Wikijunior Aurinkokunta/Tulostettava
Tämä kirja kertoo Aurinkokunnasta, järjestelmästä avaruudessa, joka muodostuu Auringosta, Maasta ja seitsemästä muusta planeetasta kuineen. Kirja on osana Wikijunior-projektia, joten tekstistä pyritään saamaan helppolukuista ja ymmärrettävää myös nuorille lukijoille.
Aurinko on valtava kaasupallo, joka säteilee ydinreaktiossa tuotettua energiaa valtavia määriä ympärilleen joka hetki. Tämä säteily havaitaan Maassa muun muassa valona ja lämpönää ja se mahdollistaa elämän planeetallamme. Aurinkoa kiertää kahdeksan planeettaa, joista Maa on yksi, ja näiden lisäksi 3 kääpiöplaneettaa. Planeettojen koot vaihtelevat hurjasti, Aurinkokunnan suurin planeetta on Jupiter, jonka läpimitta on 11 kertaa suurempi kuin Maan, ja pienin planeetta on Merkurius, jonka läpimitta on vain 4 879,4 km. Merkuriustakin pienempiä ovat kääpiöplaneetat, joista isoin on Eris ja esimerkiksi Pluto on läpimitaltaan — vain noin halkaisijaltaan kaksi kertaa Suomen pituuden kokoinen! Lisäksi useilla planeetoilla on vaihteleva määrä kuita, omia kiinteitä kiertolaisiaan. Eniten kuita on Saturnuksella — ainakin 82. Kuitenkin monilla planeetoilla ei ole kuita ollenkaan, kuten Merkuriuksella ja Venuksella.
Aurinkokunta pysyy koossa, koska kaikkien näiden kappaleiden välillä vaikuttaa vetovoima (painovoima). Vetovoima vetää kaikkia kappaleita toisiaan kohti. Aurinko vetää planeettoja puoleensa ja planeetat vetävät omia kuitaan puoleensa. Sinä et voi tuntea Auringon vetovoimaa, koska Maan vetovoima on sinun kohdallasi paljon suurempi. Tämä johtuu siitä, että vetovoima heikkenee hyvin nopeasti etäisyyden kasvaessa (sanotaan, että vetovoima on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön - kun etäisyys kaksinkertaistuu, painovoima putoaa yhteen neljäsosaan. Huomaa myös, että etäisyys mitataan kappaleiden keskipisteistä, korkeakaan hyppy ei vaikuta painovoiman suuruuteen.)
Aurinkokunta on syntynyt noin 4,6 miljardia (yli 4 000 000 000, eli yli neljä tuhatta tuhatta tuhatta) vuotta sitten.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kappaleet on järjestetty Aurinkokunnan keskeltä lähtien edeten reunaa kohden.
Aurinkokunnan kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Millainen on Auringon pinta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auringolla ei varsinaisesti ole pintaa, koska se on muodostunut kuumista kaasuista ja "plasmasta". Pintaa kohden siirryttäessä kaasu muuttuu ohuemmaksi, mutta Auringolla ei ole selvää rajaa. Pintana me näemme sen kohdan, jossa kaasu muuttuu läpinäkyväksi.
Kuinka Aurinko tuottaa energiaa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auringon ytimessä tapahtuu "fuusioreaktio", jossa vetyatomit liittyvät helium-atomeiksi. Samalla vapautuu energiaa. Jokainen sekunti 600 miljoonaa tonnia vetyä muuttuu 596 miljoonaksi tonniksi heliumia.
Ydin: Auringon keskusta. Täällä tapahtuu suurin osa ydinreaktioista.
Säteilyvyöhyke: Täällä ytimessä syntynyt lämpö ja valo pyrkii pinnalle. Alueen tiheys on hyvin suuri, joten valonsäteen kulku on hyvin hidasta: se törmäilee jatkuvasti. Oletko koskaan koittanut juosta syvässä vedessä? Juuri yhtä hankalaa on valonsäteen kulkea säteilyvyöhykkeessä. Yhdeltä valonsäteeltä saattaa kulua jopa miljoona vuotta ennen kuin se pääsee tältä alueelta pois.
Konvektiovyöhyke: Tällä alueella kuumat kaasut siirtyvät pintaa kohden ja kylmät painuvat alemmaksi.
Auringonpilkut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinko on kaikilta ominaisuuksiltaan keskiverto tähti ja aurinkokuntamme ylivoimaisesti suurin kappale. Se on massaltaan noin tuhat kertaa niin suuri kuin kaikki planeetat yhteensä. Auringosta "puhaltaa" ns. aurinkotuuli, joka koostuu varatuista hiukkasista. Maan magneettikenttään osuessaan ne joutuvat sen vangiksi ja ilmakehään törmätessään aiheuttavat reaktion, jossa syntyy säteilyä. Tällöin lähellä Maan magneettisia napoja nähdään revontulia.
Auringon roihut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auringosta purkautuu välillä valtavia roihuja, jotka voivat olla jopa kymmeniä tuhansia kilometrejä pitkiä. Näitä roihuja kutsutaan protuberansseiksi. Jos roihu lentää niin pitkälle, että se irtoaa Auringosta, sitä kutsutaan flareksi(suomeksi se tarkoittaa liekkiä tai roihua). Aurinko on tulipallo.
Aurinkotuuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auringon pintakerroksista purkautuu atomien osia valtavalla nopeudella koko ajan. Tämä aurinkotuuleksi nimetty ilmiö aiheuttaa muun muassa revontulia. Tulevaisuudessa aurinkotuulta voidaan ehkä käyttää avaruusalusten voimanlähteenä.
Merkurius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merkurius on kaikista planeetoista lähimpänä Aurinkoa. Se muistuttaa ulkonäöltään Kuuta.
Siellä on päivällä kuuma kuin uunissa, yöllä hyvin kylmä. Tällä planeetalle ei ole elämää.
Merkurius on nimetty antiikin Rooman kauppiaiden ja varkaiden jumalan mukaan. Merkuriuksessa aurinko on yli 6 kertaa kirkkaampi kuin Maassa.
