Viisautta wikin tekoon/Kokemuksia wikien käytöstä

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tänne voi kirjoittaa omia tai muilta kuultuja kokemuksia wikien käytöstä. Kirjoituksessa voi mainita esimerkiksi, mihin wikiä käytetään, millaisia haasteita on havaittu ja miten ne on ratkaistu, millä wikialustalla sovellus oli toteutettu (esim. MediaWiki) ja millainen wikikokemus on ollut.

Case: Tamypedia - Yhteisöllisyyden ja läpinäkyvyyden puolesta[muokkaa]

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy avasi osana verkkoviestinnän kehitysprojektiaan Tamypediaksi ristityn wikin vuoden 2011 alussa. Sen tarkoituksena on toimia paitsi tietopankkina, myös yhteisöllisen kirjoittamisen työkaluna sekä verkostoitumisväylänä vaikkapa onnistuneista tapahtumista tai toimintatavoista kertomisen merkeissä. Kuka tahansa voi Tamypediaa lukea, mutta sitä pääsee muokkaamaan ainoastaan Tampereen yliopiston peruspalvelutunnuksella, jollainen kaikilta Tamyn jäseniltä löytyy.

Tamypedian alustaksi valittiin MediaWiki, koska sen käytöstä oli Tamyn piirissä eniten kokemusta ja koska Wikipedian tunnettuuden merkitystä opiskelijoiden keskuudessa pidettiin erityisen tärkeänä. Alusta alkaen wikiprojektin keskeisenä tavoitteena oli yhteisöllisyys, joka näkyi muun muassa siinä, että wikin rakennetta suunniteltiin yhdessä Tamyn viestinnästä vastaava järjestösihteerin johdolla.

Yhteisöllisyyden edistäminen on näkynyt myös wikin käytössä. Suurimmassa roolissa Tamypedia on erilaisille Tamyn aktiiveille, kuten ainejärjestöjen ja harrasteyhdistysten toimijoille, valiokunta-aktiiveille ja edustajiston jäsenille. Tamyn toimistollakin Tamypedialle on löydetty jo erinomaisesti käyttöä: wikiä on hyödynnetty muun muassa toimintakertomusten, toimintasuunnitelmien (ja toimintasuunnitelmien toteutussuunnitelmien) teossa, kokous- ja muiden muistioiden jakamisessa ja kommentoinnissa, Tamyn uuden strategian työstämisessä sekä erilaisten linjapaperien julkaisemisessa. Näiden lisäksi kesän aikana wikiin työstetään oppaat niin järjestötoimijoille kuin hallinnon opiskelijaedustajillekin, ja muistioita on jaettu myös järjestökoulutuksista.

Kaiken kaikkiaan wiki on toiminut hyvänä apuvälineenä Tamyn toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisessä. Jatkossa Tamypedia tulee saamaan entistä enemmän painoarvoa ja näkyvyyttä, sillä Tamyssa on parhaillaan käynnissä internetsivu-uudistus, jonka yhteydessä kaikenlainen raskas dokumenttipankkimateriaali siirretään wikiin. Uudet internetsivut ja wiki on siis tarkoitus linkittää vahvasti ja selkeästi yhteen.

Case: Häme-Wiki - uudenlaista kirjaston kotiseututyötä[muokkaa]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto käynnisti osana kotiseututyötään alueellista tietoa keräävän ja esittelevän Häme-Wikin. Häme-Wiki on ilmainen ja vapaasti muokattava tietopankki Kanta-Hämeestä. Kun Häme-Wiki julkistettiin elokuussa 2009, muutaman kuuukauden aikana Häme-Wikiin saatiin satoja uusia artikkeleita. Se onnistui aktiivisella yhteistyöllä alueen toimijoiden kanssa sekä pontevalla tiedottamisella.

