Viisautta wikin tekoon/Wikisisällön tuottamisprosessi

Wikikirjastosta

Wikikokonaisuuden aloittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikin aloittaminen lienee helpompaa, jos wikin perustaa yksittäinen henkilö omaa henkilökohtaista käyttöään varten. Henkilöllä on tällöin jokin tarve, johon jokin tietty wiki-alusta pystyy vastaamaan. Myös erilaiset ryhmät (organisaation tiimit tai osastot, seurat, yhdistykset ym.) voivat haluta ylläpitää ja käyttää wikiä yhdessä. Usein wiki helpottaa informaation jakamista sekä materiaalin tuottamista ja muokkaamista yhdessä.

Wikikokonaisuuden aloittaminen vaatii teknisen valinnan ja toisaalta tarpeen määrittelyn. Tarpeen määrittely on syytä tehdä huolella, jotta saadaan selkeä yhteinen tarve selville. Tämä tulisi tehdä jo ennen wikialustan valintaa, jotta saadaan käytön tavoitteita ja tarpeita tukeva alusta. Wikialustan valintaa ennen huomioonotettavia seikkoja on valotettu perusteellisemmin Wikin käyttöönottoprosessi-luvussa.

Wikin nimeäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikin nimen on hyvä olla lyhyt ja ytimekäs. Sen pitää luoda mielikuvaa siitä mitä ollaan tuottamassa tai mitä varten wiki on perustettu. Nimi ei saa olla maailmoja syleilevä, vaan sen pitää olla informatiivinen. Nimen pitää mielellään kertoa uusille käyttäjille, mistä wikissä on kyse. Jos wiki on kaikille avoin, kannattaa huomioida myös verkkotiedonhaun logiikka, kuten millä sanoilla aiheesta saatetaan etsiä tietoa, ja sisällyttää sanoja wikin nimeen.

Usein monta päätä on viisaampi kuin yksi. Nimen keksimiseen voi myös hyödyntää vertaistuotantoa. Yksi hyvä kirjoittajien sitouttamiskeino on ideoida nimi yhdessä. Tähän ei kuitenkaan välttämättä ole aikaa, koska perustaminen tapahtuu monesti nopeasti.

Materiaalin tuottaminen eri kohderyhmille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalinen media lisää monimuotoisuutta kaikilla aloilla. Se mahdollistaa myös pienten kohderyhmien esillä olemisen tai esille nostamisen. Pienten kohderyhmien tarpeet voidaan huomioida, koska materiaan tuottaminen on halpaa ja tietoa voidaan levittää verkostoissa helposti.

Wikimateriaalin tuottamisessa kohderyhmien huomioiminen on yhtä tärkeää kuin muussakin sisällöntuotannissa. On otettava huomioon tiedon taso (miten syvällistä / yksityskohtaista) tietoa halutaan tuottaa.

Wikin tuottamisprosessi eroaa perinteisestä tuottamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisen kirjan tai www-sivustojen tuotantoprosessi alkaa määrittelystä ja päättyy monien vaiheiden kautta lopulta julkaisuun. Perinteisesti tuottamiseen ja päivittämiseen laaditaan erilliset suunnitelmat ja resurssit. Wikin tuotantoprosessi on huomattavasti kevyempi ja vapaampi. Tuottaminen, kirjoittamisen aloittaminen voi alkaa ilman sen kummempaa suunnittelua yleensä vain havaitun tarpeen pohjalta. Monesti wiki liittykin yhtenä työkaluna osaksi laajempaa kokonaisuutta. Esim. julkaisun tuottamista voidaa suunnitella wikin avulla tai joku projektin osa-alue voi toimia wikissä.

