihmeessä vaihda. Erityisesti Windows-käyttäjiä häiritsevät kuitenkin tietoturvaan liittyvät ongelmat, kuten virukset ja madot. Muutaman vuoden käytön jälkeen Windows-käyttäjä huomaa, että järjestelmä hidastuu ja muuttuu epävakaammaksi, Linux ei hidastu ja pysyy vakaana.

Linux tunnetaankin juuri tietoturvallisuudesta ja vakaudesta, mutta aluksi ehkä eniten ihmetystä herättää käytön edullisuus. Linux on ilmainen, koska se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Linuxia saa vapaasti kopioida, käyttää, muokata ja levittää. Se, onko Linux hyvä, parempi, vai paras juuri sinulle, riippuukin paljolti siitä, haluatko tietoturvallisuutta, vakautta ja edullisuutta. Linuxiin jää helposti koukkuun, koska kaikilta käyttöjärjestelmiltä alkaa vaatia samoja ominaisuuksia.

Lue lisää tämän wikikirjan luvusta 5 hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi.

Jos Linux on niin hyvä kuin väitetään, miksi sitä käytetään niin vähän?[muokkaa]

Nykyään melkein aina tietokonetta ostettaessa tulee kytkykauppana myös Windows-käyttöjärjestelmä. Microsoft on onnistunut tekemään sopimuksen useiden maailman johtavien tietokonevalmistajien kanssa. Tavaksi on vain tullut, että Windows-käyttöjärjestelmä myydään enemmän tai vähemmän automaattisesti tietokoneen mukana. Tämä myös palvelee useita tavallisia käyttäjiä, jotka eivät tiedä käyttöjärjestelmistä yhtään mitään, sillä onhan paljon helpompi ostaa tietokone käyttöjärjestelmineen pakettina kuin pelkkä tietokone, ja asentaa siihen sitten erikseen haluttu käyttöjärjestelmä. Valmiita tietokonepaketteja, joissa ei olisi Windowsia, ei juurikaan ole saatavilla. Windows ei ole hallitsevassa asemassa suinkaan käyttöjärjestelmänsä ansioiden takia, vaan kaupallisen nokkeluutensa johdosta. Tietokonetta ostaessasi et kuitenkaan saa Windowsia ilmaiseksi, vaan sen hinta on kytköksissä tietokoneen hintaan. Maksat myös Windowsista. Linux on kuitenkin oikeasti täysin ilmainen.

Todellisuudessa Linuxia käytetään paljon enemmän kuin ihmiset yleensä luulevat, mutta enimmäkseen palvelimissa. Toki myös tavallisessa työpöytäkäytössä Linux on levinnyt nopeasti, ja siihen on syynä ennen kaikkea se, että sen graafiset työpöytäympäristöt (esim. Unity, GNOME ja KDE) ovat visuaalisesti kehittyneet kaupallisten käyttöjärjestelmien tasolle tai ehkä jo niiden ohitse. Näin Linux tarjoaa hyvän vaihtoehdon Windows- ja Mac OS -järjestelmille.

Onko Linuxille olemassa omaa vakavasti otettavaa ohjelmatarjontaa työpöytäkäyttöön?[muokkaa]

Linuxille on olemassa laaja valikoima laadukkaita ohjelmia työpöytäkäyttöön. Näistä tunnetuimpia ja suosituimpia ovat mm. toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, internet-selain Firefox, sekä kuvankäsittelyohjelma Gimp. Laadukkaita ohjelmia löytyy useimpiin käyttötarkoituksiin, joitakin erikoisohjelmia lukuun ottamatta.

Voinko käyttää nykyisiä ohjelmiani Linuxilla?[muokkaa]

Windows-käyttöjärjestelmän ohjelmia ei voi käyttää sellaisenaan Linuxissa. Erillisen Wine-ohjelmiston avulla voi kuitenkin käyttää monia Windows-ohjelmia. Codeweavers-niminen yritys on kehittänyt Winen pohjalta CrossOver Office -ohjelmiston, joka mahdollistaa useimpien tunnettujen Windows-ohjelmien käyttämisen Linuxissa. Lisäksi on olemassa ratkaisuja, jotka mahdollistavat Windowsin käyttämisen Linuxin sisällä.

Pystynkö avaamaan ja muokkaamaan muissa käyttöjärjestelmissä tehtyjä tiedostoja Linuxissa?[muokkaa]

Linux-ohjelmat tukevat varsin hyvin yleisimpiä tiedostomuotoja. Mm. Microsoft Officen tiedostot aukeavat melko hyvin OpenOffice-ohjelmissa (*). Samoin Gimp avaa yleisimmät kuvatiedostot. Eri ohjelmien tiedostomuotojen tuen kehittäminen on vaikeaa ja hidasta, koska suuret ohjelmistotalot eivät ole julkaisseet kuvauksia tiedostomuodoista. Siksi ohjelmoijat joutuvat kehittämään muunnosohjelmia tiedostomuotojen välille yrityksen ja erehdyksen kautta.

