Viisautta blogin käyttöön/Johdanto

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Blogit ovat yksi erittäin suosittu sosiaalisen median palvelu, ja merkittävä tiedonlähde tänä päivänä. Niitä voidaan hyödyntää monin eri tavoin – lukea ja seurata, osallistua blogissa käytävään keskusteluun kommentoimalla tai tuottaa ja julkaista itse sisältöä blogiin. Oppaassa pyritään tarjoamaan peruskatsaus blogeihin (Johdanto), perustietopaketti blogin käyttöä pohtiville aloittelijoille (Blogien käytön aloittaminen) sekä syvällisempää perustietoa blogeista hieman pidemmälle ehtineille (Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta). Lisäksi oppaassa on kerätty yhteen tietoa blogien erilaisista käyttötavoista (Monta tapaa käyttää blogeja) sekä erityisesti blogien opetuskäytöstä (Blogien käyttö opetuksessa), ja tarkasteltu blogeja erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmasta (Ketkä käyttävät blogeja?). Blogisisältö voi olla monenlaista ja sen tuottamiseen liittyy monia tärkeitä näkökulmia (Blogisisällön tuottaminen). Oppaassa on tarkasteltu erityisesti hyvän blogin ja blogikirjoituksen tuottamista (Hyvä blogi ja blogikirjoitus). Oppaan lopusta löytyy tiivis Blogisanasto, jonka avulla oppaan käyttäjä löytää nopeasti keskeisimpien blogitermien selitykset.

Mikä blogi on?[muokkaa]

Blogi on yksi niin kutsutun sosiaalisen tai yhteisöllisen median sovelluksista – lyhyesti sitä voisi luonnehtia säännöllisesti päivitettäväksi sivustoksi, jossa uusi materiaali sijoitetaan aina sivun ylimmäiseksi[1]. Blogissa voi olla monenlaista sisältöä: tekstiä, valokuvia, videoita, piirroksia, animaatioita jne. Tekstiblogit ovat vanhimpia ja tunnetuimpia, mutta tekniikan kehittyessä visuaalisemmat blogit (esimerkiksi videoblogit) ovat myös vallanneet alaa.

Blogien historia liittyy läheisesti Internetin historiaan. Blogit olivat alkujaan oikeastaan linkkilistoja, jotka sisälsivät linkkien lisäksi kommentaareja, henkilökohtaisia ajatuksia ja esseitä, joiden kautta välittyi tietoa webin mielenkiitoisista ilmiöistä muille kiinnostuneille. World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee piti vuodesta 1992 alkaen kirjaa uusista Internet-sivustoista, ja myöhemmin 90-luvun lopulla John Barger nimesi sivustotyypin joka nykyään vastaa blogeja nimellä weblog (1997). Jesse James Garrett alkoi pitää listaa oman sivustonsa kaltaisista sivustoista, joihin hän törmäsi webissä surffatessaan (1998). Blogien käytön kasvaessa Brigitte Eaton perusti 1999 listan, jolle yritettiin kerätä kaikki maailman blogit (Eatonweb Portal). Kriteeri jolla listalle pääsi liittyi juuri blogien keskeisimpään piirteeseen, eli blogin piti koostua päivätyistä kirjoituksista. Tästä alkoi myös bloggaajien keskustelu ja väittely blogien olemuksesta. Uusia välineitä blogin tuottamiseen alkoi myös syntyä vuosituhannen vaihdetta kohden (mm. Pitas, Blogger ja Edit This Page). Alkujaan blogin pystyi perustamaan vain ne, kenellä oli taitoa koodata itse oma sivustonsa.[2][3]

Olennaista blogeissa on oikeastaan se, että niiden kautta alkoi syntyä uudenlainen media, joka mahdollisti demokraattisen ja avoimen keskustelun käytännössä rakentuneiden pelisääntöjen mukaisesti. Vuosituhannen vaihteessa osa blogeista vakiinnutti muodokseen lyhyet artikkelit, ja ne alkoivat kehittyä nettilehtien suuntaan. Toisaalta blogit alkoivat myös henkilökohtaistua, jolloin bloggaajat alkoivat kirjata päiväkirjamaisia havaintoja elämästään ja ajatuksistaan linkittäen omat kommenttinsa toistensa kommentteihin ja synnyttäen näin blogien verkoston. Samalla myös osa bloggaajista alkoi kohota eräänlaiseen tähtiasemaan, toisaalta myös blogilistoja syntyi.[4][5]