Materiaalia syntyy ja sisältöä jäsennetään joustavasti. Tuotokset ovat reaaliaikeisesti nähtävissä verkossa. Sisältö voi olla monimediasta, mutta pääosin se on tekstipohjaista. Siksi sen tuottaminen on melko helppoa valmiille alustoille. Wikin sisällön laatu korreloi suoraan siihen mikä merkitys wikillä on tuottajien omaan käyttöön. Mikäli wikin sisältö on hyödyllistä ja merkittävää oman tai ryhmän toiminnan näkökulmasta, päivittäminen tapahtuu oman toiminnan ohessa. Mikäli tuotaminen perustuu hetkelliseen tarpeeseen tai toimii vain oman ajattelun kirkastajana ilman sen laajempaa asiayhteyttä, aineisto jää helposti vain hetken tuotteeksi.

Wikin sisällön rakentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikin sisältö muodostuu yksittäisistä wikisivuista. Wikisivuja voi kutsua myös nimellä hypertekstisivu, koska sivu ei eroa tavallisesta www-sivusta. Yksi wikisivu muodostaa informaatioyksikön otsikon asiasta. Wikisivut muodostavat sivuston, jossa sisältösivut ovat yleensä linkittyneitä toisiinsa. Sisällöllä ei ole kiinteää kirjamaista rakennetta tai sisällysluetteloa.

Wiki-työkalu mahdollistaa usein sivujen linkittymisen toisiin sivuihin automaattisesti. Jos sivulla on sana tai lause, josta on jo sivu olemassa, linkittyy sana ko. sivuun. Kirjoittaja voi luoda sanoihin linkkejä, jotka aloittavat uuden sivun. Sisällön rakentuminen onkin siis sivujen luomista ja sivujen väliset linkitykset muodostuvat automaattisesti. Kaikki wikialustat eivät tue sivujen automaattista linkitystä, vaan esimerkiksi MediaWikillä toteutetussa Wikikirjastossa käyttäjän on laitettava sana tai sanat hakasulkuihin muokkaustilassa, jotta syntyy linkki uuteen sivuun. Katso ohje uuden sivun luomisesta

Wikisivu sisältö kuvastaa kirjoittajien käsitystä asiasta. Sen sisältö on yhtä laadukasta kuin sivua muokanneiden ihmisten taito käsitellä asiaa ja kyky kirjoittaa siitä.Sivuja voi olla kaikista mahdollista asioista, jotka wikiin kirjoittaneet ovat kokeneet tarpeelliseksi. Niinpä sivuston rakenteen jatkuva eläminen on tyypillistä.

Katso eräs video wikiartikkelin tuottamisprosessista

Rakenteen tekeminen ja työstäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisivun työstäminen alkaa jonkun aloitteesta, oli se sitten yksittäinen henkilö tai esimerkiksi projektiryhmä. Aloittaja luo sivun tietyllä sivuotsikolla ja kirjoittaa siihen tekstiä aivan kuin mitä tahansa muutakin tekstiä luodessaan. Tallennettu sivu on näkyvissä kaikille wikin käyttäjille. Jos joku toinen haluaa täydentää tai muuttaa sisältöä, voi hän ottaa tallennetun wikisivun pohjaksi ja muokata sitä.

Useinkaan tämä prosessi ei ole etukäteen sovittu vaan kuka tahansa voi halutessaan muokata sivua. Vähitellen wikisivu saa lisää pituutta ja asiamäärä kasvaa. Kun asiaa alkaa olla paljon, tulee vastaan yleensä pohdintaa aineiston jäsentämisestä. Wiki -kirjoittamisessa lähdetään yksittäisestä sisällöstä kohti laajempaa kokonaisuutta.

Huomattavaa on, että wikin muokkausoikeuksiin kuuluu myös poistamisoikeus. Yhteisen tuottamisen myötä muodostuu kaikkien muokkaajien yhteisteos, josta ei voi sanoa mikä on kenenkin osuus. Joku voi vaikkapa korjata toisten kirjoitusvirheitä ja siten parannella sivun tekstiä.