(*) Linuxissa yleisesti käytetty OpenOffice.org -toimisto-ohjelmistopaketti kykenee käsittelemään täydellisesti Office2003n ja sitä aikaisempien versioiden Word-dokumentteja; sen sijaan Microsoftin uuden Office2007 formaatin muokkaamiseen sekä luomiseen tarvitaan erillinen lisäosa. Yhteensopivuutta käyttämiisi Office-dokumentteihin OpenOffice.org:n osalta voi testata mainiosti sen Windows-versiolla ennen mahdollista Linuxin käyttöön siirtymistä.

Voinko siirtää Linuxiin asetuksia ja muita Windows-ohjelmissa olevia tietoja?[muokkaa]

Useimmiten kyllä. Esimerkiksi Internet Explorer -verkkoselaimen suosikit ja Outlook-sähköpostiohjelman osoitekirjat ja sähköpostit saa siirrettyä. Myös muille laajassa käytössä oleville ohjelmille on olemassa tietojen vientiin/tuontiin työkaluja, mutta niiden helppokäyttöisyys vaihtelee.

Voiko Linuxilla pelata?[muokkaa]

Linuxilla voi pelata. Suositty tietokonepelialusta Steam toimii nykyään Linuxilla, ja varsinkin edullisia riippumattomien pelintekijöiden tuotoksia on julkaistu Linuxille enemmän kuin ennen. Linuxille on kehitetty joukko omia pelejä, mutta yleisimpiä kaupallisia pelejä julkaistaan harvoin Linuxille. Tätä heikkoutta paikkaamaan on saatavilla ilmainen ja vapaan lähdekoodin WINE (Wine Is Not an Emulator), tai maksullinen Wine-projektiin perustuva Crossover Office ja erityisesti peleille suunnattu Crossover Games, jonka pelituki on viime aikoina alkanut kasvaa.

Linux on myös mahdollista asentaa Windowsin rinnalle ja moni pelaamista harrastava Linuxin käyttäjä pitääkin Windows-järjestelmää edelleen Linuxin rinnalla pelaamista varten.

Ubuntu[muokkaa]

Mikä on Ubuntu?[muokkaa]

Ubuntu on Linuxin suosituimpia versioita eli distroja (eri linux-jakeluja kutsutaan distributioineiksi, eli distroiksi), josta kerrotaan lisää kirjan luvussa Ubuntu.

Mitä eroa on Ubuntulla, Kubuntulla ja Xubuntulla?[muokkaa]

Ubuntu, Kubuntu ja Xubuntu perustuvat samaan perusjärjestelmään, mutta niiden erona on graafinen käyttöympäristö. Ubuntu käyttää graafisena käyttöliittymänä Gnomea, Kubuntu KDE:ta ja Xubuntu XFce:tä. Pinnan alla kyse on kuitenkin samasta järjestelmästä. Eri käyttöympäristöissä on hieman eri ominaisuudet ja ne onkin tarkoitettu hieman eri ihmisille. Kaikissa niissä voi kuitenkin tehdä suurin piirtein samat asiat, joten loppujen lopuksi peruskäyttäjän kannalta ei ole kovin suurta merkitystä, minkä näistä kolmesta valitsee. Kokeneemmilla käyttäjillä on erikoistoiveita ja vaatimuksia, joten heille tämä valinta ei enää olekaan yhdentekevä.

Miksi valitsisin juuri Ubuntun?[muokkaa]

Linuxista on monia helppokäyttöisiä ja kehittyneitä jakeluversioita. Näitä ovat mm. Fedora, Suse, Mandriva ja Mepis. Ubuntu on jakeluversioista tällä hetkellä suosituin. Ubuntun etuja ovat mm.:

  • kehittynyt ohjelmapakettienhallinta (apt-get) ja laaja valikoima ohjelmapaketteja
  • helppo päivitettävyys puolivuosittain julkaistavaan uuteen versioon
  • aktiivinen suomalainen käyttäjäyhteisö (ohjeita ja foorumi)

Uuden käyttäjän kysymyksiä[muokkaa]

Latasin ohjelman sen kotisivuilta. Miten asennan sen koneelleni?[muokkaa]

Älä asenna ohjelmia niiden kotisivuilta, ellet tiedä mitä olet tekemässä.

