S2 Erilaisia elämäntapoja/Saamelaiset ovat alkuperäisväestöä

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa

Saamelaisalue Suomen puolella sekä Saamen lippu. Lisää tietoa lipusta ja värien merkityksestä täällä.

Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan kansaa, joka polveutuu väestöstä, joka asui alueella jo ennen nykyisten valtiorajojen muodostumista tai sen valloituksen aikaan. Saamelaisten esivanhemmat ovatkin todennäköisesti asuttaneet Pohjois-Eurooppaa jo viimeisen jääkauden päättymisen aikaan noin 10 000 vuotta sitten. Saamelaisten alkuperää ei ole pystytty vielä selvittämään, emmekä siksi vielä tiedä, mistä saamelaiskansa on alunperin tullut nykyisille asuinalueilleen. Suomen saamelaiset ovat paitsi saamelaisia myös Suomen kansalaisia.

Saamelaisalue ulottuu neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueelle. Kaiken kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan 60 000-100 000, joista Suomessa asuu noin 10 000. Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Näistä koltansaamen ja pohjoissaamen alue ulottuu myös muihin valtioihin, mutta inarinsaamelaisia on perinteisesti asunut vain Suomessa. Vaikka saamelaiset ajattelevatkin yleisesti olevansa "yksi kansa neljän valtion alueella", on myös oma ryhmä tärkeä osa identiteettiä. Oma ryhmän muista erottavia merkkejä ovat esimerkiksi kieli, asuinseutu, sukutietoisuus, taide ja perinteet sekä vaatetus.

Suomen saamelaisista yli 60 % asuu perinteisen kotiseutualueensa ulkopuolella. Suomessa saamelaisten kotiseutualueella eli Saamenmaalla tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistöväestö.

Lain mukaan saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, jos joku seuraavista ehdoista täytyy.

1. Hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
2. Hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
3. Ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Saamelaiset ovat sekä kieli- että kulttuurivähemmistö

Saamelaiset ovat sekä kieli- että kulttuurivähemmistö. Seuraavaksi pääset tutustumaan saamelaisen kulttuurin erityispiirteisiin.

Saamelaisalue ulottuu neljän valtion alueelle. Saamen kielestä puhuttaessa tarkoitetaan useasti laajimmin puhuttua pohjoissaamea, mutta saamen kieliä on useampia.

Saamen kielet

Saamen kielten puhujia arvioidaan olevan koko maailmassa yli 30 000. Saame ei ole vain yksi kieli, vaan kieliä tunnetaan kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen. Suurin saamelaiskielistä on pohjoissaame, jota puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella arviolta 75% – 90% eli noin 20 000 – 25 000 kaikista saamenpuhujista. Osaa, kuten Ruotsissa ja Norjassa puhuttavia uumajan- ja piitimensaamea sekä Kuolan niemimaalla puhuttavaa turjansaamea äidinkielenään puhuvia on vain muutamia kymmeniä. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään, mikä tarkoittaa, että ne ovat sukua suomen kielelle.

Suomessa puhutaan kolmea saamea: koltansaamea, inarinsaamea ja pohjoissaamea. Kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia, mutta häviämisvaarassa ovat erityisesti inarinsaame ja koltansaame.

Suomessa pohjoissaamea puhuu arviolta noin 2 000 ihmistä. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu vain Suomessa Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia on eri arvioiden mukaan noin 300–600. Puhujien lukumäärä on kuitenkin tasaisessa nousussa. Koltansaamea on perinteisesti puhuttu Venäjällä Kuolan niemimaalla ja siihen rajoittuvilla alueilla Suomessa ja Norjassa. Nykyään suurin osa Suomen kolttasaamelaisista asuu Inarin kunnassa. Eri arvioiden mukaan myös koltansaamella on noin 300-600 puhujaa Suomessa. Suomen kielen vaikutus on voimakas, ja kun suurin osa Suomen saamelaisista elää nykyään saamelaisalueen ulkopuolella, enää vain noin puolet Suomen saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään.

Vuodesta 1992 asti kolmella saamen kielellä on ollut virallisen kielen asema saamelaisten kotiseutualueella. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus saada palvelua saameksi esimerkiksi virastoissa ja sairaalassa. Saamelaisalueen kunnat ovat myös velvollisia järjestämään opetusta pääosin saamen kielellä sitä osaaville.

Tutustu tästä linkistä kolmeen Suomessa puhuttavaan saamen kieleen käännöskoneen avulla. Lisää tietoa saamen kielistä löydät esimerkiksi täältä

Perinteiset elinkeinot

Elinkeinolla tarkoitetaan tapaa, jolla ihminen elättää itsensä. Saamelaisille perinteisiä elinkeinoja ovat olleet poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt mutta yhä useampi saa toimeentulonsa muista ammateista. Perinteisillä elinkeiniolla ei ehkä ole enää niin suurta roolia toimeentulossa, mutta niillä on saamelaisille tärkeä merkitys osana kulttuuri-identiteettiä. Ne eivät ole vain ammatteja, vaan merkki omasta kulttuurista ja omaleimaisesta saamelaisille ominaisesta elämäntavasta.

