S2 Erilaisia elämäntapoja/Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttuurien kirja – Sisällysluettelo
Mitä kulttuuri tarkoittaa?
Maailman kulttuuripiirit
Vähemmistökulttuurit
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Suomen romanit
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Saamelaiset ovat alkuperäiskansa
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia
Suomalaisia kulttuurivähemmistöjä: Maahanmuuttajat tuovat mukanaan lähtömaansa kulttuuria

Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta näyttää, mitkä Suomen kunnista ovat yksi- ja kaksikielisiä ja missä enemmistökielenä on ruotsi.
Kartta näyttää, mitkä Suomen kunnista ovat yksi- ja kaksikielisiä ja missä enemmistökielenä on ruotsi.

Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Näiden lisäksi saamelaisalueella virallisena kielenä on kolmas, saame. Suomessa on hieman yli 291 000 suomalaista, joiden äidinkieli on ruotsi. Se tarkoittaa noin 5% koko Suomen väestöstä. Heitä kutsutaan nimityksellä suomenruotsalaiset. Suurin osa heistä asuu Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla, mutta suomenruotsalaisia asuu myös sisämaan kunnissa.

Suurin osa suomenruotsalaisista asuu kaksikielisessä kunnassa, jossa ruotsi voi olla joko enemmistö- tai vähemmistökieli. Ahvenanmaa on virallisesti ruotsinkielinen Suomeen kuuluva itsehallintoalue. Kunta on lain mukaan kaksikielinen, jos vähemmistökieltä, suomea tai ruotsia, puhuu vähintään 8% kunnan väestöstä tai 3 000 ihmistä. Kunta voi olla kaksikielinen mutta ihmisellä voi olla virallisesti vain yksi äidinkieli, vaikka tämä puhuisikin täydellisesti kahta kieltä. [1]

Huomaat olevasi virallisesti kaksikielisessä kunnassa esimerkiksi siitä, että katujen nimet on merkitty sekä suomeksi että ruotsiksi.

Chat bubbles.svg
Keskusteltavaksi
  • Tunnetko ketään suomenruotsalaista?
  • Mitä ruotsikielisiä sanoja sinä osaat? Missä sinä näet tai kuulet ruotsin kieltä?

Kuinka Suomeen syntyi ruotsinkielinen väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1000 vuotta sitten ei ollut vielä valtiota nimeltä Suomi. Tällä alueella asui kuitenkin jo runsaasti ihmisiä, jotka puhuivat suomea. 1100-luvulla Ruotsissa vaikuttanut katolinen kirkko halusi laajentaa vaikutusvaltaansa viemällä kristinuskoa tuolloin suurelta osin pakanallisen Suomen alueelle. Myös Ruotsin kuningas halusi laajetaan valtakuntaansa, joten 1100-luvun lopulla katolinen kirkko ja Ruotsin kuningas aloittivat käännytys- ja sotaretket, joita myös ristiretkiksi kutsutaan. Näitä retkiä tehtiin parin sadan vuoden aikana, ja tuolloin nykyisen Suomen aluetta alettiin pikkuhiljaa liittää osaksi Ruotsia. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa näistä 1100-luvun lopulla alkaneista sotaretkistä aina 1800-luvun alkuun, eli yli 600 vuotta.

Liitetyille alueille muutti ruotsinkielistä väestöä ja muuttoliikettä vauhditti Ruotsin kuninkaan vuonna 1300-luvulla myöntämä neljän vuoden verovapaus valloitetuille alueille muuttaville siirtolaisille. Ruotsin kuningas ja tämän edustajat nimittivät valloitetuilla alueilla tärkeisiin tehtäviin ruotsinkielisiä siirtolaisia, mikä vahvisti ruotsin kielen asemaa[2]. Ruotsista tuli tärkeä hallinnon, koulutuksen ja korkeakulttuurin kieli Suomessa, millaisena se pysyikin aina 1800-luvulle saakka, jolloin voimakas kansallisuusaate alkoi nostaa suomen asemaa kulttuurin ja hallinnon kielenä. Tätä edeltäneestä noin 600 vuodesta Suomeen kuitenkin jäi väestö, jonka äidinkieli on ruotsi. Tutkijat ovat myös esittäneet, että Ahvenanmaalla on asunut ruotsinkielistä väestöä jo kauan ennen ristiretkiä[3].

Suomenruotsalaiset nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi epäilemättä kansainvälisesti tunnetuimpia suomenruotsalaisia on ollut Muumi-hahmot luonut kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson (1914–2001). Montako Muumilaakson hahmoa sinä muistat? Millä nimellä sinä tunnet tämän Muumi-kirjan?

