Ohje:Kirjan kirjoittaminen

Tällä sivulla kuvataan Wikikirjaston kirjan kirjoittamiseen liittyvät ominaispiirteet.

Uuden kirjan aloittaminen

Ennen uuden kirjan aloittamista mieti tarkkaan seuraavia kysymyksiä:

Oletko todella aloittamassa kirjan? Voisiko sopivampi muoto olla vaikkapa tietosanakirjan artikkeli?
Onko aiheestasi aloitettu jo kirja toisella nimellä?
Miksi kirjoitat? Aiotko jatkaa kirjan kirjoittamista alunkin jälkeen?
Keille kirjoitat? Kirjan kohderyhmä on hyvä mainita kirjan johdannossa ja pitää mielessä kirjoittamisen ajan. Potentiaalinen kohderyhmä on vasta lukemaan (mekaanisessa mielessä) opettelevista aina alan ammattilaisiin.
Mistä kirjoitat? Mikä on kirjasi aihepiiri? Mihin kysymyksiin kirjan on tarkoitus vastata? Voisiko sen sisällyttää johonkin jo olemassaolevaan kirjaan?
Millainen kirjoitussuunnitelma sinulla on? Pidä parhaasi mukaan huoli siitä, että muutkin aihepiiriäsi tuntevat pääsevät mukaan kirjan kirjoittamiseen. Kirjaa kirjoitussuunnitelmasi seikkaperäisesti kirjan alasivulle (/Suunnitelma) tai edes kirjan sisällysluetteloksi kirjan alkuun. Kirjoita suunnitelmaan ylös ne kysymykset, joihin kirjan on tarkoitus vastata. Suunnitelman teossa voit käyttää apuna vaikkapa tehtäväluetteloa.
Oletko lisäämässä valmista kirjaa? Valmiit stabiilin tilan saavuttaneet kirjat kuuluvat pikemminkin Wikiaineistoon. Wikikirjasto on ensisijaisesti kirjojen kirjoittamista ja kehittämistä varten. Mikäli kirjaan tulee vaikkapa päivittää tai se kaipaa kehittämistä on Wikikirjasto oikea paikka.

Kun nämä asiat ovat sinulle selvillä, olet enemmän kuin tervetullut aloittamaan uuden wikikirjan kirjoittamisen! Aloita wikikirja kuin loisit uuden sivun.

Kirjan rakenne

Wikikirjastossa kirjalla tarkoitetaan mitä tahansa rajattua aihetta tietystä näkökulmasta käsittelevää teosta tai tietylle kohderyhmälle suunnattua teosta.

Kirjan nimeäminen

Kirjan nimen tulisi kertoa kirjahyllyä selaavalle henkilölle, mistä kirjassa on kyse eli sen aihe ja näkökulma mistä sitä tarkastellaan. Näin lukija voi päätellä, kannattaako hänen edes avata kirjaa.

Kirja kannattaa nimetä yksinkertaisesti aiheen nimellä mikäli on oletettavaa, että aiheeseen tarvitaan vain yksi näkökulma tai että siitä kannattaa kirjoittaa vain yhdelle yleiselle kohderyhmälle tai se on yleisluontoinen esitys asiasta. Jos asiaan otetaan tietty näkökulma on se syytä lisätä kirjan nimeen. Esimerkiksi Fysiikka voisi olla yleisteos fysiikasta. Ala-aste/Fysiikka, Yläaste/Fysiikka, Lukio/Fysiikka ja Yliopisto/Fysiikka taas oppikirjamaisia lähestymistapoja fysiikkaan.

Huono esimerkki – Hupu2

Kirjan nimi on lyhenne sanoista "Hullu Puutarhuri". Lukijalla ei ole kuitenkaan mitään tapaa tietää tätä.
Lyhenteen avaamisen jälkeenkään lukijalle ei avaudu, mitä kirja tarkalleen käsittelee.

Kelvollisempi esimerkki 2 – Ubuntu tutuksi

Kirjan aihetta on aihepiiriä tuntemattomalle todella hankala summata otsikossa.
Tästä huolimatta kirjan nimi on innostava ja lämminhenkinen: lukija ymmärtää, että kyseessä on mukava johdatus johonkin hassunnimiseen asiaan. Kirjahylly, josta kirja löytyy, kertoo loput.

Kirjan sivurakenne

Hivenenkin laajemmat tekstit on syytä jakaa alasivuille. Tämä helpottaa lukemisen lisäksi muokkaamista. Alkuvaiheessa tarpeettomasta hajauttamisesta voi olla kuitenkin haittaakin. Eli ensin sisältöä ja vasta tarpeen mukaan monimutkaisempia rakenteita, jos suunnitelma ei ole heti alussa selvillä. Kaikki kirjan sivut luokitellaan vain kirjan kanssa samannimiseen luokkaan (tämä luokka toimii siis kirjan "kansina"). Tämä luokka sitten voidaan luokitella aiheensa perusteella johonkin aiheluokkaan ("kirjahyllyyn").