Blogit ja muu sosiaalinen media[muokkaa]

Sosiaalisen median palveluissa kuten Twitterissä ja Facebookissa viestintä perustuu merkittäviltä osin lyhyisiin ja rajatun mittaisiin tilapäivityksiin. Viesteihin voi liittää myös linkkejä ja esimerkiksi Facebookissa myös kuvia ja videoita. Tilapäivitykset ovat luonteeltaan välittömiä; ne tuovat esille ajankohtaisia ajatuksia tai linkkejä. Tilapäivitysten muodostama tieto on virtamaista; vanhempi sisältö virtaa pois uuden sisällön tieltä ja siten vähitellen "häviää" lukijan näkyviltä.

Blogeissa sisältö puolestaan on luonteeltaan pysyvämpää. Vanhempiakin tekstejä on helppo nostaa esille mm. tageilla ja arkiston kautta. Blogikirjoitukset ovat pidempiä ja asiaan syvällisemmin paneutuvia kuin Twitterin tai Facebookin statuspäivitykset. Poikkeuksena usein muusta sosiaalisesta mediasta, blogit ovat asymmetrisiä [6] – käyttäjät eivät ole toisiinsa nähden vertaisasemassa, vaan jakautuvat sisällöntuottajiin (blogin kirjoittajat) ja lukijoihin (blogin tilaajat). Näin ollen blogi myös voidaan kokea henkilökohtaisemmaksi. Blogi voikin toimia "online-kotina" – eräänlaisena nykyaikaisena kotisivuna.[7]

Siinä missä verkostoitumispalvelut kuten Facebook ovat erinomaisia alustoja olemassa olevien kontaktien ja erityisesti niin sanottujen heikkojen linkkien kanssa kommunikoimiseen, niiden avulla on vaikeampi luoda uusia kontakteja. Blogit sen sijaan ovat erinomainen keino uusien, potentiaalisten linkkien luomiseen. Blogikirjoitukset kokoavat helposti yhteen samanhenkisiä ja uusien kontaktien syntyminen perustuu kirjoittamalla tapahtuvaan ajatusten vaihtoon.

Verkostoitumispalveluita voidaankin käyttää blogeissa kirjoitettujen, ajankohtaisten ja kiinnostavien asioiden tiedottamiseen. Tilapäivityksissä voidaan nostaa esille blogeissa kiinnostavia sisältöä. Tällä tavoin verkostoitumispalvelut toimivat markkinointikanavana blogeihin. Toisin kuin RSS-syötejulkaisu, blogisisältöjen nostaminen esiin verkostoitumispalveluissa tarjoaa sähköpostin tapaisen, push-tyyppisen viestintäkanavan; blogisisällöt voidaan työntää esille käyttäjien status-virtoihin ja siten nostaa niitä paremmin esille.

Mihin blogia voi käyttää?[muokkaa]

Blogi sopii moneen tarpeeseen. Sitä voi käyttää muun muassa henkilökohtaisen päiväkirjan pitämiseen, oman oppimisen, projektin dokumentoitiin tai prosessin ohjaamiseen.

  Esimerkiksi talon rakentamisen vaiheet voi taltioida blogin avulla mielekkääseen muotoon – 
  katso esimerkkejä Blogilistan talonrakennusaiheisista blogeista. 

Blogiin voi liittää kuvia tai videoita havainnollistamaan toimintaa. Blogin kommentointimahdollisuutta voi käyttää keskustelemiseen tai kommentointiin. Blogi tarjoaa oivan välineen virittää pitkiäkin ajatusketjuja uuden näkemyksen synnyttämiseksi verkossa. Blogi on tyypillisesti myös julkinen siten, että sen lukemiseksi ei tarvitse rekisteröityä minkään palvelun käyttäjäksi (joskin osa blogeista vaatii rekisteröitymisen lukijaksi kommentoimista varten).

Blogissa on kyse tekstin julkaisemisesta Internetiin. Jos vertaa blogityökalua perinteisiin päiväkirjoihin, etuna on julkisuus ja kommentointimahdollisuus. Myös asiasanojen antaminen helpottaa sisällön löytymistä ja artikkelien linkittymistä toisiinsa.

