Kubuntu tutuksi/FAQ
Siirtyisinkö Linuxiin?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen käyttöjärjestelmäni toimii hyvin. Miksi vaihtaisin Linuxiin?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos olet täysin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen vaihtamista Linuxiin ei varmaankaan kannata tehdä. Useimpia Windows-käyttäjiä kuitenkin häiritsevät tietoturvaan liittyvät ongelmat, kuten virukset ja madot. Muutaman vuoden käytön jälkeen Windows alkaa usein hidastua ja järjestelmä muuttuu epävakaammaksi.
Linuxin etuja onkin ennen kaikkea tietoturva ja vakaus. Lisäksi Linuxin käyttö on edullista, sillä ohjelmistot perustuvat avoimeen lähdekoodiin. Ne ovatkin vapaasti kenen tahansa käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä.
Lue lisää tämän wikikirjan luvusta 5 hyvää syytä siirtyä Linuxin käyttäjäksi.
Jos Linux on niin hyvä kuin väitetään, miksi sitä käytetään niin vähän?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvä kysymys! Siinä yksi syy, miksi tämä opas on kirjoitettu! Todellisuudessa Linuxia käytetään todella paljon, mutta enimmäkseen palvelimissa, ja elokuvateollisuudessa. Tavallisessa työpöytäkäytössä Linux on kuitenkin levinnyt nopeasti ja siihen on syynä ennen kaikkea se, että graafiset työpöytäympäristöt ovat kehittyneet muiden käyttöjärjestelmien tasolle tai ohitse. Näin Linux tarjoaa hyvän vaihtoehdon Windows- ja Mac OS -järjestelmille.
Onko Linuxille olemassa omaa vakavasti otettavaa ohjelmatarjontaa työpöytäkäyttöön?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linuxille on olemassa laaja valikoima laadukkaita ohjelmia työpöytäkäyttöön. Näistä tunnetuimpia ja suosituimpia ovat mm. toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, internet-selain Firefox, sekä kuvankäsittelyohjelma Gimp. Laadukkaita ohjelmia löytyy useimpiin käyttötarkoituksiin, joitakin erikoisohjelmia lukuun ottamatta.
Voinko käyttää nykyisiä ohjelmiani Linuxilla?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Windows-käyttöjärjestelmän ohjelmia ei voi käyttää sellaisenaan Linuxissa. Erillisen Wine-ohjelmiston avulla voi kuitenkin käyttää monia Windows-ohjelmia. Codeweavers-niminen yritys on kehittänyt Winen pohjalta CrossOver Office -ohjelmiston, joka mahdollistaa useimpien tunnettujen Windows-ohjelmien käyttämisen Linuxissa. Lisäksi on olemassa ratkaisuja, jotka mahdollistavat Windowsin käyttämisen Linuxin sisällä.
Pystynkö avaamaan ja muokkaamaan muissa käyttöjärjestelmissä tehtyjä tiedostoja Linuxissa?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linux-ohjelmat tukevat varsin hyvin yleisimpiä tiedostomuotoja. Mm. Microsoft Officen tiedostot aukeavat melko hyvin OpenOffice-ohjelmissa (*). Samoin Gimp avaa yleisimmät kuvatiedostot. Eri ohjelmien tiedostomuotojen tuen kehittäminen on vaikeaa ja hidasta, koska suuret ohjelmistotalot eivät ole julkaisseet kuvauksia tiedostomuodoista. Siksi ohjelmoijat joutuvat kehittämään muunnosohjelmia tiedostomuotojen välille yrityksen ja erehdyksen kautta.
(*) Linuxissa yleisesti käytetty OpenOffice.org -toimisto-ohjelmistopaketti kykenee käsittelemään täydellisesti Office2003n ja sitä aikaisempien versioiden Word-dokumentteja; sen sijaan Microsoftin uuden Office2007 formaatin muokkaamiseen sekä luomiseen tarvitaan erillinen lisäosa. Yhteensopivuutta käyttämiisi Office-dokumentteihin OpenOffice.org:n osalta voi testata mainiosti sen Windows-versiolla ennen mahdollista Linuxin käyttöön siirtymistä.