Saamelaistaide

Saamelaistaide kumpuaa perinteisestä elämäntavasta. Leimaa-antava piirre perinteisessä saamelaisessa käsityötaiteessa on käytännöllisyys. Perinteisesti kauniita esineitä ei ole tehty vain taiteen vuoksi, vaan niillä on ollut jokin käyttötarkoitus. Kauneus on palvellut käytännöllisyyttä. Saamelaiskäsityö eli duodji on käsin tehty käyttöesine, kuten vaate, työväline, pyyntiväline tai koriste, joita lähes jokaisen oli ennen osattava tehdä. Perinteisiä materiaaleja ovat luonnonmateriaalit, kuten sarvi, luu, puu, tina, nahka sekä kangas.

Aito saamelaiskäsityö voi saada sámi duodji -merkin. Voit tutustua merkin tarkoitukseen täällä.

Saamelainen kuvataide eli dáidda kumpuaa tuhansien vuosien takaisista kalliopiirroksista ja kansantaiteesta. Tuolloin saamelainen maailmankuva saatettiin ikuistaa noitarummun poronnahkaiseen päälliseen, mutta nykypäivän taiteilijat sovittavat omia saamelaisperinnettä ja länsimaista taidetta yhteen. Nykytaiteessa näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus.

Ailu Valle on suomen saamelainen räppäri, joka räppää saameksi.

Tunnetuin perinteisen saamelaismusiikin muoto on pohjoissaamelainen joiku eli luohti, jonka sanotaan olevan yksi Euroopan vanhimmista yhä elossa olevista musiikkiperinteistä. Se on yksin esitettävää laulettua musiikkia, jolle ominaista on mm. erityinen äänenkäyttö, rikas rytmiikka, improvisointi sekä säestyksettömyys. Karkeasti jaettuna joikuja on kahdenlaisia: henkilöjoikuja ja muita joikuja. Henkilöjoiussa pyritään kuvaamaan tietyn ihmisen ominaisuuksia erityisesti melodian ja esittämisen avulla, eivätkä sanat ole niin oleellisia. Joikuja tehdään myös paikoista ja eläimistä, mutta nykyään myös vaikkapa moottorikelkasta. Muita perinteisiä Suomen saamelaisten musiikkilajeja ovat inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leu ́dd'', joista kumpikin on vaarassa hävitä. Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaiseen joikuun, mutta leu ́dd on lähempänä karjalaista ja venäläistä perinnettä. Tämän päivän saamelaismusiikki on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Saameksi tehdään rockia, poppia, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, virsiä ja rap-musiikkia.

Soittimista noitarumpu, goavddis, oli ennen tärkeä noidan rituaalivaruste. Sen ohella tunnetaan väinönputkikasvista tehty 3–5-sormireikäinen pilli, fádnobiipa. Myös helistimiä tiedetään käytetyn.

Saamelaisista vain koltilta tunnetaan tanssiperinne. Myös muilla saamelaisilla on tanssiperinteitä saattanut olla, esimerkiksi riitteihin liittyvänä, mutta jos sellaisia on ollut, kristinuskon myötä ne ovat hävinneet.

	Keskusteltavaksi
	Etsikää netistä (esim. YouTube) perinteistä saamelaismusiikkia sekä nykysaamelaista musiikkia. Vertailkaa ja pohtikaa, miten nykymusiikissa kuuluu perinteinen saamelaisuus.

Saamenpuku on näkyvin kansallinen tunnus

Perinteisiä saamenpukuja.

Saamenpuku on tärkeä saamelaisen identiteetin symboli ja kansallisista tunnuksista näkyvin. Puvun ulkonäöstä voi päätellä mistä päin Saamenmaata kantaja on kotoisin. Jos osaa katsoa, voi jopa päätellä mihin sukuun henkilö kuuluu ja onko hän naimisissa.

Suomessa on käytössä viisi saamen puvun päämallia: Utsjoen, Inarin, Enontekiön, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku. Nykyään puvun käyttö on muuttumassa arkipuvusta juhlissa ja erityistilanteissa pidettäväksi.

Lisää tietoa saamenpuvuista löydät täältä.

Saamelaiskäräjät päättävät saamen kieltä ja kulttuuria koskevista asioista

Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Edustajat saamelaisten asioista päättäville, Suomen eduskuntaa vastaaville Saamelaiskäräjille valitaan neljän vuoden välein vaaleilla saamelaisten keskuudesta. Saamelaiskäräjät ovat korkein saamelaisten asioista päättävä poliittinen elin ja näin saamelaisten virallinen ääni. Sen tehtävänä on toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Suomen lisäksi saamelaiskäräjät toimivat myös Ruotsissa ja Norjassa. Kolttasaamelaisten kyläkokous edustaa lisäksi kolttalain mukaan heitä koltta-alueella, joka on osa saamelaisten kotiseutualuetta. Lain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan.

Kaikkien neljän valtion alueella elävien saamelaisten yhteistä kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta.

Haluatko tietää lisää?

• Käännä usein käytettyjä fraaseja suomesta kolmelle suomessa puhutulle saamen kielelle.
• Lue lisää Saamen lipusta.
• Paljon tietoa saamelaisuudesta koululaisille.
• Kaikkien saamelaisten yhteinen kansallispäivä on 6.2. Katso täältä video "Saamelaisten kansallispäivä kahdessa minuutissa."