Wikijunior Maantiede/Iran

Iran on itäisessä Lähi-Idässä sijaitseva valtio. Sen pääkaupunki on 8 miljoonan asukkaan Teheran. Maan nimi vuoteen 1935 oli Persia. Iranin valtionuskonto on shiialainen islam. Iranissa asuu 80 miljoonaa ihmistä. Näistä on enin osa persialaisia, mutta Iranissa asuu myös muita kansoja: azereita, kurdeja ja lureja jne. Iranilla on runsaat öljyvarat. Maan talous perustuu pitkälti öljyn vientiin.

Maa on vuoristoinen ja kuiva. Iranin eteläosassa on hyvin kuumaa kesällä. Mutta Iranin vuoristossa on ankaria talvia. Maanjäristyksiä on usein.

Maassa tapahtui 1979 islamilainen vallankumous.Tämän jälkeen Iran on ollut islamilainen tasavalta. Maallisten hallintoelinten yläpuolella uskonoppineet johtavat maata. Iranissa noudatetaan ankaraa islamilaista sharia-lakia. Iran on ollut maailmanpolitiikassa vastakkain muun muassa Yhdysvaltain, Israelin ja Saudi-Arabian kanssa. Maa on lähentynyt näiden sijaan Venäjää ja Kiinaa.

Länsimaissa on pitkään pelätty Iranin havittelevan ydinasetta.

Historia

Esihistoria, vanha aika ja antiikki

Ihminen saapui Afrikasta Iraniin joskus 100 000 sitten metsästäen, keräillen, kalastaen jne.

Maanviljely ja karjanhoito levisivät Iraniin lännestä noin 10000 - 8000 eaa.

Varhaisin nykyisen Iranin alueella toiminut valtio oli luultavasti Elam noin 3000 eaa alkaen. Sen keskuksia olivat Susa ja Anshan.

Muun muassa Uus-Sumeri teki hävitysterkiä lounaiseen Iraniin. Indoeurooppalaisia heimoja saapui maahan noin 1000 eaa. Näitä olivat meedialaiset ja persialaiset. Assyrialaiset kukistivat Elamin noin vuonna 646 eaa. Melko pian jälkeen meedialaiset heimot yhdistyivät valtioksi.

Vanha Persian valtakunta nousi noin 550 eaa. Se valloitti laajan alueen, joka ulottui jopa Egyptiin asti. Mutta

Kreikkaa mahtava Persia kyennyt valtaamaan.

Persialaisvallan päätti vuonna 330 eaa Makedonian kuninkaan Aleksanteri Suuren valloitusretki.

Hänen jälkeensä aluetta hallitsivat mm. seleukidit, parthialaiset ja sassanidit.

Aleksanteri Suuren alaine Seleukos nousi hallitsijaksi ja ulotti valtansa joka ulottui Intian rajoille asti. Seleukidit perustivat siirtokuntia Persiaan.

Parthia oli suurvalta, joka kilpaili Rooman kanssa, mutia Rooma voitti sen lopulta.

Sassanidien aika oli persialaisen kulttuurin kukoistuskautta.

Islam ja shaahi

Sassanidien romahdus alkoi, kun Bysantin armeija hyökkäsi maahan. Sen jälkeen alkoi maasa epävakaa kausi: hallitsija vaihtui usien.

Arabit valtasivat 600-luvulla myös Persian. He toivat islamin uskon. Mutta se oli sunnalaista, ei Iranille tyypillistä myöhempää shiialaista islamia. Arabian umaijadien sukua vatsaan nousseet Abbasidit perustivat valtakunnan. Sitä johdettiin Baddedista. Aikaa myöhetn valtakunta heikkeni ja hajaantui, Idässä irtaantui saffaridien valtakunta, joka laajensi alueensa lähes koko Persiaan. Sen jälkeen tuli eri valtakuntien laajenemisa ja supistumisia Persian alueella.

1000-luvun alueella turkkilaisssheimot valtasivat Peesian. Mongolivalloitus 1200-luvulla

oli alussa tuhoisa, mutta pian kulttuuri elpyi jo mongolien vallan alla.

Safavidit olivat alkujaan sufilaisesta islamilaisuudesta kehittynyt uskonnollinen liike. Sen kannattajat alkoivat ottaa osaa poliittisiin asioihin.

1400-luvun lopussa Ismail I loi safavidien valtakunnan valtaamalla alussa Tabrizin kaupungin ja julistamalla itsensä shaahiksi. Ismail teki 12-shialaisuudesta Persian valtionuskonnon.

Safavidit hallitsivat maata lähes kaksi ja puoli vuosisataa. Mahtavin safavidi oli Abbas I, joka hallitsi 1588 - 1629. Seuraavina vuosisatoina maata hallitsi pari muuta kuningassukua. Maa oli melko hajanainen, koostui heimoista. Keskushallituksen valta oli rajallinen.