Voinko siirtää Linuxiin asetuksia ja muita Windows-ohjelmissa olevia tietoja?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useimmiten kyllä. Esimerkiksi Internet Explorer -verkkoselaimen suosikit ja Outlook-sähköpostiohjelman osoitekirjat ja sähköpostit saa siirrettyä. Myös muille laajassa käytössä oleville ohjelmille on olemassa tietojen vientiin/tuontiin työkaluja, mutta niiden helppokäyttöisyys vaihtelee.
Voiko Linuxilla pelata?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linuxilla voi pelata. Linuxille on kehitetty joukko omia pelejä, mutta yleisimpiä kaupallisia pelejä julkaistaan harvoin Linuxille. Tätä heikkoutta paikkaamaan on saatavilla kaupallinen Cedega-ohjelmisto, joka mahdollistaa suosituimpien Windows-pelien pelaamisen Linuxissa. Muita vaihtoehtoja on asentaa ilmainen ja vapaan lähdekoodin WINE (Wine Is Not an Emulator), tai ostaa Wine-projektin kanssa Cedegaa läheisemmin yhteistyötä tekevä maksullinen Crossover Office jonka pelituki on viime aikoina alkanut kasvaa.
Linux on myös mahdollista asentaa Windowsin rinnalle ja moni pelaamista harrastava Linuxin käyttäjä pitääkin Windows-järjestelmää edelleen Linuxin rinnalla pelaamista varten.
Ubuntu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikä on Ubuntu?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ubuntu on Linuxin suosituimpia versioita eli distroja (eri linux-jakeluja kutsutaan distributioineiksi, eli distroiksi), josta kerrotaan lisää kirjan luvussa Ubuntu.
Mitä eroa on Ubuntulla, Kubuntulla ja Xubuntulla?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ubuntu, Kubuntu ja Xubuntu perustuvat samaan perusjärjestelmään, mutta niiden erona on graafinen käyttöympäristö. Ubuntu käyttää graafisena käyttöliittymänä Gnomea, Kubuntu KDE:ta ja Xubuntu XFce:tä. Pinnan alla kyse on kuitenkin samasta järjestelmästä.
Miksi valitsisin juuri Ubuntun?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linuxista on monia helppokäyttöisiä ja kehittyneitä jakeluversioita. Näitä ovat mm. Fedora, Suse, Mandriva ja Mepis. Ubuntu on jakeluversioista tällä hetkellä suosituin. Ubuntun etuja ovat mm.:
- kehittynyt ohjelmapakettienhallinta (apt-get) ja laaja valikoima ohjelmapaketteja
- helppo päivitettävyys puolivuosittain julkaistavaan uuteen versioon
- aktiivinen suomalainen käyttäjäyhteisö (ohjeita ja foorumi)
Uuden käyttäjän kysymyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latasin ohjelman sen kotisivuilta. Miten asennan sen koneelleni?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Älä asenna ohjelmia niiden kotisivuilta, ellet tiedä mitä olet tekemässä.
Windowsissa asennetaan ohjelmia käynnistämällä asennusohjelma (esim. install.exe tai setup.exe). Yksi tärkeimmistä muistettavista asioista uudelle Ubuntun käyttäjälle on se, että Ubuntussa ohjelmien asentamista ei yleensä tehdä näin, vaan ohjelmapakettienhallinnan avulla.
Ohjelmapakettienhallinta pitää kirjaa järjestelmään asennetuista ohjelmista ja tarvittaessa hakee näihin päivitykset. Ohjelmat tuleekin aina asentaa ensisijaisesti Ubuntun omista ohjelmavarastoista pakettienhallintaohjelmalla. Helpoin tapa pakettienhallinnan käyttämiseen on Lisää sovelluksia -työkalu. Pakettienhallintaa voi käyttää monipuolisemmin Ubuntussa Synaptic -nimisellä ohjelmalla. Kubuntussa vastaava ohjelma on nimeltään Adept. Komentoriviltä pakettienhallintaa käytetään apt-get komennolla.
