Työoikeus/Vuosiloma

Vuosiloman kertyminen

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3., jonka aikana lomapäiviä kertyy, kun työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14. Alle vuoden työsuhteissa lomaa kertyy silloin 2 pv/kk, vuotta pidemmässä 2,5 /kk. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu paljonkin suuremmista lomaeduista. Lyhytaikaisissa tai osa-aikaisissa töissä lomaa kertyy sellaiselta kuukaudelta, jolloin työntekijä on ollut saman työnantajan töissä vähintään 35 tuntia (Vuosilomalaki 3 §).

Loma-ajalta kuuluu maksaa vuosilomapalkkaa, jonka suuruus määräytyy joko vuosilomalain (Vuosilomalaki 7 §) tai alakohtaisten työehtosopimusten mukaisesti. Lomaltapaluurahasta on sovittu työehtosopimuksissa.

Jos työsuhde on niin lyhyt, ettei lomaoikeutta synny, on työntekijällä oikeus lomakorvaukseen sen jälkeen, kun hän on ollut samassa työsuhteessa vähintään kuusi työtuntia (alkaen 1.4.1998) lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomakorvaus on yleensä 9 % palkasta tai 11,5 % kun työsuhde on jatkunut vähintään vuoden (Vuosilomalaki 9-13 §). Eräissä työehtosopimuksissa on omia määräyksiä lomakorvausten kertymisestä ja maksamisesta.

Vuosiloman ajankohta

Vuosiloma tulee antaa kesälomana lomakauden (toukokuun 2. päivä – syyskuun 30. päivä) välisenä aikana. Työnantaja voi vapaasti määrätä vuosiloman ajankohdan. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei voi määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä. Vuosiloman 24 lomapäivää ylittävä loman osa (ns. talviloma) voidaan antaa työnantajan määräämänä ajankohtana lomakauden jälkeen, mutta ennen seuraavan lomakauden alkamista. Kausiluontoisissa töissä, joissa loman antaminen lomakauden aikana tuottaisi vaikeuksia yrityksen toiminnalle, työnantaja voi yksipuolisesti siirtää loman lomakauden ulkopuolelle.

Työssäoloon verrattavat päivät

Vuosilomalain 3 §:ssä on luettelo niistä päivistä, jotka rinnastetaan työssäolopäiviin työntekijän vuosilomaoikeutta laskettaessa. Vuosilomaa kerryttävät sen mukaan mm. työntekijän vuosilomana pitämät päivät, sairauspoissaolot ja kuntoutuspäivät (max. 75 päivää/ lomanmääräytymisvuosi), äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, lomauttaminen (max. 30 päivää kerrallaan), opintovapaa (max. 30 päivää kerrallaan) (Opintovapaalaki 9.3.1979/273 muutoksineen) sekä työn edellyttämään koulutukseen osallistuminen

Mikäli työntekijä on sairauden vuoksi työkyvytön, ei hän ole velvollinen työskentelemään. Sairaudestaan työntekijä on velvollinen esittämään työnantajan vaatiessa lääkärintodistuksen. Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa sairastumispäivän sekä sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän ajalta (TES:ssä usein laajempi velvollisuus). Sen jälkeen aletaan maksaa sairasvakuutuksen mukaista päivärahaa. Mikäli työntekijä on tahallaan aiheuttanut itselleen työkyvyttömyyden, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta, eikä myöskään sairausvakuutuslain (Sairausvakuutuslaki 4.7.1963/364) mukaista korvausta makseta.

Lapsen äkillisen sairastumisen vuosi vanhemmat voivat pitää enintään neljä työpäivää ns. tilapäistä hoitovapaata. Lakien mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta näissä tilanteissa, mutta usean alan työehtosopimukset takaavat sen maksamisen.

Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää ^[1]. Se alkaa äidin valinnan mukaan 50 – 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaan ajalta maksetaan Sairasvakuutuslain (Sairausvakuutuslaki 4.7.1963/364) mukaista äitiyspäivärahaa. Monien työehtosopimusten mukaan työnantaja maksaa äidille palkkaa koko äitiysvapaan ajan.

Äitiysvapaata seuraa 158 arkipäivän pituinen vanhempainvapaa. Vanhempainvapaalle voi jäädä äiti tai isä. ^[2] Vanhempainvapaan jälkeen lapsen isä voi jäädä isyysvapaalle. ^[3]

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Tästä enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa isä voi olla kotona äidin kanssa samaan aikaan. ^[4]

Lomaraha

Lainsäädännössämme ei ole säännöksiä lomaltapaluurahasta (eli ns. lomarahasta). Sitä maksetaan siis vain, jos siitä on työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa erikseen sovittu.

Lomakorvaus

Jos työntekijä on työsopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on hän oikeutettu saamaan lomakorvauksen. Korvauksena maksetaan 9 % ja työsuhteen jatkuttua yli vuoden 11,5 % lomanmäärytymisvuoden palkasta.

TYÖOIKEUS
Sisällys – Työoikeus ja yhteiskunta – Työsuhteen aloittaminen – Osapuolten velvollisuudet – Työaika – Vuosiloma – Työsuhteen päättäminen – Yt-menettely – Lisätietoa (muokkaa)

[1] ttp://www.tyosuojelu.fi/fi/perhepoliittiset_vapaat

[2] ttp://www.kela.fi/vanhempainvapaa

[3] ttp://www.kela.fi/vanhempainvapaan-jalkeen

[4] ttp://www.kela.fi/isan-vapaat_isyysvapaa-ja-isyysraha

[1]

[2]

[3]

[4]