S2 Erilaisia elämäntapoja/Suomen romanit

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuurien kirja – Sisällysluettelo
Mitä kulttuuri tarkoittaa?
Maailman kulttuuripiirit
Vähemmistökulttuurit
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Suomen romanit
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Saamelaiset ovat alkuperäiskansa
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Maahanmuuttajat tuovat mukanaan lähtömaansa kulttuuria

Seuraavassa sinulle esitellään lyhyesti Suomen romanien kulttuuria. Muista lukiessasi, että tämä esittely on yleistys. Yksilöinä romanit noudattavat kulttuurin tapoja eri tavoin, eikä pidä automaattisesti olettaa, että jokainen tapaamasi romani elää tässä kuvatusti.

Suomen romanit ovat kieli- ja kulttuurivähemmistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanikulttuurilla on oma lippu.
Kaikilla maailman romaneilla on yhteinen lippu. Sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta. Vihreä symboloi luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia. Pyörä symboloi matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi myös romanikansan intialaista alkuperää. Vastaavanlainen pyörä löytyykin myös Intian lipusta.[1]

Romanit ovat kulttuurivähemmistö, joka on asunut Suomessa jo noin 500 vuotta. Romanien tarkkaa lukumäärää Suomessa ei tiedetä, koska Suomessa ei pidetä rekisteriä ihmisten etnisestä taustasta. On arvioitu, että Suomessa elää noin 10 000 - 12 000 Suomen romania. Romaneita asuu koko Suomen alueella, mutta suurin osa heistä asuu Etelä-Suomessa. Lisäksi Ruotsissa asuu arviolta noin 3 000 Suomen romania.[2] Koko Euroopassa romaneja asuu noin 8-12 miljoonaa. Romanit ovat Euroopan suurin vähemmistöryhmä.[3] Tässä kappaleessa tutustumme Suomen romaneihin.

Sana romani tulee romaninkielisestä sanasta "rom", joka tarkoittaa ihmistä[4]. Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että romaniväestö on alunperin lähtöisin Intiasta[5] ja osa romanien tapaperinteistä juontaakin juurensa juuri Intiasta[6]. Suomen romanit ovat kansallisuudeltaan suomalaisia, vaikka romanikulttuuri eroaakin Suomen valtakulttuurista joissakin asioissa.

Romaneilla on oma kulttuuriperintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen romanien tapaperinne on melko yhtenäinen, mutta on tärkeää muistaa, että alueellisia ja perhekohtaisia eroja on. Jokainen ihminen on yksilö, ei ainoastaan kulttuurinsa edustaja, minkä vuoksi kaikki eivät välttämättä noudata juuri tällaisia tapoja.

Kohteliaisuus ja vieraanvaraisuus tärkeää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkeimmin romanikulttuuri eroaa valtaväestön kulttuurista tärkeiden arvojen osalta. Koulussa tai työelämässä kilpailu sekä rahan ja aseman arvostus ovat romanikulttuurissa vieraita. Menestyminen koulussa tai työelämässä ei automaattisesti tuo arvostusta tai ole "hyvän elämän" mittapuu. Tärkeämpänä tavoitteena pidetään sitä, että ihminen hallitsee sosiaaliset taidot ja sitoutuu kulttuuriin. Myös ikä ja sukupuoli tuovat arvostusta. Kohteliaisuus, vieraanvaraisuus ja aito kiinnostus toisen kuulumisista ovat tärkeä osa kulttuuria.[7][6]

Perhe ja suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suku on erittäin tärkeässä asemassa romanikulttuurissa. Perhe ymmärretään laajasti. Se ei tarkoita vain vanhempia ja sisaruksia vaan myös enot, sedät, tädit, serkut sekä isovanhemmat ovat osa perhettä. Kaukanakin asuviin sukulaisiin pidetään tiiviisti yhteyttä. Vaikka perhe ymmärretäänkin laajasti, on tämän päivän romaneille valtaväestön tavoin ydinperheessä asuminen suuria sukuyhteisöjä yleisempää.[8]

