Työoikeus/Osapuolten velvollisuudet

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työntekijän velvollisuudet[muokkaa]

  1. Työn tekeminen sopimuksen mukaan
  2. Työnantajan direktio-oikeuden perusteella antamien ohjeiden noudattaminen
  3. Työturvallisuuden noudattaminen. Työntekijän on omatoimisesti noudatettava työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. Hänellä velvollisuus ilmoittaa työnantajalle käytössään olevissa koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista. Lisäksi hänen on kieltäydyttävä tekemästä vaarallista työtä (Työturvallisuuslaki 29.1.1993/144 9c §).
  4. Kilpaileva työsopimus. Työntekijä ei saa tehdä työsuhteen voimassaoloaikana toisella sellaista työtä, joka olisi hyvän tavan vastaista toimintaa työnantajaa kohtaan. Työntekijä ei myöskään saa työskennellä toisen palveluksessa siten, että aiheuttaa työnantajalle vahinkoa. Nämä säännöt on helppo ymmärtää siten, että työnantajan kilpailijan kanssa ei voi (ilman työnantajan lupaa) olla työsuhteessa. Säännöt voivat kuitenkin rajoittaa työntekijän työntekomahdollisuuksia täysin muillakin toimialoilla. Työnantajalla on oikeus nimittäin vaatia, että työntekijä antaa koko työpanoksensa työnantajalle. Jos työntekijä työskentelee päivittäin kahdessa - kolmessa eri työpaikassa, ei hän täysimääräistä työpanostaan voine antaa.

Työnantajan liike- ja ammattisalaisuudet ja lahjonta. Työntekijä ei saa työsuhteen aikana ilmaista muille tai käyttää omaksi hyödykseen työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia, jotka on hänelle uskottu tai jotka hän on muuten saanut tietoonsa. Työntekijä ei myöskään saa vaatia tai ottaa vastaan lahjaa tai muuta etua. (Kts. myös Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.12.1978/1061 4 § ja Rikoslaki 24.8.1990/769 4 – 8 §:t).

Työnantajan velvollisuudet[muokkaa]

1. Työnantajan on maksettava palkkaa sovitun perusteen mukaan (työn vaativuus, henkilön pätevyys tai työsaavutus). Maksu tulee tapahtua sovitun palkanmaksukauden lopussa vähintään kerran kuukaudessa.

Työnantajan tulee maksaa kaikki palkkasaatavat työntekijälle heti työsuhteen päätyttyä. Mikäli palkanmaksu tällöin viivästyy, on työntekijällä oikeus ns. odotusajan palkkaan. Työntekijän vaatiessa odotusajan palkkaa, hänelle on maksettava täysi palkka niiltä päiviltä, joina hän on palkkaansa joutunut odottamaan. Odotusajan palkan maksimimäärä on kuuden päivän palkkaa vastaava määrä.

Kuittaus on toimenpide, jolla vastakkain velat saadaan ainakin osittain suoritettua. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on palkkasaatavia ja työnantajalla on työsuhdeasunnosta vuokrasaatavia vuokralaiselta tai kun työntekijä on aiheuttanut työsuhteessa sellaisen vahingon, jonka hän joutuu korvaamaan työnantajalle. Työnantajalla on oikeus kuitata osa työntekijälle maksettavasta palkasta. Palkasta on kuitenkin jätettävä kuittaamatta kaksi kolmasosaa sekä Oikeusministeriön kulloinkin vahvistaman suojaosuuden määrä (A suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa 24.11.1989/1031 muutoksineen)

Palkkaturvalain mukaan valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvan palkka- tms- saatavan, mikäli työnantaja on maksukyvytön konkurssin tai muun syyn johdosta. Palkkaturvana maksetaan kolmen kuukauden kuluessa ennen hakemuksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta johtuvat saatavat.

2. Turvallisten työolosuhteiden järjestäminen.

3. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu (Työsopimuslaki 17 § 3 momentti). Työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitään tasapuolisesti työntekijöiden syntyperästä, uskonnosta, sukupuolesta, iästä, poliittisesta näkemyksestä, ammattiyhdistystoiminnasta tai muista näihin syihin rinnastettavista syistä riippumatta. Tasapuolisen kohtelun on toteuduttava työhönottotilanteessa ja kaikissa tilanteissa työsuhteen aikana.

Lisäksi työntekijöiden tasapuolista kohtelua pyrkii osaltaan edistämään Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609 ja 17.2.1995/206. Se velvoittaa työnantajan edistämään tasa-arvoa työelämässä mm. vaatimalla ns. tasa-arvosuunnittelua ja kieltämällä sukupuoleen perustuvan syrjinnän mm. työhönottovalinnoissa, palkkauksessa, työn järjestämisessä, muissa työsuhteen ehdoissa sekä irtisanomisessa ja lomauttamisessa. Laki myöskin kieltää kaikenlaisen sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun.

Epäillyissä Tasa-arvolain rikkomistilanteissa työnantajan on annettava selvitys työntekijälle toiminnastaan. Lain vastaisesta syrjinnästä työnantaja voi joutua maksamaan hyvitystä työntekijälle 15.600 – 51.900 mk. Lain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta. Valvontavelvollisuus on myös jokaisella työnantajalla.