Jokaisen tallennuksen yhteydestä sivusta jää versio talteen historiaan, josta sitä voi palata katsomaan. Versioita voi yleensä vertailla ja katsoa mitkä ovat muutokset eri versioiden välillä. Historian avulla voidaan myös palauttaa jokin aikaisempi versio näkyväksi versioksi. Tällä tavoin voidaan estää ilkivaltaa ja asiattomia muutoksia.

Tuottamisprosesessin aikana wikin käyttäjät voivat keskustella jokaisen sivun yhteyteen tallentuvassa keskusteluketjussa. Useinkin tämä keskustelu liittyy ko. wikisivun sisältöön. Tuottajaryhmä voi myös sopia keskenään pelisääntöjä. Yhtenä vaihtoehtona on esimerkiksi käydä keskustelu sisällöstä, jonka jälkeen joku vie yhteisen näkemyksen sisältösivuun.

Wiki gardener (community gardener)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipuutarhuri-vertausta on käytetty henkilöstä tai henkilöistä, jotka siivoilevat tai järjestelevät wiki-sisältöä. Puutarhuri siis pitää huolta, että wikin ulkoasu ja rönsyt pysyvät kurissa. Rönsyillä viitataan esimerkiksi turhiin sivuihin tai samantyyppisiin sivuihin, joita voi yhdistellä ehyemmäksi kokonaisuudeksi.

Puutarhuri on myös eräänlainen moderaattori, joka voi ohjata muiden kirjoittamista antamalla kommentteja tai korjauskehotuksia. Puutarhuri voi myös kysyä uusia täydennyksiä.

Wikin kirjoitusprosessin tukeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska wikeillä on tyypillisesti useita kirjoittajia, kirjoittaminen on erilaista kuin perinteinen kirjoittaminen. Se voi olla myös aivan uudenlainen tapa kirjoittaa prosessiin osallistuville. Näin ollen wikikirjoittaminen vaatii erityistä tukea. Siihen liittyy myös huomioonotettavia seikkoja, kuten kirjoituskäytännöistä sopiminen ja aktiivisuuden ylläpito, joiden merkitys korostuu erityisesti vahvasti tavoitteellisissa kirjoitusprosesseissa.

Aktiivisten kirjoittajien löytäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiki ja wikisivut muodostuvat usein jostakin syystä, tarpeesta. Innostus ja halukkuus yhteiseen kirjoittamiseen edellyttää merkittävää kiinnostusta kyseiseen aihepiiriin. Kiinnostus ajaa ihmistä etsimään tietoa ja tuottamaan ymmärrystä itselleen. Jos useat ihmiset ovat kiinnostuneita samantyyppisistä asioista, he useinkin haluavat edesauttaa asiaa ja toimia yhdessä.

Mikäli sisältö palvelee jollain tavalla myös kirjoittajan omia intressejä, kuten toimii esimerkiksi opettajan oppimateriaalina, se aktivoi yhteistyöhön. Usein myös pelkkä auttamishalu tai "verkkososiaalisuus" saa monet kirjoittamaan verkkoon asioista, jotka yleensä koetaan tärkeiksi. Wikin yksi periaate on tiedon jakaminen. Wikikirjoittaminen voi olla monelle hieno (ja ehkä ainoakin) mahdollisuus julkaista omia tekstejä.

Yhteiskirjoittamisen luonne ei välttämättä sovi kaikille. Tänä päivänä moni ei uskalla muokata toisten tekstejä vaan siinä arastellaan. Jopa kommenttien kirjoittaminen saattaa olla vaikeaa. Aktivoinnissa kannattaa muistuttaa, että omien kommenttien muokkaaminen ja poistaminen on mahdollista ja että wikin historiatoiminnot auttavat palauttamaan tarvittaessa vanhemman version.

