S2 Erilaisia elämäntapoja/Saamelaiset ovat alkuperäiskansa

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuurien kirja – Sisällysluettelo
Mitä kulttuuri tarkoittaa?
Maailman kulttuuripiirit
Vähemmistökulttuurit
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Suomen romanit
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Saamelaiset ovat alkuperäiskansa
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Maahanmuuttajat tuovat mukanaan lähtömaansa kulttuuria

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamen lippu. Lisää tietoa lipusta ja värien merkityksestä täällä.
Saamelaisalue Suomen puolella sekä Saamen lippu. Lisää tietoa lipusta ja värien merkityksestä täällä.

Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan kansaa, joka polveutuu väestöstä, joka asui alueella jo ennen nykyisten valtiorajojen muodostumista tai sen valloituksen aikaan. Saamelaisten esivanhemmat ovatkin todennäköisesti asuttaneet Pohjois-Eurooppaa jo viimeisen jääkauden päättymisen aikaan noin 10 000 vuotta sitten[1]. Saamelaisten alkuperää ei ole pystytty vielä selvittämään, emmekä siksi vielä tiedä, mistä saamelaiskansa on alunperin tullut nykyisille asuinalueilleen.[2] Suomen saamelaiset ovat paitsi saamelaisia myös Suomen kansalaisia.

Saamelaisalue ulottuu neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueelle. Kaiken kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan 60 000-100 000, joista Suomessa asuu noin 10 000[3][1]. Suomen rajojen sisällä asuu kolmen eri saamelaisryhmän edustajia: pohjoissaamelaisia, inarinsaamelaisia ja kolttasaamelaisia. Näistä kolttasaamelaisten ja pohjoissaamelaisten alue ulottuu myös muihin valtioihin, mutta inarinsaamelaisia on perinteisesti asunut vain Suomessa. Vaikka saamelaiset ajattelevatkin yleisesti olevansa "yksi kansa neljän valtion alueella[4]", on myös oma ryhmä tärkeä osa identiteettiä. Oma ryhmän muista erottavia merkkejä ovat esimerkiksi kieli, asuinseutu, sukutietoisuus, taide ja perinteet sekä vaatetus.[5][6]

Suomen saamelaisista yli 60 % asuu perinteisen kotiseutualueensa ulkopuolella. Suomessa saamelaisten kotiseutualueella eli Saamenmaalla tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta[7]. Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistöväestö[8].

Lain[9] mukaan saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, jos joku seuraavista ehdoista täytyy.

  1. Hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
  2. Hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
  3. Ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Saamelaiset ovat sekä kieli- että kulttuurivähemmistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaiset ovat sekä kieli- että kulttuurivähemmistö. Seuraavaksi pääset tutustumaan saamelaisen kulttuurin erityispiirteisiin.

Saamelaisalue ulottuu neljän valtion alueelle. Saamen kielestä puhuttaessa tarkoitetaan useasti laajimmin puhuttua pohjoissaamea, mutta saamen kieliä on useampia. [10]

Saamen kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamen kielten puhujia arvioidaan olevan koko maailmassa yli 30 000[10]. Saame ei ole vain yksi kieli, vaan kieliä tunnetaan kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen. Osaa, kuten Ruotsissa ja Norjassa puhuttavia uumajan- ja piitimensaamea sekä Kuolan niemimaalla puhuttavaa turjansaamea äidinkielenään puhuvia on vain muutamia kymmeniä[11]. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään, mikä tarkoittaa, että ne ovat sukua suomen kielelle. Suurin saamelaiskielistä on pohjoissaame, jota puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella arviolta 75% – 90% eli noin 20 000 – 25 000 kaikista saamenpuhujista.[12][13]

Suomen alueella asuu kolmen saamelaisryhmän edustajia, minkä vuoksi Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. [14] Kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia, mutta häviämisvaarassa ovat erityisesti inarinsaame ja koltansaame[12].

Suomessa pohjoissaamea puhuu arviolta noin 2 000 ihmistä. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu vain Suomessa Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia on eri arvioiden mukaan noin 300–600. Puhujien lukumäärä on kuitenkin tasaisessa nousussa. Koltansaamea on perinteisesti puhuttu Venäjällä Kuolan niemimaalla ja siihen rajoittuvilla alueilla Suomessa ja Norjassa. Nykyään suurin osa Suomen koltansaamen puhujista asuu Inarin kunnassa Suomessa. Eri arvioiden mukaan myös koltansaamella on noin 300-600 puhujaa Suomessa. [12][15]

Vuodesta 1992 asti kolmella saamen kielellä on ollut virallisen kielen asema saamelaisten kotiseutualueella. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus saada palvelua saameksi esimerkiksi virastoissa ja sairaalassa. Saamelaisalueen kunnat ovat myös velvollisia järjestämään opetusta pääosin saamen kielellä sitä osaaville.[15]

Suomen kielen vaikutus on voimakas, ja kun suurin osa Suomen saamelaisista elää nykyään saamelaisalueen ulkopuolella, enää vain noin puolet Suomen saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään.