Korvausvelvollisuus työsuhteessa tapahtuneista vahingoista[muokkaa]

(Työsopimuslaki sekä Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412)

Vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan pääsäännön mukaan jokainen, joka aiheuttaa toiselle vahingon joko tahallaan tai (yleensä) törkeällä tuottamuksella, on velvollinen korvaamaan sen.

Työantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälleen aiheuttamansa vahingon, jos työnantaja tahallaan tai huolimattomuudestaan jättää noudattamatta lain tai työsopimuksen velvoitteita. Tällöin vahingot on korvattava kokonaisuudessaan – mitään kohtuullisuusharkintaa ei sovelleta vahingonkorvauksen suuruutta määrättäessä.

Työnantaja on ensisijassa velvollinen korvaamaan sen vahingon, jonka työntekijä on virheellään tai laiminlyönnillään työtehtäviä tehdessään aiheuttanut. Vahingonkärsijänä voi olla esimerkiksi työntekijän työtoveri, työnantajan asiakas tai jopa kokonaan ulkopuolinen taho. Vahingonkärsijän on tällöin haettava korvausta työnantajalta (vastuun kanavointisäännös). Näin turvataan vahingonkärsineen oikeus saada vahinko korvatuksi.

Mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon ja työnantaja on sen joutunut kanavointisäännöksen perusteella maksamaan, voi työnantaja vaatia työntekijää osallistumaan takautumisoikeuden perusteella vahingon korvaamiseen. Maksettavan korvauksen määrää kohtuullistetaan vastaamaan työntekijän taloudellista kykyä. Jos työntekijä on tahallaan aiheuttanut vahingon, ei kohtuullistamissäännöstöä voida kuitenkaan soveltaa.

Työsuojelu[muokkaa]

Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu on työsuojelun perustavoite. Työkyvyn ylläpitäminen, terveys työssä ja tapaturmantorjunta ovat keskeisiä osatavoitteita. Työnteon turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat hyvin hoidetun työsuojelun lisäksi myös muut tekijät, kuten työn häiriötön kulku, tuotteiden ja palvelujen hyvä laatu, ajanmukainen tuotantoteknologia ja pätevä johto. Työsuojelu on integroitu yhä enemmän yritysten koko toimintaan ja työtä tehdään kiinteässä yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa.

Työsuojeluhallinto on eritellyt toimintakenttäänsä sekä valtakunnallisella että piirihallinnon tasolla. Toimintaa suunnataan erittelyn perusteella tehokkaasti sinne, missä toiminnan vaikuttavuus ja tarve on suurin. Työsuojeluhallinto arvostaa toiminnassaan perinteisen tarkastus- ja valvontatoiminnan rinnalla monimuotoisten ohjaus-, neuvonta- ja tiedotusmenetelmien kehittämistä. Eurooppalainen toimintaympäristö ja kansainvälinen yhteistyö vaativat hallinnolta uusia näkökulmia ja tarkastelutasoja.

Työsuojelun organisaatio työpaikalla koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta (kun työnantajan palveluksessa on jatkuvasti yli 10 h:löä), työsuojelutoimikunnasta (kun työnantajan palveluksessa on yli 20 h:löä). Työsuojelun toteutumista valvovat mm. yllätystarkastuksia tekemällä työsuojelutarkastajat sekä työsuojelutoimistot.

Työturvallisuus[muokkaa]

(Työturvallisuuslaki 28.6.1958/299, 16.1.1987/27, 29.1.1993/144, 11.6.1993/509 ja 23.5.1997/461 sekä L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 3 luku

Työturvallisuudesta huolehtiminen on kummankin työsuhteen osapuolen velvollisuus. Työnantajan huomioitava työtehtäviä järjestellessään kaikki työntekijää koskevat kohtuulliset riskitekijät, kuten työn laatu, työolosuhteet, työntekijän ikä ja ikääntyminen, sukupuoli sekä ammattitaito. Työnantajan tulee tarjota työtä tehtäväksi sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät vaaranna työntekijän terveyttä mukaan lukien sikiölle ja perimälle aiheutuva vaara. Työntekijällä oikeus (ja velvollisuus) kieltäytyä vaarallisesta työstä.

Työturvallisuuslaissa erityisiä määräyksiä mm. työn ja työvälineiden mitoittamisesta. Siinä on myöskin tarkkoja terveydellisiä määräyksiä koskien esimerkiksi istuimia, ruokailutiloja, yötyön järjestämistä, työhuoneen rakennetta ja tilavuutta, ilmanvaihtoa, valaistusta, lämpötilaa ja kosteutta, pölyä, savua, kaasua ja höyryä. Tärkeitä lain kohtia ovat myös työn tauotusta ja työaikaa sekä paloturvallisuutta ja ensiapua koskevat määräykset. Erityisen riskialttiille työaloille on lisäksi omat säännöksensä.

Työantaja vastaa kolmelta eri kantilta työturvallisuuden toteutumisesta. Työnantajalla on tekninen vastuu, koulutusvastuu sekä valvontavastuu. Työnantaja (se yksittäinen henkilö, jonka vastuulla on ollut järjestää) voidaan tuomita rangaistukseen Työturvallisuuslain rikkomisesta.

TYÖOIKEUS
Justice and law.svg

SisällysTyöoikeus ja yhteiskuntaTyösuhteen aloittaminenOsapuolten velvollisuudetTyöaikaVuosilomaTyösuhteen päättäminenYt-menettelyLisätietoa (muokkaa)