Aktiivisten kirjoittajien löytäminen on haaste, mutta verkkonäkyvyys ja asian esilletuominen edesauttaa ihmisten löytymistä. Jos on itse käynnistämässä esimerkiksi uutta kaikille avointa wikiä, kannattaa siitä tiedottaa mahdollisimman monilla foorumeilla. Jos tietää hyvin verkottuneita toimijoita (information radiators), kannttaa kääntyä heidän puoleen ja pyytää levittämään sanaa.

Kriittinen massa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Materiaalia syntyy tekijöiden aktiivisuuden perusteella. Monesti yksi aktiivinen tuottaja saa aikaan paljon sisältöä. Monesti tekijöille syntyy automaattisesti erilaisia rooleja. Niitä ei monestikaan ole mitenkään sovittu vaan se jäsentyy tekijöiden omien ominaisuuksien perusteella (esim. massan tuottaja, jäsentäjä, sisälöllinen ja tekninen korjaaja, multimediasta innostunut, oikolukija, täydentäjä).

Jos tekijöitä on vähän, sisältö voi jäädä vähäiseksi ja puutteelliseksi. Kriittistä massaa ajateltaessa ei riitä pelkkä tuottajien määrä vaan myös tekijöiden innokkuus ja luontaiset ominaisuudet. Käyttäjämäärien kasvaessa aineistojen vaikuttavuus alkaa olla hahmotettavissa.

Kirjoituskäytännöistä sopiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun lähdetään tuottamaan yhteistä wikiä, jo hyvin varhaisessa vaiheessa tulee selväksi, että tuottamisprosessissa tarvitaan yhteisiä sääntöjä. Wikiin voi ja kannattaakin luoda ohjesivuja, joilla opastetaan kirjoittajia. Ohjeet kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman yleisellä tasolla, mutta joiltakin osin tarkempiakin sääntöjä saatetaan tarvita.

Yhteiset säännöt voivat olla käytäntöluontoisia, tai spesifimpiä ohjeita, enemmän tekniseltä kannalta. Riippuu myös paljon käytettävästä wikialustasta, minkälaisia ohjeita tarvitaan. Ohjeiden tarkoitus on kuitenkin toimia paitsi käyttäjien tuottamisprosessia helpottavina välineinä, myös yhtenäisen linjan pitämiseksi. Ohjeet ja opastukset muotoutuvat wikiyhteisön mukaan.

Koska wiki ei itsessään ole keskustelupohjainen väline, on tarpeen käyttää muunlaisia keinoja viestimiseen kirjoittajien välillä. Esimerkiksi Wikimediasäätiön wikeihin sisältöä tuotettaessa on yhteisesti sovittuna käytäntönä hyödyntää keskustelusivuja viestimään muille kirjoittajille tiettyjä huomioita kirjoittamiseen liittyen. Toisaalta pienempiä muokkauksia varten tallennettaessa muokattua sivua voidaan lisätä muokkauskommentti, joka kertoo mitä tehty muutos koski.

Aktiivisuuden ylläpito pitkällä tähtäimellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiki-kirjoittamisen tulee olla jotenkin palkitsevaa, jotta sitä jaksetaan tehdä jatkuvasti. Palkintona voi olla tietynlainen asiantuntija-asema wiki-yhteisössä. Palkitsevaa kirjoittajalle voi olla myös se, että hänen artikkeleistaan käytäisiin keskustelua ja että joku on halukas muokkaamaan niitä.

Wiki näivettyy pian, jos siihen ei tule tarpeeksi uutta kiinnostavaa materiaalia. Ylläpitäjien aktiivisuus kasvattaa myös käyttäjien aktiivisuutta (toivottavasti ainakin). Aktiivisia kirjoittajia pitää houkutella mukaan myös wikin ulkopuolisilla keinoilla: puhumalla kirjoittamisen ilosta, wikin tuottamasta yhteisestä hyödystä jne.