Kierto Auringon ympäri ja pyöriminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merkurius kiertää Auringon ympäri kerran 88 päivässä. Mutta se pyörähtää akselinsa ympäri kerran 59 päivässä. Näiden yhteisvaikutuksesta Merkuriuksen päivä kestää 176 Maan päivää. Niinpä Markuriuksen päivä on pitempi kuin sen vuosi.
Merkuriuksen rata on hyvin soikea. Auringon kirkkaus ja koko vaihteleva sen takia
Markuriuksen lyhyen vuoden aikana paljon.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merkurius on pieni planeetta. Sen läpimitta on vain kaksi viidesosaa maapallon läpimitasta. Merkurius vain hiukan kuuta isompi. Merkuriusta peittää tuhannet miljoonat kraaterit.
Merkuriuksella ei käytännössä ole kaasukehää. Yöt ovat niin kylmiä että hiilidioksidi jäätyisi, päivät niin kuumia että lyijy sulaisi.
Pintalämpötila vaihtelee eli -173 —- +467 °C välillä.
Venus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Venus on toiseksi lähimpänä Aurinkoa oleva planeetta. Venus on Maapallolta katsottuna kaikkia muita planeettoja ja tähtiä kirkkaampi. Se on monesti aamu- tai iltatähti. Venuksen voi joskus nähdä jopa päiväsaikana. Venus on saanut nimensä antiikin roomalaisten rakkauden jumalattaren mukaan.
Venusta sanotaan joskus Maan sisarplaneetaksi, koska se on yhtä suuri kuin maapallo.
Todellisuudessa Venus on hyvin erilainen kuin maapallo. Se on kuuma, eloton taivaankappale.
Rata ja pyöriminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanus on 0.72 Maan radan mitan pääsäs Auringosta. Rata on lähes ympyrä.
Venus pyörii hitaasti. Venuksen vuosi kestää 235 Maan päivää ja päivä 243 Maan päivää. Venuksen päivä on siis sen vuotta pitempi.
Koko ja painovoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanuksen säde 0n 6052 km. Tämä on 0.95 Maan sädettä. Massa on 0.82 Maan massaa.
Painvoima on 0.91 Maan painovoimaa.
Pilvet ja kaasukehä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pilvet peittävät Venuksen. Ne heijastavat paljon Auringon säteilyä. Venuksen pinnalla lämpötila on noin 450 astetta. Ilmakehä on hyvin tiheä. Yölläkin on lähes yhtä kuuma kuin päivällä. Pilvissä on rikkihappopisaroita. Almmissa pilvissä typpihappoa.
Kaasukehässä on yli 96 prosenttia hiilidioksidia. 3.5 % typpeä.
Venuksen pinnalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanuksen pinnalla valaistus vastaa pilvistä talvipäivää. Näkyvyys on muutamia kilometrejä. Paine on 92 ilmakehää. Tämä vastaa kilometrin syvyyttä valtameressä. Lämpötila pinnalla yleensä välillä 440 - 480 C, kuumaa kuin uunissa. Pinnalla on melko tyyntä, vaikka pilvissä puhaltaa nopea tuuli. Paksu ilmakehä vääristää näkökentän tunnelimaiseksi, kuin tietokone-efektissä.
Venuksen pinnalla on erilaisia tuliperäisiä muodostumia. Osa muistuttaa Maan kilpitulivuoria ja keskiselänteitä. Osa on erilaisia.
Näitä ovat pyöreät "koronat" ja "araknoidit". Pinta on pääosin tasaisempaa kuin Maassa. Mutta muutamia vuoristoalueita on.
.png)
Luotaimia Venukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo 60-luvulla Venusta kuvattiin tutkalla. Silloin näkyi muutamia ylänköalueita. Lähinnä venäläiset ovat paljon Venusta luotaimilla tutkineet. Vuonna 1967 venäläinen Venera 4 mittasi Venuksen kaasukehän koostumusta, mutta tuhoutui kuumuuteen ja paineeseen. Venäläiset saivat eri luotaimilla myöhemmin otetua pinnalta kuvia, joissa näkyi kivikkoa, soraa ja kalliota. 80-luvulla jopa ilmapallo lensi Venuksen kaasukehässä.
Luotaimet eivät ole milloinkaan pitkään kuumuutta kestäneet. Na ovat sammuneet parin tunnin kuluessa ilmakehään saapumisesta. Amerikkalaiset kartoittivat Venuksen pintaa pariin otteeseen tutkalla kiertorataluotaimillaan. Monet planeetan painannimet on naisten nimien mukaan.
Venuksen tutkiminen on 80-luvun jälkeen kiinnostanut paljon vähemmän kuin Marsin tutkiminen. Tämä johtuu siitä että planeetta on niin kuuma.
Teorioita Venuksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venuksen hidas pyöriminen selittyy ehkä muinaisella suuren kappaleen törmäyksellä.
Joidenkin tutkijoiden mukaan Venus olisi ollut ennen auringon kirkastumista elämälle soveltuva merineen ja vesipisarapilvineen.
Kasvihuone-ilmiö olisi sitten karannut käsistä ja kuumentanut planeetan tulikuumaksi.
Jotkut ajattelevat, että joskus kymmenien tuhansien vuosien kuluessa Venuksen voisi maankaltaistaa.
Tämä tapahtuisi kylvämällä ilmakehään valtavat määrät pölyä ja leviä. Muttei olla varmoja, onnistuisko tämä.
Maa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa on planeetta, jolla me elämme. Maa on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä ja ainoa planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Maa on kolmas planeetta Auringosta katsoen.
Kuinka suuri Maapallo on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maapallon läpimitta on 13 000 km ja se painaa 5 973 700 000 000 000 000 000 000 kg.
Millainen Maan pinta on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maapallolla on kova kivikuori, joka on suurimmaksi osaksi — noin 70% — veden peitossa. Maassa on seitsemän mannerta, jotka ovat kuin suuria saaria. Mantereet ovat: Eurooppa (jossa Suomikin sijaitsee), Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Aasia, Afrikka, Australia ja Antarktis. Suurimpia vesialueita kutsutaan valtameriksi, joita on neljä: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri, Intian valtameri ja Pohjoinen jäämeri.
