Kitarakirja/Skaalat ja intervallit/Molliasteikot

Luonnollinen molli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnollinen Molli koostuu sävelaskelista (Kuvassa F-molli)

-----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO)

e|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|   <-jokin kieli
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
E|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Esimerkki A-molli otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9----------12-

-|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|---|---|
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|-G-|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|-A-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Luonnollinen molliasteikko on sama kuin duuriasteikko kuudennesta nuotista alkaen.

Eri molliasteikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-molli (A B C D E F G A)
B-molli (B C♯ D E F♯ G A B)
C♯-molli (C♯ D♯ E F♯ G♯ A B C♯)
D-molli (D E F G A B♭ C D)
E-molli (E F♯ G A B C D E)
F♯-molli (F♯ G♯ A B C♯ D E F♯)
G-molli (G A B♭ C D E♭ F G)

Luonnollinen molliasteikko otelaudalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaavioissa on esitetty luonnollinen molliasteikko ilman tiettyä juurisäveltä. Asteikko määräytyy sen mukaan mikä 1:llä merkitty eli juurisävel on.

Huomaa, että skaalat ovat samat kuin duuriskaalat. Ainoastaan intervallien numerot ovat eri.

Luonnollinen molliasteikko kielipareilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnollisen molliasteikon soinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Duuriasteikon kolmisoinnut saadaan, kun asteikon jokaisen nuotin päälle pinotaan asteikon nuoteista pieniä tai suuria terssejä. Pieni terssi on kolme ja suuri neljä puolisävelaskelta. Duurisoinnut muodostuvat kantasävelestä, suuresta ja pienestä terssistä. Mollisoinnut kantasävelestä, pienestä ja suuresta terssistä. Vähennetty sointu muodostuu kantasävelestä ja kahdesta pienestä terssistä.

Luonnollisen molliasteikon soinnut ovat samat, kuin duuriasteikon soinnut, mutta eri järjestykessä: molli, dimi eli vähennetty, duuri, molli, molli, duuri ja duuri

Esimerkiksi a-mollin soinnut (Am, B° (H°), C, Dm, Em, F, G) voi soittaa seuraavilla otteilla:

Am

B° (H°)

C

Dm

Em

F

G

Muiden luonnollisten molliasteikkojen soinnut voi katsoa taulukkokirjasta.

Seiskasoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seiskasoinnut saadaan, kun kolmisoinnun päälle lisätään vielä yksi asteikon mukainen terssi. Maj7-sointuun on lisätty suuri terssi ja 7-sointuun pieni.

Am7

B°7 (H°7)
eli
Bm7♭5 (Hm7♭5)

Cmaj7

Dm7

Em7

Fmaj7

G7

Harmoninen molli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmoninen molli eroaa luonnollisesta siten, että siinä on suuri septimi (7) pienen tilalla. Esimerkiksi a-mollissa gis.

Duuriasteikosta harmoninen molli eroaa siten, että terssi (3) ja seksti (6) ovat pieniä.

-KOKO--PUOLI--KOKO----KOKO-PUOLI----1,5----PUOLI)

-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|   
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
o|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|---|-o-|-o-|---|
-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Esimerkki harmonisen A-molli otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9--------------12--

-|---|---|---|-G#|-A-|---|---|---|---|---|---|---|---| 
B|---|---|---|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|-D-|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|-G#|-A-|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-D-|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-A-|---|-B-|-C-|---|---|---|---|---|

Harmonista molliasteikkoa voi käyttää mollisointujen päällä. Sitä voi käyttää myös dominanttiseptimisoinnun eli viidennen asteen septimisoinnun (V7) päällä, siten että asteikko määräytyy kantasävelen mukaan. Esimerkiksi koska a-mollin dominanttisointu on E7, käytetään siinä harmonista a-mollia.

Harmoninen molliasteikko otelaudalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaavioissa on esitetty harmoninen molliasteikko ilman tiettyä juurisäveltä. Asteikko määräytyy sen mukaan mikä 1:llä merkitty eli juurisävel on.

Ero luonnolliseen molliasteikoon on merkitty haalealla symbolilla.

Harmoninen molliasteikko kielipareilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmonisen mollin soinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tulee juttua sekä soinnut + otelauta skaalalla myöhemmin

harmoninen a-molli (a b c d e f g♯ a)

Esimerkiksi a-mollin soinnut (Am, B° (H°), C+, Dm, E, F, G♯°7) voi soittaa seuraavilla otteilla:

Am

B° (H°)

C+

Dm

E

F

G♯

Muiden luonnollisten molliasteikkojen soinnut voi katsoa taulukkokirjasta.

Seiskasoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seiskasoinnut saadaan, kun kolmisoinnun päälle lisätään vielä yksi asteikon mukainen terssi. Maj7-sointuun on lisätty suuri terssi ja 7-sointuun pieni.