Siirry sisältöön

S1 Minä ihmisenä/Aistit

Wikikirjastosta
S1 MINÄ IHMISENÄ - MITEN IHMISKEHO TOIMII?
Miten ihmiskeho toimii?

Aistit

Luut ja lihakset

Hengitys

Sydän ja verenkierto

Sydämen toiminta

Mitä veri on?

Ruuansulatus

Aivot ja keskushermosto

Mistä tiedät, mitä ympärilläsi tapahtuu? Mistä tiedät, mitä ympärilläsi tapahtuu, jos suljet silmäsi? Miten tiedät, että vesi on suihkussa sopivan lämpöistä? Mistä huomaat, että joku leipoo keittiössä? Entä mistä tiedät, että ruuassasi on liikaa pippuria?

Ihmisellä on viisi perusaistia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisen viisi perusaistia ja niiden aistinelimet.
Ihmisen viisi perusaistia ja niiden aistinelimet.

Ihmisellä on viisi perusaistia. Ne ovat näköaisti, kuuloaisti, hajuaisti, makuaisti ja tuntoaisti. Viiden perusaistin lisäksi ihmisellä on asentoaisti ja tasapainoaisti. Aistien avulla ihminen saa tietoa ympäristöstään. Aistit kuitenkin vain keräävät ympäristöstä ärsykkeitä ja välittävät ne aivoille, jossa aistimus syntyy.

Kuuloaisti on korvissamme. Korvat ovat erikoistuneet keräämään ympäristöstä ilman värähtelyä, joka muuttuu aivoissamme erilaisiksi ääniksi. Korvien avulla voimme siis aistia ympäristön ääniä. Muistathan suojella korviasi kovilta ääniltä, sillä kovat äänet vahingoittavat kuuloa. Kun kuulo on kerran mennyt, sitä ei saa takaisin.

Silmässä puolestaan on näköaisti. Silmä on aistielin, joka on erikoistunut vastaanottamaan valoa. Silmän vastaanottama valoärsyke muuttuu aivoissa näköaistimukseksi. Ihmisen silmä pystyy sopeutumaan hämärään, mutta täysin pimeässä ei voi nähdä. Suojele näköäsi, äläkä katso suoraan kirkkaisiin valoihin.

Makuaistin aistielin on kieli, tosin osa maistamisesta syntyy myös nenän keräämän tiedon perusteella. Makuaistin avulla voit havainnoida, onko suussasi oleva ruoka esimerkiksi kirpeää, suolaista tai makeaa.

Nenä on hajuaistin aistinelin. Hajuaistin avulla saat tietoa esimerkiksi siitä, miltä ruokasi tuoksuu. Ihmisen on arvioitu kykenevän haistamaan yli 10 000 hajua [1], mutta ihminen häviää hajuaistin tarkkuudessa silti esimerkiksi koiralle. Hajut ja tuoksut saattavat laukaista muistoja menneestä. Tiedät, että olet haistanut saman hajun jossain, mutta et muista missä.

Tuntoaistin aistinelin on iho, jonka aistinsolut tuntevat kylmää, kuumaa, painetta ja kipua. Kun laitat kätesi veteen, saat tuntoaistisi avulla tietoa, onko vesi liian kylmää tai kuumaa. Tuntoaisti on töissä myös, jos jokin terävä pistää sormeesi.

Tasapaino- ja asentoaisti kertovat missä asennossa keho on

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tasapainoaistimme avulla tiedämme, jos olemme ylösalaisin, vaikka silmämme olisivat kiinni.
Tasapainoaistimme avulla tiedämme, jos olemme ylösalaisin, vaikka silmämme olisivat kiinni.

Viiden perusaistin lisäksi ihmisellä on tasapainoaisti ja asentoaisti[2]. Tasapainoaisti on hieman muita aisteja monimutkaisempi: sen aistisolut sijaitsevat sisäkorvassa, mutta tasapainon pitämiseksi ihmisen aivot tarvitsevat lisäksi tietoa ihmisen asennosta myös lihaksilta, luilta ja jänteiltä. Tasapainoaistin avulla tiedämme silmät kiinnikin, jos meitä riiputetaan pää alaspäin. Asentoaisti puolestaan kertoo sinulle, missä asennossa kehosi on. Sen avulla tiedät esimerkiksi, että kätesi on ylhäällä tai alhaalla, vaikka et näkisikään kättäsi.

Aivot tottuvat aistimuksiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivot tottuvat nopeasti uusiin aistimuksiin. Kun esimerkiksi menet kylmään veteen, vesi tuntuu vain hetken aikaa kylmältä. Näin meidän ei tarvitse esimerkiksi tuntea koko päivän ajan sitä, että paita koskettaa ihoamme. Jos aivot eivät tottuisi aistimuksiin, ne väsyisivät ja ylikuormittuisivat kaikesta ympäristöstä jatkuvasti tulevasta tiedosta. Yhteen aistimukseen aivot eivät kuitenkaan totu. Se on kipu. Kivun on tarkoitus varottaa ihmistä vaarasta tai sairaudesta. Siksi siihen ei pidäkään tottua.

Tehtäviä ja pohdittavaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Hajuaisti Viitattu 5.4.2018.
  2. Ihmisen seitsemän aistia Illustreret videnskab fi. Viitattu 5.4.2018.