Uusien kirjoitusten saaminen on kuitenkin työn takana. Jotta palvelu menestyisi edelleen, pitää löytää lisää innokkaita kirjoittajia ja jatkaa aktiivista markkinointia. Toistaiseksi aktiviisia kirjoittajia on vain muutamia, suurin osa wiki-kirjoittamisen koulutuksissa mukana olleista kirjoittaa vain yhden tai kaksi artikkelia. Mukanaolleet ovat olleet hyvin innostuneita asiasta, mutta artikkelin kirjoittaminen yksin tuntuu liian vaativalta urakalta. Kannattaakin järjestää yhä uudelleen tilaisuuksia, joissa osallistujat voivat kirjoittaa yhdessä ja jossa voi saada opastusta.

Häme-Wikissa tavoitteena on saada aineistontuottajiksi myös kouluja. Opettajien opettaminen ja innostaminen käyttämään uusia välineitä on vaativaa työtä. Toisaalta osa opettajista tulee varmaan vähitellen mukaan, sillä sosiaalisen median ja Häme-Wikin kaltaisen yhteisöllisen palvelun hyödyntäminen opetuksessa olisi monesta syystä todella järkevää.

Case: Yhdistyswiki taipuu moneen[muokkaa]

Eräässä valtakunnallisessa yhdistyksessä wikin käyttö alkoi vuonna 2008. Tässä vaiheessa käyttö oli satunnaista ja vaikka potentiaalisia käyttäjiä olivat periaatteessa kaikki jäsenet, vain pieni osa kirjautui wikin käyttäjksi. Aluksi wikissä työstettiin yhdistyksen ohjelmaa, mutta pikkuhiljaa wikiä alettiin käyttää myös muussa toiminnassa. Käyttö rajoittui kuitenkin lähes pelkästään hallitukseen ja työntekijöihin. Noin vuosi sitten käyttöä päätettiin laajentaa, koska myös paikallisjärjestöissä oli havaittu tarvetta wiki-alustalle. Alustana on toiminut MediaWiki.

Wikiä on hyödynnetty yhdistyksessä monipuolisesti. Sen avulla on mm. laadittu virallisia dokumentteja (esityslistat, päytäkirjat, muistiot, kannanotot, tiedotteet) ja luotu kontakteja eri jäsenjärjestöjen välille (tapahtuma- ja jäsenhankintatapankki, joissa jäsenjärjestöt voivat vaihtaa ideoita). Wiki toimii myös intran tapaan: sieltä löytyvät ajantasalla olevat yhteystiedot ja jäsenet voivat säilöä sinne yhdistysaiheiset henkilökohtaiset dokumentit.

Käytön haasteita ovat olleet mm. käyttäjähallinta ja tietoturva, wikisyntaksin hankaluus, aineiston organisointi ja löytyminen ja uusien wikikäyttäjien houkuttelu. Käyttäjille on pyritty järjestämään koulutusta ja wikin käyttöön on kannustettu mm. ohjeistamalla eri tilaisuuksissa osallistujia muokkamaan sivua (kun muokattu kerran, toinen kerta on jo helpompi) ja nimittämällä paikallisyhdistyksiin wikivastaavat.

Case: Ohje-wiki yritykselle[muokkaa]

Osallistuin työpaikallani ohje-wikin käynnistämiseen ja tuotantoon. Wikin oli tarkoitus toimia sisäisenä tallennusalustana ennen hajallaan olleille ohjeille. Wiki tehtiin MediaWiki-alustalle, joka asennettiin yrityksen omalle palvelimelle. Teknisestä puolesta vastasi IT-asiantuntija ja sisällöntuotannosta kaksi työntekijää, joista toinen keskittyi rakenteen luomiseen ja toinen sisällöntuotantoon. Sisällöntuotantoon osallistui myös muita henkilöitä tarpeen mukaan.