Lue lisää tämän wikikirjan luvusta Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot
Mitä ovat pakettivarastot (ohjelmavarastot, pakettilähteet, repositories)?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pakettivarastoihin on koottu Ubuntulle saatavilla olevia ohjelmapaketteja. Pakettienhallintaohjelma hakee internetissä sijaitsevista pakettivarastoista asennettavaksi haluttavat ohjelmapaketit ja tarvittaessa päivittää ohjelmat uudempiin versioihin. Mitä useampia pakettivarastoja on otettu pakettienhallinnan käyttöön, sitä suuremmasta ohjelmapakettien valikoimasta käyttäjä voi valita asennettavaksi haluttavat ohjelmat.
Yleisimmät ohjelmavarastot ovat Ubuntun virallisesti tukemat Main, Restricted, Universe ja Multiverse sekä epävirallinen PLF.
Asensin ohjelman pakettienhallinnan avulla, mutta en tiedä mihin ohjelma asentui? Missä sijaitsee tiedosto, jonka avulla saan ohjelman käynnistetyksi?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asennetut ohjelmat tulevat näkyviin Sovellukset -valikkoon, johon ohjelmat on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan.
Pakettienhallinta asentaa ohjelmapaketit niin, että asennetun ohjelman tiedostot sijoittuvat useaan eri paikkaan. Ohjelman saa kuitenkin käynnistettyä komentoriviltä kirjoittamalla sen nimen. Kuitenkin esimerkiksi työpöytäkuvakkeita varten tulee tietää ohjelman käynnistystiedoston sijainti. Ubuntussa tuo hakemisto on helppo muistaa, sillä kaikkien ohjelmien käynnistystiedostot sijaitsevat hakemistossa /usr/bin. Voit myös tarkistaa ohjelman käynnistyspolun päätteessä komennolla:
which ohjelman nimi
En pysty kuuntelemaan musiikkitiedostojani enkä katselemaan videoita. Voinko toistaa näitä tiedostoja Ubuntussa?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ubuntu asentaa oletuksena tuen vain vapaille tiedostomuodoille. Tämän vuoksi monet yleisimmistä multimediatiedostoista eivät aukea ilman erillisen tuen asentamista. Saat tuen yleismmille tiedostomuodoille asentamalla ns. multimediakoodekkeja.
Tämä tapahtuu helpoimmin pakettienhallintaohjelmalla. Lue lisää tämän kirjan suljettuja tiedostomuotoja käsittelevästä kohdasta.
Firefox ei tue Flash-tiedostoja. Miten saan Flashin toimimaan?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Flashin asentaminen on helppoa Ubuntun oman pakettienhallinnan avulla. Mikäli mikä tahansa ohjelma on saatavilla Ubuntun ohjelmavarastoista, se tulee asentaa pakettienhallinnan avulla.
Lue lisää tämän wikikirjan kohdasta Suljetut tiedostomuodot.
Skypea ei löydy Ubuntun ohjelmavarastoista. Miten saan asennettua sen?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skypen ohjelmapakettia ei ole saatavilla Ubuntun virallisista ohjelmavarastoista, mutta voit ottaa käyttöön epävirallisen PLF-varaston ja asentaa sen sieltä. Toinen mahdollisuus Skypen asentamiseen on käyttää Easy Ubuntua.
I – Johdatus Linuxiin | |
---|---|
II – Ubuntun käyttöönotto | |
III – Perustoiminnot tutuksi |
Peruskäyttö – Yleisimpien ohjelmien esittely – Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot |
IV – Järjestelmänhallinta |
Järjestelmän asetukset – Suljetut tiedostomuodot – Laitteisto |
V – Edistynyt käyttö | |
VI – Lisätietoja |