Miten blogeja käytetään?[muokkaa]

Yksinkertaisin tapa hyödyntää blogeja on niiden seuraaminen. Blogeja ja blogikirjoituksia on nykyään paljon, ja yksinkertaisella Google-haullakin tietystä aihealueesta saa tulokseksi todennäköisesti aihetta käsitteleviä blogikirjoituksia. Tällä tavoin sattumalta blogeja on varmasti lukenut melkein kuka tahansa Internetistä tietoa hakeva. Systemaattisemmin blogeja kannattaa alkaa seurata, jos löytää itseään kiinnostavaan aihealueeseen liittyvän blogin. Blogien lukeminen on tärkeää myös blogikirjoittajille, jotta he ovat perillä blogiyhteisössä puhuttavista ajankohtaisista aiheista.

Blogeja voi etsiä esimerkiksi blogihakemistoista. Tarkempaa tietoa hakemistoista ja niiden käytöstä löydät osion Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta aliluvusta Blogihakemistot ja blogihaku. Kun käyttäjä on löytänyt itseään kiinnostavia blogeja, olisi melko vaivalloista käydä jokaisella kiinnostavalla blogisivulla erikseen tarkistamassa säännöllisesti, onko blogeihin tullut uusia kirjoituksia. Edistyneempi tapa seurata blogeja on tilata niitä verkkosyötteinä syötteenlukijaan. Syötteistä ja syötteenlukijoista löydät enemmän tietoa tietoa opaan osion Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta aliluvusta Blogit ja syötteet.

Blogien seuraaminen johtaa helposti haluun myös kommentoida blogikirjoituksia. Blogien kommentointi voi parhaimmillaan virittää ja tukea aitoa dialogista keskustelua, joka voi johtaa hyvinkin hedelmälliseen ajatusten vaihtoon ja asioiden eteenpäinviemiseen. Blogien kommentointi saattaa vaikuttaa haastavalta, koska se on myös opettelua argumentointiin. Mikäli perusteltujen mielipiteiden esittäminen ei ole ennestään tuttua, saattaa kynnys niiden esittämiseen julkisesti verkkosivulla olla korkeakin. Tarkempia ohjeita blogikirjoitusten kommentointiin löydät osion Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta aliluvusta Blogien kommentointi.

Blogiin kirjoittaminen ja sisällöntuottaminen on se bloginkäyttötapa, mitä useampi varmasti blogien käytöstä tulee ensin ajatelleeksi. Blogit ovatkin erittäin helppokäyttöisiä verkkojulkaisemisen välineitä, joiden kautta saa helposti omia ajatuksiaan ja mielipiteitään kuuluville periaatteessa koko maailmanlaajuisesti. Blogi on uudenlainen julkaisuväline, jonka käyttö saattaa kuitenkin herättää tarpeen pohtia kirjoitusten julkisuutta. Blogikirjoitukset ovat myös omanlaisensa muoto, johon tutustumiseen on hyvä perehtyä ennen kuin lähtee kirjoittamaan blogiin. Tarkempaa tietoa sisällöntuottamisesta ja blogikirjoittamiseen liittyvistä asioista löydät tietoa oppaan osioista Blogisisällön tuottaminen.

Lähteet[muokkaa]

  1. Pääkirjoitus Ennen ja nyt – Historian tietosanomat. 28.7.2004. Turun yliopisto, historian laitos. Viitattu 21.3.2011.
  2. Weblogs: A History and Perspective Rebecca's Pocket -blogi. 7.9.2000. Rebecca Blood. Viitattu 21.3.2011.
  3. Pääkirjoitus Ennen ja nyt – Historian tietosanomat. 28.7.2004. Turun yliopisto, historian laitos. Viitattu 21.3.2011.
  4. Weblogs: A History and Perspective Rebecca's Pocket -blogi. 7.9.2000. Rebecca Blood. Viitattu 21.3.2011.
  5. Pääkirjoitus Ennen ja nyt – Historian tietosanomat. 28.7.2004. Turun yliopisto, historian laitos. Viitattu 21.3.2011.
  6. Herring, S. C., Scheidt, A., Wright, E., Bonus, S.: Weblogs as a bridging genre. Information Technology & People (2005) 18/2: 142–171.
  7. Home Bases and Outposts – How I use Social Media in My Blogging 2008. Viitattu 23.2.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viisautta blogin käyttöön -kirjan sisällysluettelo
Etusivu 1. Johdanto 2. Blogien käytön aloittaminen 3. Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta 4. Monta tapaa käyttää blogeja 5. Ketkä käyttävät blogeja? 6. Blogisisällön tuottaminen 7. Blogisanasto 8. Blogikirjallisuutta