Information
  • Tutustu tästä linkistä kolmeen Suomessa puhuttavaan saamen kieleen käännöskoneen avulla.
  • Lisää tietoa saamen kielistä löydät esimerkiksi täältä

Perinteiset elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinolla tarkoitetaan tapaa, jolla ihminen elättää itsensä. Saamelaisille perinteisiä elinkeinoja ovat olleet poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt mutta yhä useampi saa toimeentulonsa muista ammateista. Perinteisillä elinkeiniolla ei ehkä ole enää niin suurta roolia toimeentulossa, mutta niillä on saamelaisille tärkeä merkitys osana kulttuuri-identiteettiä. Ne eivät ole vain ammatteja, vaan merkki omasta kulttuurista ja omaleimaisesta saamelaisille ominaisesta elämäntavasta. [1][16]

Saamelaistaide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saamelaistaide kumpuaa perinteisestä elämäntavasta. Leimaa-antava piirre perinteisessä saamelaisessa käsityötaiteessa on käytännöllisyys. Perinteisesti kauniita esineitä ei ole tehty vain taiteen vuoksi, vaan niillä on ollut jokin käyttötarkoitus. Kauneus on palvellut käytännöllisyyttä. Saamelaiskäsityö eli duodji on käsin tehty käyttöesine, kuten vaate, työväline, pyyntiväline tai koriste, joita lähes jokaisen oli ennen osattava tehdä. Perinteisiä materiaaleja ovat luonnonmateriaalit, kuten sarvi, luu, puu, tina, nahka sekä kangas. [1]

Information

Aito saamelaiskäsityö voi saada sámi duodji -merkin. Voit tutustua merkin tarkoitukseen täällä.

Saamelainen kuvataide eli dáidda kumpuaa tuhansien vuosien takaisista kalliopiirroksista ja kansantaiteesta. Tuolloin saamelainen maailmankuva saatettiin ikuistaa noitarummun poronnahkaiseen päälliseen, mutta nykypäivän taiteilijat sovittavat omia saamelaisperinnettä ja länsimaista taidetta yhteen. Nykytaiteessa näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus. [1]

Ailu Valle on suomen saamelainen räppäri, joka räppää saameksi.
Ailu Valle on suomen saamelainen räppäri, joka räppää saameksi.

Tunnetuin perinteisen saamelaismusiikin muoto on pohjoissaamelainen joiku eli luohti, jonka sanotaan olevan yksi Euroopan vanhimmista yhä elossa olevista musiikkiperinteistä[17]. Se on yksin esitettävää laulettua musiikkia, jolle ominaista on mm. erityinen äänenkäyttö, rikas rytmiikka, improvisointi sekä säestyksettömyys. Karkeasti jaettuna joikuja on kahdenlaisia: henkilöjoikuja ja muita joikuja. Henkilöjoiussa pyritään kuvaamaan tietyn ihmisen ominaisuuksia erityisesti melodian ja esittämisen avulla, eivätkä sanat ole niin oleellisia. Joikuja tehdään myös paikoista ja eläimistä, mutta nykyään myös vaikkapa moottorikelkasta. Muita perinteisiä Suomen saamelaisten musiikkilajeja ovat inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leu ́dd'', joista kumpikin on vaarassa hävitä. Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaiseen joikuun, mutta leu ́dd on lähempänä karjalaista ja venäläistä perinnettä. [17] Tänä päivänä saamelaismusiikki on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Saameksi tehdään rockia, poppia, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, virsiä ja rap-musiikkia.[1]

Soittimista noitarumpu, goavddis, oli ennen tärkeä noidan rituaalivaruste. Sen ohella tunnetaan väinönputkikasvista tehty 3–5-sormireikäinen pilli, fádnobiipa. Myös helistimiä tiedetään käytetyn. [1]

Voit kuunnella esimerkin nykyaikaisejoikumusiikista esimerkiksi täällä.

Saamelaisista vain koltilta tunnetaan tanssiperinne. Myös muilla saamelaisilla on tanssiperinteitä saattanut olla, esimerkiksi riitteihin liittyvänä, mutta jos sellaisia on ollut, kristinuskon myötä ne ovat hävinneet. [1]

Saamenpuku on näkyvin kansallinen tunnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä saamelaisasuja.
Perinteisiä saamenpukuja.