Maapallon pinta on tehty suurista kivilevyistä, joita kutsutaan mannerlaatoiksi. Nämä levyt kelluvat sulan kiviaineksen päällä. Mantereet ovat osa näitä laattoja. Laatat liikkuvat erittäin hitaasti, minkä ansioista myös mantereet ovat liikkuneet aikojen kuluessa. Esimerkiksi Dinosaurukset kävelivät aivan erilaisen Maapallon pinnalla.
Kun mannerlaatat hankautuvat toisaan vastaan syntyy maanjäristyksiä. Toisaalta kun mannerlaatat etääntyvät toisistaan, synyy kapeita rakoja laattojen välille. Näistä raoista purkautuu sulaa kiveä jolloin syntyy tulivuori. Jos kaksi mannerlaattaa törmää toisiinsa, ne työntävät toistensa kiveä ylöspäin jolloin syntyy vuori tai vuoristo.
Maan pinnalla on lukuisia erilaisia ympäristöjä. On kylmiä ja jäisiä paikkoja, kuten Etelämanner. Toisaalta on kuumia ja kuivia aavikoita esimerkiksi Saharassa. Toisaalta eräissä paikoissa on sademetsiä. Esimerkiksi Siperiassa on kylmä ja kuiva ilmasto.
Miksi Maassa on elämää?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikkialla Maapallolla on elämää. Osa elämästä on erittäin pieniä olioita, kuten bakteereja tai arkkeja (yksisoluisia ja hyvin alkeellisia elämänmuotoja). Näitä olentoja on löydetty kaikista äärimmäistä olosuhteista, paikoista joissa on valtavan kuuma, kylmä, kuiva tai pimeä. Elämää on löydetty erittäin syvältä merenpohjasta tai jopa peruskallion pienenpienistä onkaloista.
Maapallolla kaikki elämä tarvitsee vettä kukoistaakseen. Lähes aina, kun jostain paikasta löydetään vettä, voidaan löytää myös elämää. Tästä syystä tutkijat yrittävät löytää vettä myös muilta planeetoilta. Toisaalta muualta maailmankaikkeudesta saattaa löytyä elämää, joka ei tarvitse vettä.
Maan Kuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalla on yksi kuu, jota kutsutaan Kuuksi. Kuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyville, jolloin Maan vetovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään.
Maan vuorokausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.gif)
Vuorokausi tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa Maa kiertää akselinsa ympäri siten, että Aurinko siirtyy taivaalla samaan paikkaan kuin alussa. Vuorokausi kestää 24 tuntia. Vaikka Aurinko näyttää kiertävän Maata, Aurinko pysyy paikoillaan ja Maa pyörii. Me emme huomaa tätä pyörimisliikettä, koska Maa on niin suuri ihmiseen verrattuna.
Maan vuosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodella tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa planeetta tekee täyden kierroksen Auringon ympäri. Maassa vuosi kestää 365 päivää. (Tarkemmin sanoen yhteen kierrokseen kuluu noin 365,25 vuorokautta. Tämä 1/4 vuorokausi huomioidaan lisäämällä joka neljäs vuosi yksi ylimääräinen päivä kalenteriin. Tätä päivää kutsutaan karkauspäiväksi ja vastaavaa vuotta kutsutaan karkausvuodeksi.)
Mistä Maa koostuu?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maan pinta on kovaa kiveä, joka kelluu sulan kiviaineksen (=vaippa) päällä. Aivan Maan ytimessä on sulaa rautaa ja nikkeliä. Ytimessä on hyvin kuuma, yhtä kuuma kuin Auringon pinnalla! Verrattuna koko Maapallon paksuuteen, on maan kuori hyvin ohut, mutta silti se on niin paksu, että syvimmätkään kaivokset eivät pääse lähellekään vaippaa.
Kuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuu on Maapallon ainoa kuu.
Kuun kierrosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuun yksi kierros maapallon ympäri kestää vähän yli 27 päivää. Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä.
Kuun vaiheet ovat:
- Uusikuu on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
- Täysikuu on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
- Puolikuu on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana.
- Kuun sirppi on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana.
Kuun vaiheet kasvavat uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten vähentyä täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin 27 päivää. Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin.
Kuinka suuri Kuu on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuun halkaisija sen päiväntasaajan kohdalla on 3 474,8 km. Kuun pinta-ala taas on 38 000 000 km². Kuun läpimitta on neljäs osa Maan läpimitasta.
Kuun painovoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuussa on pienempi painovoima kuin Maassa: Kuun painovoima on kuudesosa maan painovoimasta. Maassa 30 kiloa painava henkilö painaa Kuussa vain 4,9 kiloa. Satakiloinenkin lihava ihmine painaa noin kuusitoista kiloa.
Ketkä ovat käyneet Kuussa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Yhdysvaltain Apollo 11 mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin, laskeutui Kuuhun. Neil Armstrongin kuuluisat sanat hänen astuessan ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle: Tämä on pieni askel minulle, mutta suuri askel ihmiskunnalle.
Millainen sää on Kuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuun lämpötila on erittäin vaihteleva. Yöllä Kuussa -170°C ja päivällä + 110°C. Kuun pinnalla ei voi tuulla, koska Kuussa ei ole ilmaa. Kuussa ei voi myöskään sataa, koska siellä ei ole vettä.
Kuun pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paljain silminkin näkyy Kuussa tummia ja vaaleita alueita. Tummia sanotaan meriksi. Ne ovat jähmettyneen laavan tasankoja.
Kuussa on myös kraattereita. Ne ovat suuria kuoppia, joiden ympärillä on reunavalli. Ne ovat syntyneet eri kokoisten kivien törmätessä Kuuhun.
Kuussa on myös laaksoja ja vuoristoja. Läheltä katsoen kuun pinnalla on pölyä ja kivenlohkareita.
Kuun synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyville, jolloin Maan painovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään.
---
Mars[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Mars on neljäs planeetta Auringosta. Se näkyy punertavana tähtenä. Mars on läpimitaltaan Maata puolet pienempi.
Mars muistuttaa osaksi Maata, osaksi Kuuta.