Suuri osa ohjeista piti tehdä alusta asti, koska ne koskivat uutta ohjelmistoa. Tekstin lisäksi pyrittiin ottamaan ruutukaappauskuvia ja käymään eri vaiheet läpi melko yksityiskohtaisesti. Tuotanto oli hidasta, mutta toisaalta, kun ohjeet kerran on wikiin viety, kaikilla on käytössä sama versio ohjeesta ja sitä on helppo päivittää tarpeen vaatiessa.

Koska wikien käyttö ei ollut kaikille tuttua, sen käytöstä järjestettiin halukkaille koulutusta. Siitäkin huolimatta haasteena on, että kaikki oppivat wikiä hyödyntämään, eivätkä esimerkiksi tulosta ohjeita (koska jos niin käy, jollakulla saattaa olla vanha versio ohjeesta). Jos ohjewikin päivitys jää yhden ihmisen harteille, voi olla, ettei kaikki ohjeet pysy ajantasaisina. Yksi ratkaisu voisi olla vastuuttaa eri yksiköistä tai ohjelmien käyttäjistä ensisijaiset ohjevastaavat.

Case: Romaani yhteistuotantona[muokkaa]

A Million Penguins -projektissa kokeiltiin vuonna 2007 uudenlaista tapaa kirjoittaa kaunokirjallinen teos. Viiden viikon aikana lukuisat ihmiset kantoivat kortensa kekoon ja synnyttivät yhdessä tekstin MediaWiki-wikialustalle. Tapahtumasta tiedotettiin blogissa. Tulosta voi käydä arvioimassa verkossa.

Case: Wikin käyttö editointitilan ohjauksessa[muokkaa]

Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa avattiin lokakuussa 2009 [1], jossa asiakkaat voivat itsenäisesti digitoida ääni- ja kuvatallenteita ja editoida tuloksia. Kaikille kävijöille annetaan aluksi 1-2 tunnin henkilökohtainen opastus. Se ei kuitenkaan riitä suurelle osalle käyttäjiä, minkä vuoksi perustettiin asiakkaiden ja henkilökunnan yhteinen wiki, jossa voi esittää kysymyksiä editointitilan laitteisiin ja ohjelmiin liittyvissä ongelmissa. Kysymyksiin voivat vastata sekä opastajat että muut asiakkaat.

Wiki ei ole toiminut aivan toivotulla tavalla. Kun asiakkaalla on ongelmia, hän haluaa apua heti. Silloin ei tunnu riittävän, että voi katsoa wikistä, onko jollain muulla ollut samanlaisia ongelmia. Hyvin tehdyt paperilla olevat ohjeet ovat ongelmatilanteissa asiakkaille parempi apu. Toisaalta erilaisille käyttäjille wikimuotoiset ohjeet voivat soveltua, varsinkin, jos wikissä on selkeä rakenne. Editointitilan asiakkaista suuri osa on aika iäkkäitä, mikä varmaan selittää suhteellisen vähäisen innon hyödyntää wikiä pulmatilanteissa.

Case: Harjoitustyön tekeminen sähkötekniikan kurssilla[muokkaa]

Opetuskäytössä wikin voi valjastaa harjoitustyöalustaksi. Elektroniikassa on paljon erilaisia komponetteja, joiden toimintaa opiskelijoiden täytyy opiskella ja oppia. Tässä tapauksessa jokainen kurssin opiskelija valitsi komponentin ja teki komponentista wiki-sivun. Opettaja perusti wikin Wikispaces-palveluun ja antoi oikeuden kirjoitella ja muokata opiskelijalle, joka pyrki sinne nimimerkkiluonteisella tunnuksella. Yliopisto-opiskelijat tekivät pääsääntöisesti vain omaa sivuaan, koska siitä kurssin hyväksyntä riippui. Vain muutamat opiskelijat puuttuivat edes kommentoinnin tasolla toisten sivujen aiheisiin. Wikisivuja tehtiin noin kuukausi ja aikarajan lähestyessä tahti koveni, koska moni opiskelija heräsi toimimaan vasta viimemetreillä.

