Viisautta blogin käyttöön/Blogisisällön tuottaminen

Tässä osiossa luodaan katsaus blogisisällön tuottamiseen. Valtaosa blogeista perustuu kirjoitettuun tekstiin, mutta muunlaisiakin sisältöjä blogissa voi olla. Tässä luvussa on keskitytty erityisesti tekstiblogeihin, vaikka osa asioista koskee yhtä lailla myös muunlaista sisältöä sisältäviä blogeja. Blogisisältöä voidaan tuottaa monella eri mallilla, joka riippuu paljolti blogin tarkoituksesta ja myös siitä, kuka tai ketkä blogin omistavat. Blogikirjoittaminen on oma ilmaisumuotonsa, johon liittyy tiettyjä erityisvaatimuksia. Hyvästä blogikirjoituksesta voit lukea tämän sivun alisivulta Hyvä blogi ja blogikirjoitus.

Blogisisällön tuottaminen on osallistumista blogosfäärin keskusteluihin

Asiantuntija- tai työbloggaamisessa ei ole kysymys niinkään kirjoittamisesta, vaan keskusteluun osallistumisesta ja ajatusten jakamisesta. Vaikka blogin tavoitteena on usein tuoda esiin kirjoittajan ajatuksia ja herättää keskustelua, blogi on myös osa edustamansa aihe-/tiedonalueen muodostamaa kokonaisuutta. Bloginpitäjän pitää kirjoittamisen lisäksi seurata omaa blogosfääriään (sekä toimintaympäristöä että sen ilmiöitä) ja osallistua keskusteluun myös muiden sisältöjä kommentoimalla. Muiden blogien kommentoiminen ja oman blogin kommentteihin vastaaminen muodostaa virtuaalisen keskusteluyhteyden. Monessa blogissa kirjoittavat omistajan lisäksi myös vierailijat vastavuoroisuuden periaattella.

Blogit ovat parhaimmillaan ennen kaikkea läsnäoloa ja osallistumista: ajatusten avaamista, keskustelun käymistä ja kommentointia. Näin ne toimivat myös oppimista edistävinä ympäristöinä, koska ne vaativat bloggaajaa seuraamaan alaansa, hankkimaan tietoa ja keräämään aineistoa oman tekemisensä taustaksi ja siten pysymään mukana ajassa. Keskustelu muiden kanssa puolestaan virittää katsomaan asioita uusista näkökulmista.

Blogin omistajuus ja blogisisällön tuottajat

Blogi voi olla yhden tai useamman henkilön, tai organisaation yhteinen blogi. Blogin omistajuudella voi olla merkitystä myös sisällöntuottajien (kirjoittajien, kuvaajien jne.) sitoutuneisuuteen. 'Kaikkien oma, ei kenenkään oma' voi olla vaarana myös blogosfäärissä.

Blogisisältöä voi tuottaa blogista riippuen joko yksi ihminen tai organisaatioyksikkö/työryhmä tai esim. projektiryhmä. Onnistuneen ja jatkuvan bloggamisen pitää perustua yhteiseen tavoitteeseen ja sitoutumiseen, ja kirjoittamiselle ja blogin ylläpidolle/johtamiselle pitää varata aikaa muusta työnteosta.

Sisällön tuottaminen hajautetusti on haastavaa. Kuitenkin esim. projektiverkoston ylläpitämän blogin sisällöntuottamisen hajauttamiseen kannattaa kuitenkin pyrkiä, jos on tavoitteena, että koko verkosto tuo kehittämistyötään, ideoitaan ja ajatuksiaan näkyville. Keinoja hajautetun sisällöntuottamisen edistämiseen?

  Kokeilucase 1: Jos samasta yhteisöstä osallistuu useampi ihminen samaan tilaisuuteen, 
  koulutuspäivään tms., kannattaa sopia etukäteen, miten vastuu raportoinnista jaetaan. Aikaraja, 
  tietty rajattu teema ja jopa rajattu merkkimäärä auttavat aloittelevaa bloggaajaa alkuun.
  
  Kokeilucase 2: Mediavinkkauksissa kannattaa käyttää työnjakoa samalla tavalla.
  
  Kokeilucase 3: Hankepalaverien yhteydessä asialistalle pitää nostaa projektiblogiin tulevat 
  sisällöt ja se, mitä bloggauksella tavoitellaan. 
  

Case viestimme.blogspot.com: Hämeen ammattikorkeakoulun viestinnällä on oma bloginsa, johon viestinnän tiimiläiset kirjoittavat omista näkökulmistaan ja ajankohtaisista aiheistaan. Blogilla halutaan tuoda tekemistä julki ja ajattelua auki myös oman organisaation sisällä, hakea keskustelua ja luoda verkostoa. Blogilla kehitetään myös bloggaamisen ja verkkokirjoittamisen taitoja.

Tekijänoikeudet

Kuten minkä tahansa julkaistun aineiston ollessa kyseessä, myös blogeihin liittyy tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Blogitekstien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajalla. Verkkomaailmassa toisten tekstien kopioiminen on helppoa, muttei sallittua. Toisten (blogi)kirjoituksia ei saa kopioida sellaisenaan vailla lähdeviitettä. Sitaattioikeus on kuitenkin voimassa eli julkistetusta teoksesta saa lainata eli siteerata osia siten, että alkuperäinen lähde mainitaan. Muualle linkittäminen on sallittua. Sitaatteja saa ottaa hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Tekijän nimi ja lähde on mainittava ja sitaatilla on oltava asiallinen yhteys teokseen, johon sitaatti otetaan. Esimerkiksi kuvan käyttäminen koristeena ei ole sitaattikäyttöä. Internetistä löytyviä kuvia saa kopioida vain, jos kyseisellä sivulla annetaan siihen lupa. Kannattaa muistaa, että yksityinen kotikäyttö ei ole tekijänoikeuden alaista, mutta koulussa tapahtuva käyttö on.