Marsin tutkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egyptiläiset mainitsivat Marsin ensi kertaa taivaalla paikkaansa vaihtavana tähtenä. Tähtitieteilijät alkoivat havainnoida Marsia kaukoputkilaan 1600-luvulta. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa jotkut tähtitieteilijät näkivät Marsin pinnalla kanavaia.
Nämä paljastuivat myöhemmin luonnollisiksi muodostumiksi ja näköharhoiksi. Avaruusluotain Mariner 4 lensi Marsin ohi 1964 ja kuvissa näkyivät Marsin kraatterit. Myöhemmin Marsia kiertäneet ja laskeutumusluotaimet antoivat enenevää tietoa Marsista.
Marsin oppositiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Mars on melko lähellä Maata, sanotaan että se on oppositiossa. Toisissa oppositiossa Mars on paljon lähempänä Maata kuin joissain muissa. Tämä johtuu siitä, että Marsin rata on soikea.
Kuinka suuri Mars on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marsin läpimitta on noin 7 000 km, hieman yli puolet Maan läpimitasta. Sen massa on noin 10 % Maan massasta.
Millainen on Marsin pinta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marsin pinta on kuiva, kivinen ja pölyinen.
Marsissa on Maan ja Kuun piirteitä. Kraatterit tuovat mieleen Kuun.
Kuten Maassakin, myös Marsissa on jäätyneet napalakit. Näihin napalakkeihin tiivistyy ilmasta hiilidioksidia. Marsissa on myös joenuomia, mikä johtuu siitä, että joskus Marsissa on ollut nestemäistä vettä.
Marsissa on kaasukehä (kuten Maan ilmakehä), mutta siinä on hyvin paljon hiilidioksidia ja hyvin vähän happea. (Ihmiset hengittävät happea sisäänsä ja hiilidioksidia ulos.) Myös ilmanpaine Marsin pinnalla on hyvin alhainen. Niinpä, mikäli ihmiset joskus lentävät Marsiin, he tarvitsevat avaruuspuvut. Jos voisit puhua Marsissa äänesi kuulostaisi paljon matalammalta kuin Maassa. Tämä johtuisi Marsin kaasukehän rakenteesta. Ilmiö on sama jos hengität ilmapallon puhjettua heliumkaasua. Maassa kilometrin päähän kuuluva huudahdus kuuluisi Marsissa vain 15 metrin päähän. Tämä taas johtuisi Marsin matalammasta ilmanpaineesta.
Onko Marsissa elämää ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ei ole löydetty. Mutta niin pitkään kuin Marsin planeettaluonne on tunnettu, on Marsissa usein ajateltu olevan elämää.
1900-luvun alussa jotkut tähtitieteilijät väittivät nähneensä Marsin pinnalla kanavia. Nämä paljastuivat myöhemmin näköharhoiksi. Pinnan vuodenaikamuutosten väitettiin sen jälkeen kertovan elämästä. Mutta tämäkin oli pelkkää pölyn liikettä tuulten mukana.
Luotaimet löysivät Marsista vanhoja joenuomia. Tämä kertoo, että Mars saattoi muinoin olla elinkelpoinen paikka: tiheä kaasukehä silloin, ehkä bakteerielämää.
1970-luvulta Marsiin laskeutuneet luotaimet eivät ole elämää Marsista löytäneet. Marsin ilmakehän metaani voi kertoa elämästä. Mutta metaania pystyy ilmen elämääkin syntymään.
Varmaa ei ole.
Vieläkään muinaisen tai pinnan alla olevan nykyisen pieneliöelämän mahdollisuutta voi sulkea pois.
Millaisia ovat Marsin kuut?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
kMarsin kuut, Phobos ja Deimos, ovat hyvin pieniä. Phoboksen läpimitta 22 km ja Deimoksen vain 12 km. Phobos on 25 kertaa Maan Kuuta himmeämpi.
Kuut syntyivät, kun asteroidi törmäsi Marsiin. Syntyi valtava räjähdys. Törmäysheitettä sinkoutui Marsin kiertoradalle renkaaksi. Osa siitä kasautui kuiksi.
Marsin vuosi ja päivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivä kestää Marsissa likipitäen yhtä kauan kuin Maan päivä, mutta Marsin vuosi on kaksinkertainen Maan vuoteen nähden.
Mistä se koostuu?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uskotaan, että Marsilla on rautaydin, kuten Maallakin, ja että sen kuori on muodostunut silikaateista kuten Maankin kuori.
Mars-lennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joskus 2030-luvulta eteenpäin saattaa tapahtua ensimmäinen Mars-lento. Mars-lennossa on monia ongelmia: pitkä matka-aika, auringonpurkausten säteily, mahdolliset onnettomuudet jne.
On myös ehdotettu, että Marsiin ensiksi matkaavat perustavat sinne siirtokunnan, eivätkä palaa Maahan.
Viihteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marsista on kirjoitettu romaaneja tehty elokuvia. Tunnettuja ovat esimerkiksi täysin kuvitteelliset Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjat. Uudempaa viihdettä on Yksin Marsissa-elokuva, joka perustuu Andy Weirin romaaniin.
Asteroidivyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitseva alue, jossa on paljon asteroideja. Tunnettuja kappaleita on vyöhykkeellä jo 100 000, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Silti asteroidivyöhyke on niin suuri että siellä kulkevaan avaruusluotaimeen ei tule vaurioita.
Mutta mikä se asteroidi oikein on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asteroidi on planeettaa pienempi ja meteoroidia isompi kiinteä kappale, joka kiertää Aurinkoa. Asteroideja kutsutaan myös pikkuplaneetoiksi. Asteroidit ovat muodoltaan epäsäännöllisiä, sillä niiden painovoima ei niiden koon vuoksi ole riittävä muodostamaan niistä säännöllisen pallomaisia kuten maapallo. Asteroidien koon alarajana pidetään noin 10–50 metriä. Suurin asteroidivyöhykkeen asteroideista on Ceres, joka on läpimitaltaan noin 1000 kilometriä. Se on myös ensimmäinen löydetty asteroidi.