Erilaisia tekniikoita voidaan käyttää apuna ainakin pienemmän porukan kirjoittamisprojektissa, erityisesti jos tuottajat ovat etäällä toisistaan. Voidaan kokoontua tiettynä ajankohtana koneen äärelle kirjoittamaan yhdessä materiaalia - samanaikaisesti auki pidettävä verkkokokoussovellus tms. kommunikoinnin mahdollistava väline auttaa ylittämään kirjoittajien välisen etäisyyden ja mahdollistaa askarruttavista asioista sopimisen yhdessä.

Wiki-kulttuurin synty ja muuttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisten tuotosten tekemisessä, onnistumisessa tai epäonnistumisessa lienee kyse pohjimmiltaan toimintakulttuurista. Jos toimintakulttuuri on avoin ja salliva, wiki-kirjoittaminen on luoteva tapa rakentaa organisaation yhteistä tietämystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on oikeus julkaista keskeneräisiä asioita ja jättää vaikka lauseita kesken. Tästä voi syntyä myös tiedon epäluotettavuuden tunnetta, jos materiaali näyttää keskeneräiseltä ja huonosti viimeistellyltä.

Yhteisön omat käytänteet ja säännöt määrittelevät työtapoja. Jokaisen organisaation sisällä muodostuva kulttuuri on omanlaisensa. Jos työtapoihin ei kuulu sallivuus ja avoimuus, voi wikin tekeminen olla vaikeaa. Ei liene mitään kiinteää tai "oikeaa" kulttuuria, vaan wikikulttuuri syntyy ja muotoutuu tekijöidensä näköiseksi. On ymmärrettävä, miksi wikimuotoisuus on tekijöille tai työn omistajalle tärkeä. Mitä tämä tarkoittaa?

Myös wikialusta voi ohjata työtapoja. Jossain työkaluissa voi tehdä eri asioita kuin toisissa. Toimintaa voivat rajoittaa ja ohjata myös työkalun ominaisuudet.

Kulttuurin muuttuminen on pitkäjänteinen prosessi ja sen muuttaminen pakottamalla voi tappaa yhteisön. Esimerkiksi harrasteorganisaatioissa voi olla pitkiä perinteitä ja vakiintuneita käytänteitä. Jos niitä jostain syystä väkisin muutetaan, voi se karkottaa käyttäjiä hyvinkin nopeasti. Käyttäjät voivat jopa siirtyä käyttämään muuta alustaa tai palvelua.

Yhteisöä ei voi hallita. Yhteisössä jäsenet ovat samanarvoisia ja heillä on samanlaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan. Tällöin ei ole ketään, joka määrää mitä voi tai saa tehdä. Yhteisön jäsenet laittavat siemenen tai idun kasvamaan. Osallistumisten myötä siemen (artikkeli, wikisivu, keskustelu yms.) kasvaa. Muu yhteisö ja jäsenet voivat kiinnostua siemenestä, jolloin siitä tulee suosittu. Jos kukaan ei kiinnostu siitä, voi siemenen kasvuprosessi jäädä pieneksi. Wikiyhteisön ja sisällön kasvuprosessi on yhteisöohjautuvaa, jossa enemmistö ratkaisee ja näyttää pääsuunnan. Tässä yhteydessä voidaan puhua parvista, joissa parvi liikkuu varsin yhteäisesti aina johonkin suuntaan. Joku on vain se, joka saa parven kääntymään.

Wiki-kulttuuriin vaikuttavat mm. seuraavat seikat:

  • Mikä on tiedon/sisällön merkitys organisaatiolle?
  • Millaista wiki-alustaa käytetään (avoimuuden taso)?
  • Mikä on wikissä olevan informaation funktio?
  • Mihin tieto menee, jos ylläpitäjä häviää tai omistaja katoaa?
  • Miten wiki tiedon voi kopioida?