Tällä tavoin harjoitustyön hyödyiksi voi ajatella seuraavaa:

  • julkisuus työlle eli se hyödyttää muitakin
  • näkee hyvin mitä ja miten muut tekee
  • voi opiskella muiden tekemästä materiaalista
  • aiheista voi jatkaa myöhemmillä kursseilla

Case: kompowiki

Lue lisää tästä esimerkistä Sometu-palstalta.

Case: Viisautta wikin tekoon -kirjan tuottamisprosessi[muokkaa]

Tämän wikikirjan tuottaminen käynnistettiin vertaistuotantona wikien käytöstä kiinnostuneiden organisaatioiden yhteisenä ponnistuksena. Tuotantoprosessi laitettiin liikkeelle ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen -hankkeen Wikit ja blogit opetuksessa ja sisältöjen tuottaminen -osaprojektin toimesta. Projektissa oli tavoitteena tuottaa materiaala wikeistä ja blogeista kaikkien saataville verkkoon. Alunperin ajatuksena oli, että projektihenkilöstö tuottaisi yksin materiaalin muiden käyttöön ja jatkojalostettavaksi. Koska hankkeessa kuitenkin on tarkoitus pilotoida myös uudenlaisia toimintamalleja ja levittää niiden kautta saatavia kokemuksia laajemmalle, ja toisaalta ajatus laajemmasta tuottajajoukosta jo materiaalin ideointivaiheesta lähtien tuntuivat paremmin soveltuvilta, niitä päätettiin kokeilla. Näin ollen kutsuttiin kokoon ydinryhmä laittamaan materiaalia alulle.

Työskentely aloitettiin yhteisellä työpajalla, johon kaikki ydinryhmän jäsenet osallistuivat paikan päällä. Wikeihin liittyvistä asioista, materiaalista ja sen tuottamisprosessista keskusteltiin yhdessä, jonka pohjalta tuottamista on jatkettu kuukausittaisten verkkotapaamisten välityksellä. Projektin koordinaattorit huolehtivat ryhmän kokoonkutsumisesta verkkokokouksiin ja huolehtivat tuottamisprosessin käynnissäpitämisestä. Parin tunnin kuukausittaisissa verkkokokouksissa on ensin ollut tapana keskustella noin tunnin verran yleisesti materiaalin tuottamiseen liittyvistä seikoista yhdessä (esim. materiaalin rakenne, tietyt spesifit sisältöihin liittyvät kysymykset, itse tuottamisprosessin sujuvuus...). Toinen tunti on käytetty materiaalin konkreettiseen työstämiseen. Verkkokokousyhteys on ollut mahdollista pitää auki ja olla työstämisen aikana yhteydessä muihin tuottajiin - myös muita välineitä on voitu käyttää apuna. Lopuksi ollaan vielä verkkokokousjärjestelmän kautta käyty läpi tuottamisen aikana mahdollisesti esiin tulleita asioita. Olemme kokeneet tällaisen työskentelymallin tomivaksi ja konkreettisesti havainneet tavoitteellisessa vertaistuotantoprosessissa tärkeäksi sen, että siinä on koordinoiva taho. Yhteistuotantoprosessissa myös ryhmän jäsenet toivoivat, että koordinaattorit voisivat säännöllisesti muistutella ja kannustaa tuottamaan materiaalia - vapaaehtoisuuteen pohjautuvassa tuottamisprosessissa on muuten se ongelma, että tuottamista helposti lykätään aina huomiseen ja ensi viikkoon.

Voit lukea myös perusteellisemman raportin wikikirjan tuotannosta.

Viisautta wikin tekoon -kirjan sisällysluettelo
Etusivu 1. Johdanto 2. Wikien käytön aloittaminen 3. Wikien erilaiset käyttötavat 4. Wikien erilaiset kohderyhmät 5. Wikin käyttöönottoprosessi 6. Wikisisällön tuottamisprosessi 7. Hyvä wikimateriaali 8. Wiki- kirjallisuutta