1800-luvulla Venäjä ja Englanti kilpailivat vaikutusvallasta Iranissa. Maassa oli kapinointia. Nämä kaksi tekijää heikensivät shaahin valtaa. Uudistuksia haluavat ja vanhoiliset kilpailivat keskenään. Englannin kiinnostus Irania kohtaan kasvoi vuosisadan alussa Khuzestanin öljyn vuoksi.

Vanhollinen suuntaus voitti Iranissa. Ensimmäisen maailmansodan taistelut ulottuivat Iraniinkin mm osmanien ja venäläisten välisiä. Sodan jälkeen maata vaivasi nälkä ja espanjantauti.

Englanti voitti kampailun vaikutusvallasta Iraniin. Mutta Englanti tiesi, ettei se yksin pystyisi valvomaan niin suurta maata.

Shaahi 1900-luvulla

Shaahi Reza Pahlavi

Vuonna 1925 valtaan nousi Pahlavi-suku englantilaisten avustuksella. Sen johtaja Reza Pahlavi nimitti itsensä uudeksi shaahiksi, kuninkaaksi. Reza ajoi läpi suuria uudistuksia ja kehitti maata, ja vähensi uskonnon vaikutusta yhteiskuntaan. Mutta shaahi tuki valtaansa monesti kovin toimin: vastustajia joutui murhan uhriksi, sotilaat tappoivat hallituksen vastustajia jne. Tämä vähensi shaahin suosiota. Myöskään varsinkin talonpoikia rasittanut verotus ei ollut kansan mielestä hyvä juttu.

Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto ja Englanti miehittivät Iranin ja ajoivat saksalaisia myötäilleen Rezan pois valtaistuimelta. maassa esiintyi pulaa, monet iranilaiset vastustivat miehitystä. Ulkovallat vetäytyivät Iranista 1945 - 1946, Neuvostoliitto vastentahtoisesti.

Shaahi Mohammed Reza Pahlavi

Myös Rezan poika Muhammed Reza Pahlavi pyrki uudistamaan maata. Kansanedustajien vaalit mm järjestettiin.

1950-luvulla silloin suosittu pääministeri Mossadeq kansallisti Iranin öljyn. Englanti asetti Iranin kauppasaartoon tämän takia. Shaahi Mohammed Reza Pahlavi liittoutui Englannin ja Yhdysvaltain kanssa kaataakseen Mossadeqin pääministerin asemasta. Suunnitelma näytti epäonnistuvan, kun kansa osoitti mieltään shaahia vastaan. Mutta siten Mossadeq lähetti armeijan kansan kimppuun. Kansa alkoikin nyt osittaa mieltä Mossadeqia vastaan. Armeija otti vallan käsiinsä ja voitti Mossadeqin tukijat.Vallankaappaauksen takana oli mm Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA. Mossadeq tuomittiin kotiarestiin, jossa eli kuolemaansa vuoteen 1967 asti.

Shaahi Reza liittouutui taloudellisesti ja sotilaallisesti lännen kanssa. Yhdysvallat alkoi vaikuttaa enemmän Iranin asioihin kuin Englanti. Shaahi keskitti vallat itselleen ja alkoi vainota vastustajiaan. Vain shaahia kannattavat puolueet sallittiin. Talouden kasvu pysyi yhä melko hitaana.

Hallitus salli 60-luvulla jälleen puolueet. Se aloitti "valkoisen vallankumouksen": jakoi maata rikkaammilta köyhille, yksityisti valtion yrityksiä, kasvatti peruskoulutusta joka oli maassa retuperällä. Uudistus myös teki naisista tasa-arvoisia miesten rinnalla. Maaudistuksen hyödyt olivat melko pienet: maata saaneet pari miljoonaa talonpoikaa tuskin elivät peltotilkuillaan. Vuonna 1963 valkoista vallankumousta nousi vastustamaan uskonoppinut ajatolla Ruhollah Khomeini. Khomeini vastusti naisten vapautusta ja sitä, että hallitus vähensi uskonnollisten kiinteistöjen määrää. Hallitus pidätti Khomeinin, ajoi sitten maanpakoon.

Uudistukset kasvattivat teollisuustuotantoa. 70-luvulla Iranin talous kasvoi muun muassa öljyn hinnan noustua erittäin nopeasti. Teheranissa supermarketit yleistyivät basaarien sijaan. Korruptio oli yleistä.