Esimerkkinä Viisautta wikin tekoon -wikikirjan tuottamisprosessi Wikikirjastoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän wikikirjan kirjoitus aloitettiin vertaistuotantona suuremman ryhmän kesken Wikikirjastoon syksyllä 2009. Tuottajat olivat eri organisaatioista, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Olennaisia asioita ja hyviksi havaittuja käytäntöjä wiki-vertaistuotannosta:

  • Prosessin omistajaryhmä on tarpeellinen ainakin tuottamista aloitettaessa. Tuottamisprosessi ei etene itsekseen, vaikka kaikki kokisivatkin sen tarpeelliseksi, mikäli joku ei ole huolehtimassa kokonaisuudesta ja sen etenemisestä. Erityisesti jos tuottaminen ei ole sidottu aikatauluun, on tärkeää, että joku taho pitää langat käsissä ja huolehtii työn etenemisestä. On toki mahdollista, että jossakin vaiheessa tuottajayhteisö kasvaa niin suureksi, että tuottaminen etenee itsekseen (vrt. Wikipedia).
  • Tarvitaan yhteisiä, vertaistuotantoa tukevia työtapoja. Tämän wikikirjan tuottamisessa kokeilimme verkkopalaveria, joka toteutetaan videokokoussovellusta apuna käyttäen. Järjestimme parin tunnin verkkopalaverin kerran kuussa, jolloin aluksi kävimme lyhyesti läpi materiaalin tilannekatsauksen (esim. mitä uutta syntynyt, mistä puuttuu aineistoa...) ja yhteisiä asioita (mahdollisesti rakenteeseenkin liittyvää pohdintaa). Verkkopalaverin toinen tunti varattiin aineiston tuottamiseen - kukin tahollaan tuotti lisää materiaalia. Verkkokokousyhteys on mahdollista pitää auki (tai käyttää muita työvälineitä apuna, esim. chat), jolloin tuottajatiimillä on mahdollista olla reaaliaikaisesti yhteydessä toisiinsa ja kysyä tarvittaessa saman tien neuvoja.
  • Työskentelyn ylläpitäminen verkkopalaverien välillä. Tuottajaryhmä toivoi itse, että koordinaattoritaho, "prosessin omistaja", muistuttaisi säännöllisesti wikin kirjoittelemisesta verkkopalaverien välisten etäjaksojen aikana, koska muuten vapaaehtoisuuteen pohjautuva tuottamistyö saattaa helposti jäädä muiden asioiden jalkoihin. Ryhmässä päätettiin muistuttaa kirjoittajia sähköpostitse kerran viikossa ja laittaa mukaan hieman koostetta wikin etenemisestä ym. motivoivaa asiaa.
  • Vähän on parempi kuin ei mitään. On hyvä muistaa, että viisitoista minuuttiakin viikossa materiaalin parissa per tuottaja on paljon parempi kuin ei mitään. Omaan kalenteriin voi varata viikoittain tämän verran aikaa tuottamiseen - kokonaisuuden etenemisen kannalta se on olennaista.
  • Uudet näkökulmat avartavat. Wikimateriaalin ja wikin tuotannossa saattaa sokeutua omalle työlleen. Ulkopuolisia näkemyksiä kannattaa erityisesti hankkia niiltä, joilla on omakohtaista kokemusta wikien käytöstä. Puolivalmista on helpompi arvioida ja muokata eteenpäin, joten on hyvä, jos materiaaliin saadaan edes runko ja ajatusalkuja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Writing (kirjoittaminen) Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Writing

Wiki työpaja http://www.wikicampus.fi/index.php/Wiki-työpaja

Viisautta wikin tekoon -kirjan sisällysluettelo
Etusivu 1. Johdanto 2. Wikien käytön aloittaminen 3. Wikien erilaiset käyttötavat 4. Wikien erilaiset kohderyhmät 5. Wikin käyttöönottoprosessi 6. Wikisisällön tuottamisprosessi 7. Hyvä wikimateriaali 8. Wiki- kirjallisuutta