Ceres[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiter[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiter on suurin planeetta Aurinkokunnassamme: kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin muut yhteensä. Se on viides planeetta Auringosta ja yksi kirkkaimmista planeetoista. Jupiteria kutsutaan kaasujättiläiseksi koska suurin osa siitä on kaasua ja nestettä.
Kuinka suuri Jupiter on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiterin läpimitta on päiväntasaajalla 11 Maan läpimitan kokoinen. Navoilta mitattuna läpimitta on 10 Maan läpimittaa. Tämä litistyneisyys johtuu Jupiterin nopeasta pyörimisestä. Jupiterin sisälle mahtuisi 1 400 Maapalloa.
Jupiterin massa on noin 330 Maan massaa. Tästä voi päätellä, että Jupiter on harvempaa ainetta kuin Maa.
Millainen on Jupiterin pinta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meille näkyvä Jupiterin pinta on sen pilvikerros. Lämpötila siinä non noin -120 °C.
Jupiterin pinnalla tuulet saattavat puhaltaa jopa 600 km/h nopeudella. Jupiterin Suuri punainen pilkku on valtaisa pyörremyrsky, jonka läpimitta on noin kolme Maan läpimittaa. Pilkku on ollut olemassa jo ainakin 300 vuotta.
Jupiterin pinnalla on paksu pilvikerros, joka on jakautunut useisiin raitoihin. Nämä raidat kiertävät aina eri suuntaan kuin naapurinsa. Raitojen reunoilla, joissa kaksi erisuuntaista ja valtavan nopeaa tuulta kohtaa, syntyy valtavia pyörteitä. Nämä ovat monesti valkoisia, joskus punaisia.
Pilvikerrosten eri värit johtuvat eri yhdisteistä. Tummat raudat ovat vaaleita vyöhykkeitä lämpimämpiä.
Jupiterin ilmakehässä tapahtuu myös salamointia, kuten Maassakin. Nämä salamaniskut voivat olla jopa sata kertaa voimakkaampia kuin Maassa.
Jupiterin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiter on elinkelvoton planeetta. Tarkkaa rakennetta ei tunneta. Arvioita on siitä esitetty.
Laskujen mukaan Jupiterilla on kiinteä, mutta hyvin pieni ydin. Ytimessä on rautaa, kiveä ja jäätä. Tämän ytimen päällä velloo nesteiden ja kaasujen meri. Se sekoittuu kaasukehään pilvineen. Kaasukehässä on eniten vetyä ja heliumia.
Jupiterin renkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiterin renkaat ovat tummia ja niitä on vaikea havaita Maasta käsin. Renkaiden olemassaoloa ei edes tiedetty, ennen kuin Voyager-avaruusalus otti niistä kuvia.
Renkaat ovat koostuneet pienistä kappaleista, joiden uskotaan irronneen Jupiterin kuista.
Millaisia ovat Jupiterin kuut?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiterilla on ainakin 63 kuuta. Niistä neljä ovat suuria. Niiden nimet ovat Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Nämä löysi jo Galileo vuonna 1610. Loput kuista kiertävät Jupiteria pienissä ryhmissä. Uskotaan, että ainakin osa kuista on kaapattu läheiseltä asteroidivyöhykkeeltä.
Io on tuliperäinen kuu, jossa on vain vähän vettä. Europan pintaa peittää jääkerros. Ganymedes on
Aurikokunnan suurin kuu. Sen pinnalla on tummia alueita, jotka tuovat mieleen Kuun meret.
Kallisto on ruskea kuu, jossa on paljon kraattereita
Tiedetään, että Europan jäisen pinnan alla on sulaa vettä. Siksi uskotaan, että Europan pinnan alla saattaa olla jopa alkeellista elämää.
Kuinka pitkä on Jupiterin päivä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vain Jupiterin kaasukehän pyörimisen nopeus tunnetaan, ei planeetan ytimen. Ydin kun ei meille näy.
Yksi Jupiterin päivä kestää vain noin kymmenen Maan tuntia. Pyörimisnopeus on hieman erilainen planeetan eri osissa, koska pinnalla olevat raidat liikkuvat eri suuntiin.
Jupiterin magneettikenttä ja säteilyvyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiterilla on vahva magneettikenttä. Se vangitsee Auringosta tulevaa hiukkassäteilyä. Tämä
on joillain vyöhykkeillä vaarallisen voimakasta.
Kuinka pitkä on Jupiterin vuosi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiterin kierrokseen Auringon ympäri kuluu noin 11,87 Maan vuotta.
Kenen mukaan Jupiter on nimetty?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jupiter on nimetty roomalaisen ylijumalan, Juppiterin mukaan.
Saturnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Saturnus on auringosta kuudes planeetta. Se on planeetoista toiseksi suurin. Saturnuksella on leveät renkaat. Ne ovat planeettaa kiertäviä jään ja kiven kappaleita.
Saturnus on nimetty antiikin roomalaisen sadonkorjuun jumalan mukaan.
Perustietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saturnus on noin 9,5 kertaa niin kaukana Auringosta kuin Maa.
Saturnuksen päivä on 10,5 tuntia ja sen vuosi on 29 Maan vuotta.
Saturnus pyörii nopeiten tunnetuista planeetoista.
Sauurnuksen nopea pyöriminen on ltistänyt sitä että päiväntasaajan ja napojen läpimitan suhde on
noin 9/10.
Saturnus on noin kymmenen kertaa suurempi kuin maapallo. Sen massa on hieman alle 100 Maan massaa.
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saturnus kelluisi vedessä, jos olisi niin suuri meri. Tämä johtuu siitä, että Saturnuksen tiheys on 7/10 veden tiheyttä.
Saturnuksella on kivestä ja jäästä koostuva ydin, jonka ympärillä on paksu vetyvaippa.
Renkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jos Saturnusta katsoo pienellä kaukoputkella, näyttää että renkaita on kaksi ja niiden välissä kapea rako.
Trnkaita on todellisuudessa tuhansia.
Kuut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saturnuksella on 9 suurta kuuta ja kymmeniä pienempiä.
Saturnuksen suurin kuu on Titan. Sen läpimitta on 5 150 km. Titanilla on kaasukehä ja sen pinnalla aavikoita ja hiilivetyjärviä.
