Viisautta wikin tekoon/Wikien erilaiset kohderyhmät

Erilaisilla käyttäjäryhmillä saattaa olla hieman erilaisia tavoitteita ja käyttökohteita wikeille. Tässä osiossa on pyritty tuomaan lyhyesti esille erilaisten käyttäjäryhmien saamia hyötyjä wikeistä sekä erityisesti esiin niitä asioita, jotka saattavat olla kriittisiä eri käyttäjäryhmien kannalta ja joihin tulisikin kiinnittää erityisesti huomiota, kun mietitään wikien käyttöä.

Wikin lukijat ja wikin tuottajat

Wikien käyttäjät voidaan ajatella jakautuvan kahteen laajaan ryhmään - wikin lukijoihin ja wikin tuottajiin - sekä tietysti näiden kahden ryhmän välille. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa puhutaan ns. yhden prosentin säännöstä ja sen eri muunnoksista, joiden mukaan yksi prosentti kaikista käyttäjistä on aktiivisia sisällöntuottajia, 9% tuottaa satunnaisesti ja loput kuuluvat ns. passiivisten lukijoiden ryhmään. Lukija- ja tuottajajakauma voi olla toki joissakin wikeissä erilainen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että tuottaminen on aina hankalampaa kuin lukeminen ja hyödyntäminen. Wikikokeilua ei kannata todeta epäonnistuneeksi sinänsä, jos aktiivisten tuottajien määrä on vähäisempi kuin lukijoiden määrä.

Jakob Nielsen käyttää samaan asiaan liittyen termiä "participation inequality", epätasa-arvoinen osallistuminen. Hänen mukaansa epätasaista jakaumaa lukijoiden ja tuottajien välillä ei voi poistaa, mutta hän listaa kuitenkin tiettyjä keinoja, joiden avulla voidaan saada useampia osallistumaan tuottamiseen .

Organisaatiot

Eri organisaatiot, kuten kirjastot, koulut, yhdistykset ja yritykset voivat hyödyntää wikejä. Tällöin wikien käytön funktiona on tyypillisesti jonkin formaalin toiminnan tukeminen, siitä tiedottaminen tai siihen osallistaminen. Wiki voi olla organisaation sisäinen tai myös sen ulkopuolisille suunnattu.

Jos esimerkiksi organisaatiossa toteutetaan intranet wikialustalle tiedonkulun lisäämiseksi, olennaista on saada kaikki osallistumaan aktiivisesti sen päivittämiseen. Tällöin jokaisen työntekijän on ymmärrettävä oman panoksensa merkitys yhteisen tavoitteen saavuttamisen kannalta (vrt. edellisessä kohdassa mainittu yhden prosentin sääntö ja Nielsenin vinkit).

Alueellinen wiki on luonteva tapa yleiselle kirjastolle tehdä kotiseututyötä, joka kuuluu kirjaston perustehtäviin Suomessa. Alueelliseen yhteisölliseen wikiin voidaan koota sekä tietoa että tarinoita omasta kotiseudusta - tämä osallistaa kansalaisia yhteiseen toimintaan. Kirjaston oma wiki on hyvä keino opettaa kansalaisille sosiaalisen median perustaitoja, verkkoon kirjoittamista, verkossa vaikuttamista, yhdessä tekemistä. Wikin avulla voidaan käsitellä medialukutaitoa, tekijänoikeuskysymyksiä, tietosuoja-asioita ja lähdeviittausten käyttöä, joiden kaikkien käsittely kuuluu kirjastojen perustehtäviin.

Ammattiryhmät, alat ja työtehtävät

Wikien käyttöä voidaan myös katsoa eri ammattiryhmien, alojen ja työtehtävien näkökulmasta. Teknisellä ja humanistisella alalla saattaa olla erilaisia vaatimuksia ja tarpeita sen suhteen, miten ja mitä tietoa wikissä esitetään. Esimerkiksi matemaattisten kaavojen esittäminen saattaa vaatia erillistä makropakettia tekstieditoriin (esim. TeX).

Toiset ammatit ovat käytännönläheisiä, kun taas toiset ovat pitkälti abstraktilla tiedolla operoivia. Ne vaikuttavat myös osaltaan siihen, miten wikejä voi hyödyntää ja minkälaiseen käyttöön wikit soveltuvat.

Myös työntekemispaikka vaikuttaa wikien käyttöön. Mikäli työntekijä työskentelee ulkosalla ja kaukana vaikkapa työnantajansa toimipisteestä ja tietokoneelta, mobiililaitteiden kautta voi olla pääsy organisaation wikiin, jonne on koottu ohjeita. Vastaavasti työntekijä voi ottaa mobiililaitteellaan kuvan jostakin erityisen kiinnostavasta asiasta kaukana työpaikaltaan, ja lisätä sen suoraan tai myöhemmin wikiin myös muiden saataville.

Kansalaiset ja harrastusryhmät

Kaikki kansalaiset voivat hyödyntää wikejä. Yksi laajimmin levinneitä wikejä on verkkotietosanakirja Wikipedia, jonka käyttö on tuttua lähes kaikille. Se on myös mainio esimerkki joukkovoimasta, kun laaja joukko toimijoita panostaa yhteisen päämäärän hyväksi. Wikien kautta kansalaiset saadaan parhaimmillaan mukaan yhteiseen toimintaan.

