Siirry sisältöön

S3 Yhteiselämän perusteita

Wikikirjastosta

Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi sopimuksen, lupauksen, oikeuden ja velvollisuuden, yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin. Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista lähellä ja kaukana. Harjoitellaan tekojen eettistä arviointia niiden kontekstin, tarkoitusten ja seurausten näkökulmista. Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa yhteiselämän vaatimuksiin.

Toisten kanssa toimiminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimus ja lupaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdenvertaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Yhdenvertaisuus

Oikeus ja velvollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisoikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä kappaleessa olisi tarkoitus käydä tiivistetysti läpi mitä ihmisoikeudet ovat.

Demokratia ja rauha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakien säätämisvalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta ei saa olla samoissa käsissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli selittää, mikä on Montesqieun vallan kolmijako-oppi, ja miten se näkyy käytännössä.

Mitä etiikka on?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia tapoja pohtia mikä on oikein

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurausetiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Velvollisuusetiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvittääkö tarkoitus keinot?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väite ja sen perustelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fakta vai mielipide?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tietäminen ja totuus

Argumentointi tarkoittaa perusteltujen väitteiden esittämistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]