Uranus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uranus on auringosta lukien seitsemäs planeetta. Se on noin 20 kertaa kauempana Auringosta kuin Maa. Uranus on jäinen jättiläisplaneetta, jolla on paksu kaasukehä.
Uranuksen pilvet ovat lähes piirtettömät. Uranus tunnetaan siitä, että sen akseli on hyvin kallellaan.
Lisäksi planeetalla on renkaat. Uranus on nimetty antiikin taivaan jumalan mukaan.
Uranus näkyy tarkkanäköiselle juuri ja juuri paljain silmin.
Nippelitietoa Uranuksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uranuksella on renkaita. Uranuksen vuosi on yli 84 Maan vuotta. Planeetan päivä on hieman yli 17 tuntia. Uranuksella on kallistunein pyörimisakseli kaikista planeetoista. Joskus Uranuksen pyörimisakseli osoittaa melkein aurinkoon melkein suoran ja 42 vuotta myöhemmin se osoittaa auringosta poispäin. Joskus Uranus pyörii kuin kyljellään radallaan kuin tynnyri.
Neptunus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neptunus on kahdeksas planeetta Auringosta lähtien. Se on uloin isoista planeetoista. Planeetta on sinertävä. Pilvet peittävät Neptunuksen. Neptunuksen tumma pilkku on suuri pyörremyrsky. Pilvien alla on vetyä, jäätä ja kiveä. Koska Neptunus on kaukana Auringosta sen pilvissä on −218 °C kylmä. Neptunus on saanut nimensä antiikin merenjumalan mukaan.
Nippelitietoa Neptunuksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neptunus on Auringosta maata noin 30 kertaa kauempana.
Planeetta kiertää Auringon kerran 165 Maan vuodessa. Neptunuksen pyörähdysaika on noin 16 tuntia. Neptunuksen läpimitta on 4 Maan läpimittaa. Massa on 17 Maan massaa.
Galileo Galilein sanotaan nähneen Neptunuksen. 1600-luvulla tutkijat laskivat muiden planeettojen ratahäiriöistä, että Uranusta ulompana täytyy olla planeetta. Neptunus löytyikin vuonna 1846.
Neptunukset kuut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neptunuksella on 14 kuuta. Näistä tunnetuin on Triton. Triton on 5400 km läpimittainen. Triton on hyvin kylmä. Sen pinnalla on jäätulivuoria ja napalakit.
Pluto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pluto on aurinkokuntamme toiseksi suurin kääpiöplaneetta. Se on pieni, jäinen kappale kaukana Auringosta.
Plutossa on hyvin kylmää, jopa typpi jäätyy. Pluto koostuu lähinnä jäästä ja kivestä. Sen kaasukehä on merkityksettömän ohut.
Aiemmin Plutoa pidettiin planeettana. Pluto on saanut nimensä antiikin kuoleman jumalan mukaan.
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pluto löydettiin vuonna 1930. Se löytyi sattumalta, kun etsittiin Neptunuksen takaista, oletettua planeettaa.
Plutoa pidettiin pitkään planeettana. Nykyään se katsotaan kääpiöplaneetaksi. Pluto kuuluu Kuiperin vyöhykkeeseen. Kuiperin vyöhyke on Neptunuksen radan ulkopuolella oleva pikkuplaneettavyöhyke. Siellä on paljon Plutoa pienempiä ja suurempiakin kappaleita.
Pluto on Maan Kuuta pienempi. Pluton läpimitta on hieman alle 1/5 Maan läpimitasta. Tämä on hieman alle 2400 km. Massa hieman yli 1/500 Maan massaa.
Pluton etäisyys Auringosta on noin 40 Maan etäisyyttä Auringosta. Pluton kiertoaika on pitkä, melkein 249 vuotta.
Pluto pyörii hitaasti. Pyörähdysaika noin 6 päivää 9 tuntia.
Rata on hyvin soikea. Pluto tulee välillä Neptunuksen radan sisäpuolelle.
Pluton pinnalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Aurinko näyttää Plutosta katsottuna kirkkaalta tähdeltä. Se on Plutossa tuhat kertaa himmeämpi kuin Maassa.
Tämä on noin 130 luksia, täysikuuta kirkkaampi.
Pluton pinnalla on hyvin kylmää. Lämpötila vaihtelee Pluton kierron mukana −228 – −238 °C. Pinnan kirkkailla alueilla on jäätynyttä typpeä, metaania, etaania ja hieman häkää. Tummilla alueilla on muita hiiliyhdisteitä, joita on syntynyt kosmisten säteiden vaikutuksesta.
Plutossa on vähemmän typpeä kuin Neptunuksen kuussa Tritonissa. Pluton sanotaan monesti muistuttavan Tritonia, vaikka Triton on paljon isompi.
Plutolla on ohut kaasukehä, jossa on ohutta utua. Kaasukehässä on typpeä ja metaania niin kuin pinnassakin. Kaasun paine on vain miljoonasosa maan ilmakehän paineesta, mikä on käytännössä tyhjiö.
Plutosta on karkeasti sanoen 50–70 % kiveä ja 30–50 % jäätä.
Pluton kuut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plutoa kiertää sen kokoon nähden suuri kuu, Kharon. Kharonin läpimitta on 1192 km, yli puolet Pluton läpimitasta. Kharonin massa on noin 1/5000 Maan massasta. Pluto ja Kharon kääntävät aina saman puolen toisiaan kohti. Tämä johtuu siitä, että ne ovat niin lähellä toisiaan. Niiden välinen suuri vetovoima on pysäyttänyt molempien vapaan pyörimisen.
Niinpä Plutoa ja Kharonia kutsutaan joskus kaksoisplaneetaksi. Kharon eroaa Plutosta siinä, että se on vesijään, ei metaanin peitossa. Kharon koostuu enimmäkseen jäästä, toisin kuin Pluto.
Kharonin pinnalla näkyy ainakin yksi tasanko, repeämälaaksoja ja kraatteri.