Suomenruotsalainen kulttuuri ei kieltä lukuunottamatta eroa suuresti suomalaisesta kulttuurista. Kieli on tärkeä osa identieteettiä. Suomessa käytettävä ruotsi, suomenruotsi, on yksi ruotsin viidestä alueellisesta muodosta. Sen kielioppi on samalainen kuin Ruotsissa puhuttavan ruotsin, mutta puhekielessä esiintyy eroja[3].

Kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin säilymiselle tärkeää on saada opetusta ruotsiksi. Tässä suhteessa suomenruotsalaisen väestön tulevaisuus näyttää melko valoisalta. Suomessa voi saada päivähoitoa, esiopetusta ja perusopetusta ruotsinkielellä noin 300 koulussa sekä keskiasteella ja korkea-asteella. Suomessa julkaistaan myös 11 ruotsinkielista päivälehteä. Tiedotusvälineistä myös YLE:ssä toimii ruotsinkielinen yksikkö FST. Yhteiskunnallisista asioista eduskunnassa päätettäessä ruotsinkielisten etuja on valvomassa Ruotsalainen kansanpuolue eli RKP. Se on täysin ruotsinkielinen puolue, jonka lisäksi osa muista puolueista on kaksikielisiä.[3]

Haasteitakin on. Vaikka ruotsin kielen asema Suomen toisena virallisena kielenä on turvattu esimerkiksi perustuslaissa, mikä takaa suomenruotsalaisille oikeuden hoitaa asioita omalla kielellään esimerkiksi virastoissa, suomenruotsalaiset ovat kertoneet ongelmista saada palvelua omalla äidinkielellään. Mahdollisena syynä on pidetty virkamiesten puutteellista kielitaitoa tai motivaation puutetta[3]. Vaikka suomenruotsalainen väestö on suurelta osin suomenkielisen väestön kaltainen, sitkeä stereotypia suomenruotsalaisista "parempana väkenä" ja rikkaana yläluokkana myös synnyttää kielteisiä mielikuvia.[1]

Useimpiin muihin monikielisiin maihin Suomen kieli-ilmapiiri on kuitenkin hyvä. Kielirajan ylittäviä yhteyksiä on paljon ja vain suhteellisen harvat suomenruotsalaiset voivat tänä päivänä sanoa kokeneensa syrjintää tai kiusaamista äidinkielensä vuoksi.[1][4] Se, millainen suomenruotsalaisten asema tulevaisuuden Suomessa on, riippuu pitkälti suomenkielisen väestön suhtautumisesta suomenruotsalaisuuteen.

Information

Tiesitko, että Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) vietetään 6. marraskuuta. Juhlapäivä symboloi oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa ja sillä halutaan kunnioittaa yhteistä kaksikielistä Suomea.

Toinen ruotsinkielisessä kulttuurissa tärkeä juhlapäivä on 13. joulukuuta vietettävä Lucian päivä.


Chat bubbles.svg
Keskusteltavaksi

Suomessa aloitetaan ruotsin opiskelu jo peruskoulussa, mikä aiheuttaa julkisuudessa säännöllisesti kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan. Koska kielen opiskelu ei ole vapaaehtoista, sitä nimitetään toisinaan "pakkoruotsiksi". Keskustelkaa.

  • Millaisia mielikuvia ruotsin kielen opiskelusta teissä herättää termi "pakkoruotsi".
  • Tulisiko ruotsin opiskelun olla mielestäsi vapaaehtoista vai pakollista? Perustelkaa mielipiteenne.
Note icon.svg
Tärkeää muistaa!
  • Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia.
  • Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli.
  • Suomenruotsalaisia asuu Suomessa noin 291 000. Suuri osa heistä asuu Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueilla.
  • Suomenruotsalainen kansanosa syntyi Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa.

Haluatko tietää lisää?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla olevista linkeistä löydät enemmän tietoa suomenruotsalaisuudesta sekä ruotsin kielestä Suomessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 1,2 Daher, Okan, Hannikainen, Lauri, Heikinheimi, Karoliina: Suomen kansalliset vähemmistöt kulttuurien ja kielten rikkautta. [Erscheinungsort nicht ermittelbar]: Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto, 2012. ISBN 9789518071047, 9518071047, 9789518071054, 9518071055. Worldcat (viitattu 27.1.2019).
  2. Main outlines of Finnish history thisisFINLAND. Viitattu 27.1.2019.(englanniksi)
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Svenska Finlands Folkting. Suomenruotsalaiset Issuu. Viitattu 27.1.2019.(englanniksi)
  4. Svenska Finlands Folkting.: Identitet och framtid : Folketingets undersökning om finlandssvenkarnas identitet, hösten 2005 = Suomenruotsalainen identiteetti.. Helsingfors: Folketinget, 2006. ISBN 952970044X, 9789529700448. Worldcat (viitattu 27.1.2019).