Perheessä on perinteisesti ollut selkeät roolit. Nainen on huolehtinut kodin- ja lastenhoidosta miehen huolehtiessa perheen elättämisestä ja edustamisesta perheen ulkopuolella. Nykyään kuitenkin valtaväestön tavoin myös romanimiehet huolehtivat aiempaa enemmän kodin- ja lastenhoidosta, ja perinteisistä rooleista pidetään kiinni lähinnä silloin, kun suku kokoontuu tai paikalla on vanhempia romaneja. [9]

Puhtaus ja siisteys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhtaudella ja siisteydellä on romanikulttuurissa tärkeä merkitys minkä vuoksi kodin siistinä ja puhtaana pitäminen on romaneille kunnia-asia. Erityisesti keittiö tulee pitää erityisen siistinä. Puhtaudella on kuitenkin siistiä kotia laajempikin merkitys, ja puhtaustavat vaikuttavat elämään laajasti. Käsiä tulee pestä usein, ja koska lattiat luokitellaan "likaisiksi", esimerkiksi ostoskasseja ei tulisi laskea lattialle. Vastaavasti lattialla käyneitä asioita ei pidä nostaa ruokapöydälle. Yksilöt kuitenkin noudattavat tapoja nykyään eri tavoin. Puhtaussäännöistä juontuvasta perinteestä johtuen romanit saattavat myös jättää kättelemättä, mutta tervehtivät sen sijaan sanallisesti läsnäolijat huomioiden. [10]

Pukeutumisella viestitään kunnioitusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös vaatteiden tulee olla siistit ja puhtaat. Erityisesti Suomen romaninaiset pukeutuvat näyttäviin hameisiin, jotka erottuvat tämän päivän valtakulttuurin pukeutumisesta. Asuun kuuluu samettihame sekä pitkähihainen pusero, jota kutsutaan röijyksi. Hameeseen käytetään yli 8 metriä kangasta ja se voi painaa jopa 10 kiloa. Nykyään monet kuitenkin saattavat käyttää kevyempääkin hametta. Myös näyttävät korut ovat osa naisen asua. Nuori nainen valitsee yleensä 16-20 -vuotiaana, ryhtyykö käyttämään romaniasua. Se on vapaaehtoista, mutta jos päättää ryhtyä, ei siitä saa enää luopua. Töissä on kuitenkin hyväksyttyä käyttää tarvittavia työvaatteita. [11]

Myös romanimiehille siisti pukeutuminen on tärkeää. He pukeutuvat usein tummiin suoriin housuihin, valkoiseen tai värikkääseen paitaan sekä mustiin kenkiin. Tärkeintä on, että asu on siisti, sillä se viestii vanhempien kunnioitusta. Lapset puetaan usein samanlaisiin vaatteisiin kuin valtakulttuurinkin lapset, ja vasta murrosiässä pukeutuminen alkaa saada romanikulttuurin vaikutteita.

Pukeutumisessa, kuten kaikissa tapasäännöissä, toiset romanit noudattavat sääntöjä tiukemmin ja toiset väljemmin. Asiallisuus, siisteys ja peittävyys ovat kuitenkin periaatteita, joita suurin osa noudattaa. [10][11]

Vanhuus tuo viisautta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhempien ihmisten kunnioitus on olennainen osa romanikulttuuria. Kunnioitusta vanhemmille osoitetaan eri tavoin. Vanhemmat esimerkiksi syövät ja saunovat ensin, ja heille annetaan aina paras istumapaikka. Itseä vanhempien romanien seurassa ei romaninuoren ole soveliasta myöskään näyttäytyä ilman romanivaatteita tai muuten "säädyttömästi" pukeutuneena.

15-vuotiaat ja tätä vanhemmat romanit myös teitittelevät omia vanhempiaan ja puhuttelevat näitä etunimellä. [10] Kaikesta huolimatta myös romanikodeissa käydään lasten ja vanhempien välillä toisinaan kiistelyä arkisista asioista, kuten kotiintuloajoista ja peliajoista[12].