Plutolla on Kharonin lisäksi myös ainakin neljä muuta pientä kuuta: Hydra, Nix, Kerberos ja Styx. Ne ovat epäsäännöllisen muotoisia. Näiden suurimmat läpimitat ovat 16–50 km.
Kharon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kharon on kääpiöplaneetta, joka muodostaa kaksoisplaneetan Pluton kanssa. Se löydettiin vuonna 1978.
Nippelitietoa Kharonista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kharon on kolmas kääpiöplaneeta Auringosta lukien. Kharonin halkaisija, 1192 km, on runsas puolet Pluton halkaisijasta. Kharonia pidettiin Pluton kuuna vuoteen 2006 asti, jolloin se määriteltiin kääpiöplaneetaksi. Kharon on nimetty antiikin mytologian mukaan. Kharonilla on Pluton kanssa kolme yhteistä kuuta: Nix, Hydra, ja epävirallisella nimellä P4 kutsuttu S/2011 (134340) 1.
Eris[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eris on aurinkokunnan viimeinen ja suurin kääpiöplaneetta. Eriksen virallinen nimi oli 2003 UB313 ja löytönsä aikaan sitä kutsuttiin Xenaksi. Eris löydettiin vuonna 2003. Eriksen läpimitta on 3000km. Vuosi Eriksellä kestää 557 maapallon vuotta.
Kuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eriksen kuu Dysnomia löydettiin vuonna 2005, kun Mauna Kea Observatoryn Keck-teleskoopit Havaijilla tutkivat neljää kirkkainta Kuiperin vyöhykkeen kohdetta. 10. syyskuuta otetuissa kuvissa havaittiin kuu Eriksen kiertoradalla. Kuu sai väliaikaiseksi nimekseen S/2005 (2003 UB313) 1. "Xena"-lempinimen mukaan kuun löytäjät kutsuivat sitä nimellä "Gabrielle", TV-sarjan Xenan kumppanin mukaan. Kuu on 60 kertaa Eristä himmeämpi ja sen arvioidaan olevan noin kahdeksan kertaa pienempi. Kuun kiertoajaksi on arvioitu noin kaksi viikkoa.
Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
---
Tähdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinkokunnassamme on vain yksi tähti - Aurinko. Auringon ympärillä kiertää koko muu aurinkokunta. Mutta, mitä tähdet oikeastaan ovat?
Mitä tähdet ovat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähdet, kuten Aurinko ovat hehkuvia. kaasupalloja. Ne pysyvät kasassa koska kaasun vetovoima vetää niitä keskelle päin. Mutta kaasun kuumuus estää niitä kutistumasta pisteeksi.
Miltä tähdet näyttävät?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähdet näyttävät kaukaa katsottuna vain pieniltä pisteiltä. Mutta kun katsotaan lähempää, niin tähdet näyttävät suurilta eri värisiltä palavilta palloilta. Ne luokitellaan tähden värin mukaan luokkiin O, B, A, F, G, K ja M.
Mitä tähtien sisällä on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ydin: Tähden keskusta. Täällä syntyy lämpöä ja valoa.
Säteilyvyöhyke: Tämä osio on kuin suo jota säteet kahlaavat eteenpäin.
Tähden koosta riippuu matkan kesto.
Konvektiovyöhyke: Tällä alueella kuumat kaasut siirtyvät pintaa kohden ja kylmät painuvat alemmaksi.
Tähden näkyvät osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähden näkyvä pinta, fotosfääri: kaasun kiehuminen näkyy rakeina. On myös muuta aluetta himmeämpiä tähdenpilkkuja.
Ne johtuvat tähden magneettikentän häiriöistä.
Näiden yläpuolella on kromosfääri, värikehä, jossa purkauksia.
Uloimpana korona, kuuman kaasun hajaantumisvyöhyke.
Mitä tähdet tekevät?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähdet loistavat kirkkaasti ja lämmittävät ympäristöään. Niiden koronasta purkautuu hiukkasia tähtituulina. Tähtituulet lentävät planeetoille aiheuttamaan revontulia. Mistä tähti saa voimansa? Voima syntyy kun kevyet atomit yhdistyvät raskaammiksi. Tätä kutsutaan ydinfuusioksi. Esimerkiksi auringon sanotaan "polttavan" vetyä ytimessään.
Miten tähdet syntyvät?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähdet syntyvät kun tähtienvälisestä ainepilvestä, joka koostuu lähinnä vedystä ja heliumista sekä pölystä, kutistumalla. Tähdet syntyvät usein lähekkäin, koska kaasupilvestä muodostuu usein monia yksilöitä. Tähdet muodostavat silloin tähtijoukkoja ja galakseja.
Miten tähdet kuolevat?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienillä tähdillä jotka ovat alle kolme kertaa auringon kokoisia niiden reunukset pöllähtävät avaruuteen tähtienväliseksi aineeksi joka saattaa synnyttää uusia tähtiä. Tähti jää valkoiseksi kääpiöksi joka viilenee ja muuttuu lopulta mustaksi kääpiöksi. Isommat tähdet räjähtävät supernovina niin voimakkaasti, ettei niiden ydin selviä siitä. Sitäkin isommat tähdet räjähtävät supernovina, mutta niistä jää jäljelle neutronitähti joka on pieni, mutta äärimmäisen kiinteä. Jos tähti on riittävän suuri se luhistuu äärettömän pieneksi mustaksi aukoksi.
Planeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Planeetat ovat tähteä kiertäviä erikokoisia kappaleita. Esimerkiksi Maa kiertää Aurinkoa, Maa on siis planeetta. Meidän aurinkokunnassamme on 8 planeettaa: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Aurinkoa kuitenkin kiertää myös muita kappaleita, joita ei sovi sekottaa planeettoihin. Esimerkiksi komeetat eivät ole planeettoja. Myöskään kuita ei sovi sekoittaa planeettoihin, sillä kuut kiertävät planeettoja, planeetat tähtiä.
Planeetta, kääpiöplaneetta ja asteroidi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinkoa kiertää myös muunlaisia planeettamaisia asioita, kuten kääpiöplaneettoja ja asteroideja. Ne eivät kuitenkaan ole planeettoja, sillä liian pieniä asteroidimaisia kappaleita ei luokitella planeetoiksi. Pluton planeettaudesta on kiistelty, sillä se oli jotakin planeetan ja asteroidin väliltä. Siksipä sen nimike on nykyään kääpiöplaneetta.