Samaan kirjaan kuuluvat osiot tai sivut tehdään pääsivun alasivuiksi eli ne nimetään seuraavasti: "Kirjannimi/Sivunnimi". Wikikirjaston sivu Kirjannimi voi toimia kirjan etusivuna, johdantona ja sisällysluettelona, josta on linkit kirjan muihin osioihin. Tällöin voit viitata kirjan alemmalla tasolla oleviin sivuihin linkittämällä ne seuraavasti: [[/Alasivu]]. Näin sinun ei tarvitse kirjoittaa [[Kirjannimi/Alasivu]]. Samalla tasolla oleviin sivuihin voit viitata kirjoittamalla [[../Toinensivu/]]. Alasivut nimetään johdonmukaisesti versaalilla, koska Wikikirjastossa linkki Talousmatematiikka/Yksinkertainen korkolasku on eri asia kuin Talousmatematiikka/yksinkertainen korkolasku. Sen sijaan Talousmatematiikka ja talousmatematiikka ovat samoja. Huomaa, että hierarkiassa ylempänä olevien sivujen tulee olla olemassa, jotta alasivurakenne toimisi.

Luettavuus

Rakenne on luettavuutta. Usein sanotaan, että sisällysluettelo on kirjan tärkein sisältö. Tämä on totta etenkin Wikikirjastossa, jossa erilaisten ihmisten kirjoitustavat yhdistyvät. Käytä siis kuvaavia väliotsikoita, jotka kiteyttävät kattamansa aiheen sisällön. Jaa teksti sopivan mittaisiin kappaleisiin.
Rikasta mutta kuitenkin asiatyylistä kieltä on antoisa lukea. Pyri siis soljuvaan ja selkeään kielenkäyttöön. Yleisesti kannattaa välttää tarpeetonta jargonia ja pyrkiä mahdollisemman yleiskieliseen ilmaisuun.

Kehitysasteet

Koko kirjan tai kirjan osien kehitysvaihetta voi kuvata lukijalle seuraavin kuvakkein:

Tekstissä	Sivun ylänurkassa	Luokka ja selitys
`{{00%}}`	`{{kehitysaste\|00%}}`	Aloitetut sivut
`{{25%}}`	`{{kehitysaste\|25%}}`	Kehittyvät sivut
`{{50%}}`	`{{kehitysaste\|50%}}`	Puolivalmiit sivut
`{{75%}}`	`{{kehitysaste\|75%}}`	Kehittyneet sivut
`{{100%}}`	`{{kehitysaste\|100%}}`	Ensimmäinen luonnos valmis; Kirjan tietosisältö alkaa olla kokonaisuudessaan mukana ja vain viimeistely ja tarkistus puuttuu.

Kuvakkeiden merkityksen lyhyesti kuvaavan mallineen saa koodilla {{Kehitysasteet}}, jota tuottaa seuraavan tuloksen:

Kirjojen kehitysasteet
Aloitettu:	Kehittyvä:	Puolivalmis:	Kehittynyt:	Ensimmäinen luonnos valmis:

Kirjojen lajittelu

Luokittelu

Wikikirjastossa kirjat luokitellaan yleisten kirjastojen kymmenluokittelun (YKL) mukaisesti.

Jokaista kirjaa kohti on oma luokkansa. Kaikki samaan kirjaan kuuluvat sivut luokitellaan tähän luokkaan. Kirja ja sen luokka ovat samannimisiä.

Esimerkki: Viron kieli ja kaikki sen sivut kuuluvat luokkaan Luokka:Viron kieli.

Kirjakohtainen luokka eli kirja puolestaan luokitellaan ylempään luokkaan. Nämä yläluokat taas kuuluvat pääluokkiin.

Esimerkki: Luokka:Viron kieli kuuluu luokkiin Luokka:88.3 Viron kieli ja Luokka:89 Kielet, jotka puolestaan kuuluvat pääluokkaan Luokka:8X.

Luokka:Kaikki kirjat on pääluokkien yläluokka ja kirjojen ylin luokka.

Luokittelun koodi:

[[Luokka:Luokan nimi]]

Osastot

Osastojaottelussa kirjoihin luodaan linkkejä ja vapaammassa muodossa kuin varsinaisessa luokittelussa. Osastot kokoavat yhteen aihealueensa kirjoja. Osastojen tarkoitus on olla avuksi kirjojen aihepiirien ja sisällön selaamisessa.