Romanikieli on uhanalainen kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaneilla on myös oma kieli, jota on puhuttu Suomessa jo 450 vuotta[13]. Vaikka romanien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltä on nykyään turvattu lailla, sen osaajien määrä on vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana[14]. Esimerkiksi lukuvuonna 2010-2011 Suomen 862 romanioppilaasta vain 174 sai romanikielen opetusta.[15] Vaikka suunta on ollut parempaan päin, romanikieltä pidetään uhanalaisena kielenä, eli se on vaarassa hävitä puhuttujen kielten joukosta. Suomen 10 000 romanista arviolta vain noin 4 000 osaa puhua kieltä. Kielen säilyminen olisi tärkeää, sillä kieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä, eli käsitystä siitä, kuka on. Romanikieli on kansainvälinen kieli, mutta se on jakautunut useiksi murteiksi. Siksi eripuolilla maapalloa asuvien romanien ei ole helppoa ymmärtää toisiaan romanikielellä.[15]

Emblem-question-yellow.svg
Pohdi tässä välissä!
  • Kieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä eli käsitystä siitä, kuka on. Miltä sinusta tuntuisi, jos suomen kieli häviäisi kokonaan puhuttujen kielten joukosta tai sinusta tuntuisi, että suomen kielen puhumista paheksuttaisiin?

Romaniyhteisö on kohdannut historian aikana paljon syrjintää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tänä päivänä romanien asema Suomessa on parantunut, mutta edelleen he kohtaavat paljon syrjintää ja ennakkoluuloja. Monet romanit esimerkiksi kertovat, kuinka kaupassa heitä seurataan, koska epäillään heidän varastavan. Myös pelkkä romaninimi näyttäisi olevan esteenä töihin pääsylle[16]. Syrjintä johtuu usein ennakkoluuloista. Ennakkoluulot vähenevät, kun tutustumme toisiimme.


Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Romanit ovat vähemmistökulttuuri.
  • Suomen romanit ovat suomalaisia, joilla on oma kulttuuri. Suomessa romaneja asuu noin 10 000 - 12 000.
  • Romaneilla on oma kieli, joka on vaarassa hävitä.
  • Romanikulttuurissa toisten ihmisten ja erityisesti vanhempien ihmisten kunnioitus, sekä puhtaus ja siisteys on tärkeää.
Romanikulttuurin tärkeitä päivämääriä
Päivämäärä Juhlapäivän aihe
8.4. kansainvälinen romanipäivä eli romanien kansallispäivä
2.8. toisen maailmansodan romaniuhrien kansainvälinen muistopäivä
5.11. kansainvälinen romanikielen päivä

Tutustu lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Romanilippu edustaa kansaa www.romanit.fi. Viitattu 10.12.2018.
  2. Romanit - Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.12.2018.
  3. Junkala, P & Tawah, S.: [http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/04/romanilasten-hyvinvointi.pdf Enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Romanilasten ja -nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa] lapsiasia.fi. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2009:2. Viitattu 17.12.2018.
  4. Romanikulttuuri - Suomen Romanifoorumi ry www.romanifoorumi.fi. Viitattu 3.12.2018.
  5. Romanien historia - Suomen Romanifoorumi ry www.romanifoorumi.fi. Viitattu 3.12.2018.
  6. 6,0 6,1 Romanien tapaperinne - Suomen Romanifoorumi ry www.romanifoorumi.fi. Viitattu 3.12.2018.
  7. Tärkeät sosiaaliset taidot www.romanit.fi. Viitattu 10.12.2018.
  8. Suku pitää yhtä www.romanit.fi. Viitattu 10.12.2018.
  9. Kuka vaihtaa vaipat? www.romanit.fi. Viitattu 10.12.2018.
  10. 10,0 10,1 10,2 Puhtaus kaiken a ja o www.romanit.fi. Viitattu 14.12.2018.
  11. 11,0 11,1 Vaate on aate www.romanit.fi. Viitattu 17.12.2018.
  12. Tärkeät sosiaaliset taidot www.romanit.fi. Viitattu 17.12.2018.
  13. Suomen romanikieli - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 10.12.2018.
  14. Romanikieli - Suomen Romanifoorumi ry www.romanifoorumi.fi. Viitattu 3.12.2018.
  15. 15,0 15,1 "Gelem, Gelem" - oikeus omaan kieleen www.romanit.fi. Viitattu 10.12.2018.
  16. Työnimi Dialogi. Viitattu 17.12.2018.