Ohjemateriaalia ja opetusta wikien käyttöön on saatavilla Internetin kautta - mm. erilaisia opasmateriaaleja wikien käyttöön ja tuottamiseen. Myös videoiden kautta löytyy runsaasti ohjemateriaalia, mikäli tekstipohjaisten käyttöohjeiden lukeminen ei tunnu itselle soveltuvalta vaihtoehdolta (esim. Youtubessa 'wiki' ja 'tutorial' -hakusanoilla löytyy paljon ohjeita englanniksi). Anne Rongas on koonnut hyviä Wikispaces-wikin ohjeita verkkoon saataville. Myös tähän wikikirjaan on haluttu koota helppokäyttöistä ja laaja-alaista opasmateriaalia, jonka avulla aikaisemmin wikejä käyttämättömätkin voisivat aloittaa wikien käytön.

Osa kansalaisista käyttää wikejä ahkerasti myös mitä erilaisempiin käyttötarkoituksiin esimerkiksi maksutta käyttöön otettaville wikialustoille. Erilaiset harrastajaryhmät voivat perustaa omia wikejä ja tuottaa yhteistä aineistoa, mikäli yhteiskirjoittamisen kautta saadaan parhaiten tuotettua vaikkapa tiedotusaineistoa ryhmän toiminnasta. Wikiä hyödyntäen voidaan myös rakentaa webbisivusto, jota useampi henkilö pääsee päivittämään (muokkaaminen voidaan sallia vaikkapa rajoitetusti vain tietylle joukolle mutta lukeminen kaikille).

Yksi hyvä esimerkki kansalaisten käyttöön toteutetusta wikistä on vapaasti muokattava tietopankki Kanta-Hämeestä, Häme-Wiki. Kansalaiset tuottavat itse tarinoita Häme-Wikiin, jotka saadaan sillä tavoin tallennettua ja dokumentoitua osaksi alueen historiaa. Kun tuottajia on monta, wikistä on mahdollisuus saada varsin rikas kokoelma paikallishistoriaa. Häme-Wikin ylläpitäjänä on Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, joka myös opettaa halukkaille wiki-kirjoittamista.

Oppijat ja opettajat

Wikit toimivat monenlaisissa opiskeluun liittyvissä tarkoituksissa. Opiskelijat voivat käyttää itsenäisesti wikejä oman ja opiskeluryhmänsä opiskelun tukena - toisaalta oppilaitos voi rakentaa wikin opetusta ja opiskelua varten. Uudenlainen tiedontuottamisen kulttuuri saattaa olla haasteellista opiskelijoille, joten sen opetteluun on syytä varata aikaa. Toisaalta opiskelijat saattavat myös tarvita toimintamalliin liittyvää opastusta wikien käyttämiseen - pelkkä wikin tarjoaminen materiaalintuotannon tueksi ei välttämättä riitä. Opettajan on syytä tehdä selväksi toimintamalli wikissä - esim. Michele Notari on luonut wikien opetuskäytön pedagogisen skenaarion toiminnan tueksi.

Wikeistä voidaan hakea tietoa. Esimerkiksi Wikipedian käyttö opiskelussa esim. lähdeaineistona on herättänyt kiivasta keskustelua. On syytä muistaa, että Wikipedia on nimenomaan tietosanakirja. Wikipedian leimaaminen automaattiseksi epäluotettavaksi tms. ei varmastikaan ratkaise medialukutaidon opettamisen ongelmia, vaan olisi tärkeää ymmärtää, minkälaista tietoa milloinkin etsitään ja miten Wikipediaa käytetään. Wikipedian luotettavuuskysymyksistä on mainittu tässä materiaalissa toisaalla.

Oppijat voivat tuottaa yhteistä aineistoa wikeissä. Harjoitustyön kirjoittaminen wikin avulla voi helpottaa erillään sijaitsevan opiskelijaporukan työskentelyä - harjoitustyön lähettely sähköpostin liitteenä ja sitä kautta mahdollisesti syntyvät versiointiongelmat isomman porukan kesken jäävät pois. Wikissä ongelmana voi olla yhtäaikaiset muokkaukset, mutta näihinkin on wikikohtaisesti erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi MediaWikissä, joka toimii myös tämän wikikirjan alustana, on sisältö jaettu eri osioihin, joita voidaan muokata erikseen. Näin vähennetään todennäköisyyttä, että samaa kohtaa muokataan usean eri henkilön toimesta samanaikaisesti.

Wikien opetuskäyttöön liittyen tässä materiaalissa on oma erillinen alalukunsa Wikien erilaiset käyttötavat -osion alla, jossa on myös pohdittu varsin kattavasti wikien opetuskäyttöön ja kohderyhmään liittyviä kriittisiä tekijöitä.

Lähteet

Viisautta wikin tekoon -kirjan sisällysluettelo
		Etusivu	1. Johdanto	2. Wikien käytön aloittaminen	3. Wikien erilaiset käyttötavat	4. Wikien erilaiset kohderyhmät	5. Wikin käyttöönottoprosessi	6. Wikisisällön tuottamisprosessi	7. Hyvä wikimateriaali	8. Wiki- kirjallisuutta