Islamilainen vallankumous 1978-1979

Shaahi oli epäsuosittu. Keskiluokka vaati perustuslaillista järjestystä. Toisaaalta uskonoppineet eivät pitäneet siitä, että heidän vaikutusvaltansa oli vähentynyt shaahin tekemien toimien takia. Shaahin ylellinen elämä, länsimaistyyliset uudistukset jne herättivät vanhoillisissa uskon oppineissa ja kansassa vastarintaa. Myöskään kansan mieltä ei lämmittänyt se, että salainen poliisi pidätti ja kidutti poliittisiksi vastustajiksi epäiltyjä. Kansa vastusti myös länsimaista elämäntapaa, joka näkyi monissa Teheranissa olleissa amerikkalaisissa. Tämä vei Iranin vallankumoukseen vuosina 1978-1979. Hallitus yritti turhaan rauhoittaa kiihtyviä protesteja. Se julisti poikkeustilan. Mutta hallituksen vastustajat vastaisvat suurin mielenosituksin. Hallitus yritti rauhoittaa mielsnoituksia vangitsemala entisen pääministerin jaentisne turvallisuuspalvelun johtajan. Väkivalta lisääntyi.

Yhdysvaltalaisyrityksen palkenivat maasta. Shaahi pakeni maasta ja kuoli seuraavana vuonna sairauteen maanpaossa. Pääministeri pyrki luomana perustuslaillisen yhteiskuntajärjestyksen. Uskonnollinen johtaja, ajatolla Khomeini palasi maanpaosta.

Islamilainen tasavalta

Shaahin tilalle noussut tilapäinen hallituskin kukistui islamilaisten mielenosoittajien paineessa. Valtaan nousi ajatollah Khomeini. Khomeini vakiinnutti valtansa kovaotteisesti teloituksin.

Iran oli nyt islamilainen tasavalta: ulkoisesti kuin tasavalta, mutta valtaa käytti uskonnollinen ylimystö.

Eteläinen naapurimaa Irak hyökkäsi maahan. Sota oli verinen ja pitkä osin sen takia, että Khomeini halusi kostaa Irakin hyökkäyksen. Sota köyhdytti molempia maita. Khomeini kuoli 1989. Hänen tilalleen hengelliseksi johtaksi tuli ajatolla Khamenei.

Khomeinin jälkeen maan hengelliseen johtoon tuli Ali Khamenei ja presidentiksi Rafsanjani. Iran pyrki rakentamaan maata uudelleen sodan jälkeen. Iranin talous elpyikin, muttei niin paljon kuin toivottiin. Yhteiskunta hieman vapautui ja maallistui 90-luvulla. Iran pyrki enemmän sovittelemaan lännen kanssa. Vuonna 1997 presidentiksi tuli niin ikään melko vapaamielinen Mohammed Khatami. Mutta ajatolla Khamenei vastusti Khatamin uudistuksia ja ilmeisesti murhautti tämän tukijoita. Niinpä uudistuksen jarruuntuivat, vaikka Khatami pysyi presidenttinä.

Vuoden 2005 presidentinvaalit voitti jyrkän vanhoillinen islamillainen populisti Mahmud Ahmadinejad. Hän oli edeltäjäänsä selvemmin lännen ja Israelin vastainen. YK asetti Ahmedinejadin kaudella maalle talouspakotteita. Syynä oli se, että Iranin epäiltiin kehittelevän salaa ydinasetta. Ahmedinejad ei onnistunut parantamaan maan taloutta: työttömyys pyysi korkeana, hinnat nousivat. Ahmadinejadin suosio laski, mutta valittiin silti vuonna 2009 uudestaan presidentiksi. Monien Iranin vaalien rehellisyyttä epäiltiin.

Vuona 2010 Iran lopetti monien hyödykkeiden hintojen tuet. Tarkoitus oli uudistaa taloutta kannattavaksi. Tämä nosti hinnat pilviin. Se johti täälläkin vuonna 2011 mielenosoituksiin, jotka laantuivat.

2013 maan johtoon valittiin maltillinen Hassan Ruhani. Talous alkoi taas kasvaa. Tämä johtui osin pakotteiden purusta, kun Iran suostui, että sen ydinohjelmaa saa tarkkailla. Mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irtautui ydinsopimuksesta ja palautti pakotteet. Iran tuki Syyrian sisällissodassa maan hallitusta. Iran pyrki lähentymään Kiinaa ja Venäjää politiikassaan.

Koronapandemia levisi yhtenä ensimmäisistä maista juuri Iranissa vuonna 2020. Vuonna 2021 valittiin presidentiksi vanhoillinen perinteistä islamia edustanut Ebrahim Raisi. Syksyllä 2022 maassa nousi mielenosoituksia, kun siveyspoliisi oli surmannut nuoren naisen. Protestit jatkuivat pitkään. Iran teloitti joitain mielensoittajia pyrkien sammutamaan protestit.