Saamenpuku on tärkeä saamelaisen identiteetin symboli ja kansallisista tunnuksista näkyvin. Puvun ulkonäöstä voi päätellä mistä päin Saamenmaata kantaja on kotoisin. Jos osaa katsoa, voi jopa päätellä mihin sukuun henkilö kuuluu ja onko hän naimisissa.

Suomessa on käytössä viisi saamen puvun päämallia: Utsjoen, Inarin, Enontekiön, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku. Nykyään puvun käyttö on muuttumassa arkipuvusta juhlissa ja erityistilanteissa pidettäväksi. [12]

Lisää tietoa saamenpuvuista löydät täältä.

Saamelaiskäräjät päättävät saamen kieltä ja kulttuuria koskevista asioista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Edustajat saamelaisten asioista päättäville, Suomen eduskuntaa vastaaville Saamelaiskäräjille valitaan neljän vuoden välein vaaleilla saamelaisten keskuudesta. Saamelaiskäräjät ovat korkein saamelaisten asioista päättävä poliittinen elin ja näin saamelaisten virallinen ääni.[18] Sen tehtävänä on toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen[19]. Suomen lisäksi saamelaiskäräjät toimivat myös Ruotsissa ja Norjassa. Kolttasaamelaisten kyläkokous edustaa lisäksi kolttalain mukaan heitä koltta-alueella, joka on osa saamelaisten kotiseutualuetta. [1] Lain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan.

Information

Kaikkien neljän valtion alueella elävien saamelaisten yhteistä kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta.

Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka asuu 4 valtion alueella.
  • Suomen alueella puhutaan kolmea eri saamenkieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki ovat uhanalaisia kieliä.
  • Saamenkielellä on virallinen asema saamelaisalueella.
  • Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat perinteisiä saamelaiselinkeinoja. Nykyään elanto saadaan usein muista ammateista.
  • Taitessa käytännöllisyys on tärkeää. Joiku, llivđe ja leu ́dd ovat perinteistä saamelaismusiikkia.
  • Saamelaisilla on saamelaisalueella itsehallinto. Asioista päättää Saamelaiskäräjät.

Haluatko tietää lisää?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 Saamelaiset Suomessa. Saamelaiskäräjien julkaisuja 2008. Kalevaprint 2008. http://www2.samediggi.fi/images/stories/pdf_tiedostot/saamelaisetsuomi.pdf (Viitattu 14.1.2019)
  2. oktavuohta | Alkuperäiskansa Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 14.1.2019.(englanniksi)
  3. oktavuohta | Usein kysyttyä Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 14.1.2019.(englanniksi)
  4. oktavuohta | Yksi kansa neljässä valtiossa Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 15.1.2019.(englanniksi)
  5. oktavuohta | Inarinsaamelaiset Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 15.1.2019.(englanniksi)
  6. oktavuohta | Saamelaismusiikki Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 15.1.2019.(englanniksi)
  7. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki saamelaiskäräjistä 974/1995 www.finlex.fi. Viitattu 14.1.2019.
  8. oktavuohta | Yksi kansa neljässä valtiossa Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 14.1.2019.(englanniksi)
  9. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki saamelaiskäräjistä 974/1995 www.finlex.fi. Viitattu 14.1.2019.
  10. 10,0 10,1 Daher, Okan, Hannikainen, Lauri, Heikinheimi, Karoliina: Suomen kansalliset vähemmistöt kulttuurien ja kielten rikkautta. [Erscheinungsort nicht ermittelbar]: Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto, 2012. ISBN 9789518071047, 9518071047, 9789518071054, 9518071055. Worldcat (viitattu 14.1.2019).
  11. Saame Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.1.2019.
  12. 12,0 12,1 12,2 12,3 Saamelaiset - info Samediggi. Viitattu 14.1.2019.
  13. oktavuohta | 10 kieltä, yksi kansa Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 15.1.2019.(englanniksi)
  14. oktavuohta | 10 kieltä, yksi kansa Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 14.1.2019.
  15. 15,0 15,1 Saame Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.1.2019.
  16. Saamelaistietoa opetukseen Saamelaiset Suomessa Inari Saamelaiskäräjät Saamelaistietoa opetukseen Saamelaiset Suomessa Inari Saamelaiskäräjät. Viitattu 20.1.2019.(englanniksi)
  17. 17,0 17,1 oktavuohta | Saamelaismusiikki Saamelaistietoa opetukseen Saamelaiset Suomessa Inari Saamelaiskäräjät. Viitattu 20.1.2019.(englanniksi)
  18. oktavuohta | Saamelaiskäräjät Home | KANSALLISPÄIVÄ. Viitattu 14.1.2019.(englanniksi)
  19. Ydintehtävä Samediggi. Viitattu 14.1.2019.