Opetusministeriön sivuilla on kerrottu tekijänoikeuksista ja sinne on kerätty keskeinen tekijänoikeutta koskeva lainsäädäntö. Myös Jukka Korpelan verkkosivulla on käsitelty tekijänoikeuksia ja huomioitu verkkojulkaisemisen erityskysymykset. Tiivis paketti netiketistä, verkkoidentiteetistä ja tietoturvasta on esityksessä Sosiaalisen median käsikirjan verkkoliftareille.

Kopiosto ry:n ja opetusministeriön tuottama tekijänoikeusopas Kopiraitti keskittyy kouluopetukseen liittyviin tekijänoikeuksiin. Opetushallituksen Edu.fi-palvelussa on oppimateriaalia tekijänoikeusasioista. Sivustolla Tekijänoikeustietoa oppilaitoksille löytyy paitsi perustietoa tekijänoikeuksista myös linkit kahteen aineistoon. Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä on alakoulun 4. luokkalaisille suunnattu oppimateriaali tekijänoikeuksista. Sen ovat tuottaneet Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ja Lyhty (Luovan työn tekijät ja yrittäjät). Materiaalissa on mm. opettajanaineisto, tekijänoikeuksien haltijoiden tarinoita ja tietoa tekijänoikeuksista. Piraattitehdas tutustuttaa tekijöiden oikeuksiin. Osa aineistosta vaatii salasanat, jotka on toimitettu peruskouluille.

Mitä sisältöä blogiin?

Perinteisesti blogit, kuten suuri osa muusta verkkosisällöstä, ovat olleet tekstejä. Tekniikan kehittyessä mukaan ovat tulleet myös kuvat (valokuvat, piirrokset jne.) ja videot. Kuvablogeille ja videoblogeille (vlogi) on omia palveluita. Tämän myötä blogikirjoituksen sijaan on alettu puhua 'postauksesta' (engl. 'post' tarkoittaa blogiin julkaisemista). Tekstisisällöistä on blogioppaassa oma lukunsa Hyvä blogi ja blogikirjoitus.

Jokaisella alalla on omat käytäntönsä, jotka määrittelevät sen alan blogin toimivan sisällön: onko teksti ymmärrettävin julkaisumuoto, katsellaanko mieluummin kuvia vai vaaditaanko videoita?

Vähintään yhtä tärkeä muodon kanssa on sisältö. Bloggaajan on hyvä määritellä, mihin hän blogillaan pyrkii tai mitä vaikutuksia hän haluaa viestinnällään saada aikaan. Tarkoitus/tavoite yhdessä tekijän tai tekijöiden osaaminen vaikuttavat myös sisältöön ja muotoon.

Aihealue: kapea erikoisala, mikä vaan tuottajaa kiinnostaa, horjuva yhdistelmä... Muoto: teksti, valokuva, piirros, video, animaatio... Sävy: rakentava, negatiivinen, hyökkäävä, keskusteleva... Tyyli: poleeminen, asiallinen, henkilökohtainen... Kieli: kirjakielinen, puhekielenomainen...

Verkkojulkaisemisen perusasioita

Sisältöjen tuottaminen blogeihin on hyvin helppoa, ja tietotekniikasta tai verkkojulkaisemisesta mitään tietämätönkin pystyy helposti käyttämään blogia. On kuitenkin tiettyjä perusasioita, joista aloittelevan bloggaajan on hyvä tietää. Esimerkiksi kuvien liittäminen blogiin (tai mihin tahansa verkkosivulle) saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, jos kuvan koko on niin suuri, että kuvan latautuminen sivulle kestää pitkään. Kuitenkaan peruskäyttäjä ei välttämättä tiedä, mistä hän voi varmistua siitä, ettei lisää liian suurta kuvaa blogiinsa, tai mikä on sopiva kuvakoko verkossa. Myös muita sivujen ulkoasuun, käytettävyyteen ja esteettömyyteen liittyviä asioita kannattaa miettiä, jos haluaa varmistua siitä, että omat sivut ovat toimivat eri käyttäjäryhmille. Näitä perusasioita on tarkoitus avata nimenomaa aloittelevan verkkojulkaisijan näkökulmasta erillisessä wikikirjassa Viisautta verkkojulkaisemiseen. Tämän wikikirjan ohjeet sopivat yhtä hyvin niin wikien, blogien kuin perinteistenkin webbisivujen julkaisijoille.

Viisautta verkkojulkaisemiseen -wikikirja on vielä keskeneräinen - kuka tahansa voi osallistua sen tuottamiseen. Kyseisen kirjan lopussa olevassa Linkkejä ja kirjallisuutta -osiossa on toistaiseksi koottuna verkosta löytyviä tukiresursseja, niissä asioita kuitenkin esitellään ehkä enemmän hieman edistyneemmän verkkojulkaisijan näkökulmasta.

Lähteet

Viisautta blogin käyttöön -kirjan sisällysluettelo
		Etusivu	1. Johdanto	2. Blogien käytön aloittaminen	3. Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta	4. Monta tapaa käyttää blogeja	5. Ketkä käyttävät blogeja?	6. Blogisisällön tuottaminen	7. Blogisanasto	8. Blogikirjallisuutta