Sisä- ja ulkoplaneetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merkurius, Venus, Maa ja Mars kiertävät aurinkoa suhteellisen lähellä ja saavat runsaasti valoa ja lämpöä auringosta. Tämän ansiosta Maassa voi elää vihreitä, yhteyttäviä kasveja, jotka tuottavat ruokaa ja happea. Ilman niitä ympärillämme näkyvä elämä ei olisi mahdollista.
Sen sijaan asteroidivyöhykkeen tuolla puolella olevat ulkoplaneetat, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus, ovat hyvin kaukana. Niiden pinnalta katsoen aurinko näkyy tähdenkaltaisena ja lämmittää hyvin heikosti. Niiden kierros Auringon ympäri kestää useita Maan vuosia. Voit katsoa mikä ikäinen olisit toisella planeetalla vierailemalla Planeetat-sivulla.
Kuut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuut, kuten Maankin Kuu, ovat planeettojen kiertolaisia. Kuut ovat tavallisesti paljon pienempiä kuin planeetta, jota ne kiertävät. Planeetta voi saada kuun esimerkiksi asteroidista, jonka se sieppaa kiertoradalleen tai se voi muodosta yhtäaikaa planeetan kanssa. Isoilla planeetoilla on enemmän kuita kuin pienillä. Esimerkiksi Jupiterilla ja Saturnuksella paljon enemmän kuita kuin niitä pienemmillä planeetoilla. Merkuriuksella ja Venuksella ei ole yhtään kuuta.
Asteroidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asteroidi on Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta. Asteroidien läpimitat ovat noin 50 m - 1000 km. Suurin osa asteroideista kiertää asteroidivyöhykkeellä.
Sen etäisyys on noin 2.8 kertaa niin suuri kuin Maan etäisyys Auringosta. Tällöin asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin välissä.
Jotkut asteroidit tulevan Maan lähelle. Ne uhkaavat törmätä Maahan.
Millainen on asteroidi?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asteroidien koostumus vaihtelee metallisesta ja kivisestä jäiseen ja niiden seoksiin. Asteroidien ja komeettojen välinen raja ei ole suuri; myös asteroidivyöhykkeellä kiertää kappaleita, joissa tumma kuona peittää jäistä ydintä. Joskus niistäkin purkautuu kaasua kuten komeetoista.
Asterodien lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jotkut asteroidit ovat tummia ha hiilipiroisia. Muta toisen ovat kirkkaita ja sisältävät paljon metalleja.
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedettävästi asteroidivyöhykkeen suurin asteroidi Ceres, joka on läpimitaltaan reilu 1000 kilometriä. Samalla se on myös ensimmäisenä löydetty asteroidi. Se löydettiin vuonna 1801. Ylipäätänsä suuret asteroidit ovat helpommin löydettävissä kuin pienemmät.
Asteroidien määräksi numeroitu nykyään noin 120 000. Kuukaudessa löydetään tuhansia lisää. Yrjö Väisälän johdolla Suomalaiset löysivät niitä 1930- ja 1940-lukujen taitteessa paljon. Löydettäessä asteroidille annetaan ensin väliaikainen nimi, ennenkuin virallinen annetaan.
Asteroiditörmäykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jos asteroidi törmää Maahan, seuraukset ovat tuhoisat.
Tuhovaikutus perustuu siihen, että asteroidi liikkuu niin nopeasti. Kun se törmää maahan, energia on valtava, voi vastata
tuhansia vetypommeja.
Tiedemiehet epäilevät, että dinosaurukset kuolivat asteroiditörmäyksessä. Siinä arvellaan vapautuneen kymmenen miljardin Hiroshiman pommin voima. Törmäyksen paineaalto, törmäysheite, polttovaikutus ja hyökyaalto tappoivat eläimiä laajalta alueelta.
Törmäyksen tuhovaikutus perustui myös siihen, että suuri asteroidi törmäsi rikkipitoiseen kiveen. Tällöin törmäävän asteroidin räjähdys nosti ilmakehään pimentävän rikkihappopitoisen pilven. Suuret matelijat kuolivat, kun eivät saaneet enää kyllin ravintoa.
Tiedemiehet tutkivat menetelmiä, joilla voitaiisin Maata uhkaavan asteroidin rata muutaa ennen kohtalokasta törmäystä.
Komeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Komeetta on pieni, Aurinkoa kiertävä kappale, joka koostuu pääasiassa pölystä ja jäästä. Saapuessaan radallaan Auringon lähelle, auringon lämpö sulattaa komeettaa. Tällöin komeetasta vapautuu kaasuja ja pölyä komeaksi hännäksi komeetalle, mistä johtuukin komeetan toinen nimi: pyrstötähti.
Millainen on komeetta?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Komeetan ydin muodostuu lähinnä jäästä ja pölystä ja niitä kutsutaankin usein likaisiksi lumipalloiksi. Kun pyrstötähti saapuu lähelle Aurinkoa, se sulaa ja siitä vapautuu pölyä ja kaasua. Auringosta tuleva aurinkotuuli, joka on pieniä hiukkasia, työntää irtoavan aineksen komeetalle pyrstöksi, joka osoittaa aina Auringosta poispäin. Kuten kuvasta näkyy on pyrstötähdillä itse asiassa kaksi pyrstöä, toinen muodostuu kaasusta ja toinen pölystä.
Missä komeettoja on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Komeetat kiertävät aurinkoa hyvin litistyneitä ratoja pitkin, kuten viereisessä animaatiossa näkyy. Tämä tarkoittaa, että Auringon ja komeetan välinen etäisyys vaihtelee runsaasti komeetan kiertäessä radallaan. Huomaa myös, että pyrstö osoittaa aina poispäin Auringosta ja, että pyrstötähden nopeus kasvaa huomattavasti Auringon lähellä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- en:Wikijunior Solar System — Tämän kirjan englanninkielinen versio
- w:Aurinkokunta — Artikkeli Wikipediassa