Windowsissa asennetaan ohjelmia käynnistämällä asennusohjelma (esim. install.exe tai setup.exe). Yksi tärkeimmistä muistettavista asioista uudelle Ubuntun käyttäjälle on se, että Ubuntussa ohjelmien asentamista ei yleensä tehdä näin, vaan ohjelmapakettienhallinnan avulla.

Ohjelmapakettienhallinta pitää kirjaa järjestelmään asennetuista ohjelmista ja tarvittaessa hakee näihin päivitykset. Ohjelmat tuleekin aina asentaa ensisijaisesti Ubuntun omista ohjelmavarastoista pakettienhallintaohjelmalla. Helpoin tapa pakettienhallinnan käyttämiseen on Ubuntun sovellusvalikoima. Pakettienhallintaa voi käyttää monipuolisemmin Ubuntussa Synaptic -nimisellä ohjelmalla. Kubuntussa vastaava ohjelma on nimeltään Adept. Komentoriviltä pakettienhallintaa käytetään apt-get komennolla.

Lue lisää tämän wikikirjan luvusta Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot

Mitä ovat pakettivarastot (ohjelmavarastot, pakettilähteet, repositories)?[muokkaa]

Pakettivarastoihin on koottu Ubuntulle saatavilla olevia ohjelmapaketteja. Pakettienhallintaohjelma hakee internetissä sijaitsevista pakettivarastoista asennettavaksi haluttavat ohjelmapaketit ja tarvittaessa päivittää ohjelmat uudempiin versioihin. Mitä useampia pakettivarastoja on otettu pakettienhallinnan käyttöön, sitä suuremmasta ohjelmapakettien valikoimasta käyttäjä voi valita asennettavaksi haluttavat ohjelmat.

Yleisimmät ohjelmavarastot ovat Ubuntun virallisesti tukemat Main, Restricted, Universe ja Multiverse sekä epävirallinen PLF.

Asensin ohjelman pakettienhallinnan avulla, mutta en tiedä mihin ohjelma asentui? Missä sijaitsee tiedosto, jonka avulla saan ohjelman käynnistetyksi?[muokkaa]

Asennetut ohjelmat tulevat näkyviin Sovellukset -valikkoon, johon ohjelmat on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan.

Pakettienhallinta asentaa ohjelmapaketit niin, että asennetun ohjelman tiedostot sijoittuvat useaan eri paikkaan. Ohjelman saa kuitenkin käynnistettyä komentoriviltä kirjoittamalla sen nimen. Kuitenkin esimerkiksi työpöytäkuvakkeita varten tulee tietää ohjelman käynnistystiedoston sijainti. Ubuntussa tuo hakemisto on helppo muistaa, sillä kaikkien ohjelmien käynnistystiedostot sijaitsevat hakemistossa /usr/bin. Voit myös tarkistaa ohjelman käynnistyspolun päätteessä komennolla:

which ohjelman nimi

En pysty kuuntelemaan musiikkitiedostojani enkä katselemaan videoita. Voinko toistaa näitä tiedostoja Ubuntussa?[muokkaa]

Ubuntu asentaa oletuksena tuen vain vapaille tiedostomuodoille. Tämän vuoksi monet yleisimmistä multimediatiedostoista eivät aukea ilman erillisen tuen asentamista. Saat tuen yleisimmille tiedostomuodoille asentamalla ns. multimediakoodekkeja.

Tämä tapahtuu helpoimmin pakettienhallintaohjelmalla. Lue lisää tämän kirjan suljettuja tiedostomuotoja käsittelevästä kohdasta.

Firefox ei tue Flash-tiedostoja. Miten saan Flashin toimimaan?[muokkaa]

Flashin asentaminen on helppoa Ubuntun oman pakettienhallinnan avulla. Mikäli mikä tahansa ohjelma on saatavilla Ubuntun ohjelmavarastoista, se tulee asentaa pakettienhallinnan avulla.

Lue lisää tämän wikikirjan kohdasta Suljetut tiedostomuodot.

Skypeä ei löydy Ubuntun ohjelmavarastoista. Miten saan asennettua sen?[muokkaa]

Skypen ohjelmapakettia ei ole saatavilla Ubuntun virallisista avoimista ohjelmavarastoista, mutta se löytyy Canonicalin ohjelmavarastosta. Skypen asennus onnistuu kirjoittamalla Sovellusvalikoiman hakuun "skype", avaamalla sen lisätiedot ja lisäämällä sitä kautta Canonicalin ohjelmavaraston ohjelmalähteisiin. Tämän jälkeen asennus onnistuu helposti Asenna-painikkeesta.