Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mesoamerikan kulttuurikehitys

Mesoamerikan kulttuurikehitys oli Mesoamerikan intiaanikulttuurien muuntumista ajan mukana. Metsästäjäheimoista kehittyi aikaa myöten osin kaupunkimaisesti asuvia kansoja.

Mayaintiaani.

Mesoamerikka on alue, joka ulottuu Meksikoon ja sen eteläisiin naapurivaltioihin. Intiaanit olivat alueen alkuasukkaat. He asuttivat Mesoamerikan luultavasti jääkauden lopuilla. Alkujaan maissin viljely omaksuttiin täällä tuhansien vuosien kehityksen tuloksena noin 5000 eaa. Iällä alueella syntyi noin 2000 eaa - 500 eaa monia intiaanikulttuureja. Ne saivat lähtösysäyksen Etelä-Amerikan vaikutteista. Tunnetuimpia näistä ovat mayat ja asteekit. Ennen näitä oli monia muita kulttuureja, muun muassa olmeekit ja Teotihuacán. Mesoamerikan intiaanikulttuurit tunnetaan muun muassa raa'oista ihmisuhreistaan ja sotaisuudestaan. Mutta yhtä hyvin nämä kulttuurit ovat jättäneet meille perinnöksi kumin ja kaakaon.

Paleointiaanit

Ensimmäiset Mesoamerikan asukkaat olivat paleointiaaneja. He tulovat noin 13000 eaa. Nämä kivikauden ihmiset elivät majoissa metsästäen ja kalastaen. Ihmiset kiersivät paikasta toiseen vuodenaikojen mukaan. On luultavaa, että kivikauden ihmiset palvoivat maaemoa, isä taivasta ja aurinkoa jumalina.

Arkaainen kausi

Puutarhaviljelykaudella, joka alkoi noin 8000-6000 eaa. viljeltiin kurpitsoja, chiliä, avokadoja ja papuja riistan, kalojen ja kerättyjen kasvien lisukkeeksi. Tehuacánin laakso Meksikon keskiylängöllä oli kehityksen keskuksia. 5000 eaa. vain noin 1/10 ravinnosta tuli puutarhoista. Samoihin aikoihin Karibialla opittiin purjehtimaan.

Väkiluku kasvoi arkaaisella kaudella, muttei nopeasti. Suurrista väheni kauden alussa miltei olemattomiin: vain vähän antilooppeja. Nyt metsästettiin kaniineja, kauriita ja rottia. Meksikon keskiylängön kulttuuri muistutti myöhempien aikojan aavikkokulttuureja.

Ihmiset alkoivat noin 7000 eaa keräillä kurpitsaa, papua ja teosinttia, maissin edeltäjää. Aikaa myöten väestö yhä kasvoi ja keräilyn tilalle tuli puutarhaviljely.

Niinpä noin 5000 eaa viljeltiin kurpitsoita, chilipaprikaa, revonhäntää ja avokadoa. jota viljellään paljon Meksikossa vielä tänäänkin.

Maissin tähkä suureni ajan mukana. Niinpä maissi saattoi elättää yhä isompaa väestöä. Jo tuolta ajalta on löydetty ihmisuhreihin viittaavia hautauksia. 4000 eaa alkoi näkyä viljelyn aiheuttamia muutoksia maissin tähkissä Tehuacanin laaksossa. Saviastioita ei tunnettu, niiden sijasta käytettiin muun muassa koreja. Noin 3400 eaa tehtiin astioita kivestä hiomalla. Noin 3000 - 2500 eaa alkoi puolikiinteä asutus. Kylissä asuttiin osa vuotta kuoppataloissa.

Keramiikka ja kankaankudonta yleistyivät sekä alettiin viljellä maissia ja puuvillaa.

Muotoutumisvaihe

Noin 2500 eaa alkoi muotoutumisvaihe, jolloin alettiin tehdä saviastioita. Ensimäistä saviastiatyyliä Mesoamerikassa sanotaan Purronin keramiikaksi. Se saattoi tulla Etelä-Amerikasta, joka oli tuolloin kulttuurikehityksessä Mesoamerikkaa edellä.

Yli tuhannen vuoden päästä Etelä-Amerikan monumenttirakentamisen vaikutus levisi ehkä meritse Meosamerikkaan.

Olmeekkien kivipää, joka esittää ehkä päällikköä.

Guatemalaan Tyynenmeren rannikoille syntyi kyliä 1800. Näistä kehittyi parissa sadassa vuodessa verkostoja, joissa suuret keskuskylät hallitsivat pienempiä kyliä. Tämä kertoi siitä, että jotkut kyläpäälliköt olivat sodilla vallanneet naapurikyliä ja pistäneet ne maksamaan veroja. Jo tuolloin pelattiin pallopeliä, jonka hävinnyt joukkue uhrattiin. Kulttuuria sanotaan Mokayan kulttuuriksi. Mokaya tarkoittaa "maissi-ihmistä".

Kulttuurin vaikutus lienee levinnyt sen ydinalueelta Soconuscosta Guerreroon ja Oaxacaan, jonne vuosisatojen kuluessa syntyi kaupunkien esiasteita.

Vasta Tabascon osavaltion olmeekkeja pidetään perinteisesti Mesoamerikan kaupunkisivilisaation tekijöinä.

Ensimmäinen olmeekkien suuri keskus oli muutaman tuhannen asukkaan San Lorenzo, joka rakennettiin noin 1200 eaa.

Omeekit tunnetaan suurista kiviveistoksistaan. He rakensivat myös suuria maapyramideja ja muita rakenteita. Meile säilyneet olmeekien kivipäät esittävät luultavasti päälliköitä. Nämä enteilivät Maya-sivilisaation syntyä.

Viimeistään noin 1200 eaa alkoi kasteluviljely Guerrerossa.

Noin 1200-1000 eaa mayat rakensivat ensimmäisen suuren keskuksensa, Nakben. Terasseja ja temppeleitä alkoi ilmestyä myös muualla maya-alueelle. Muotoutumiskauden keskivaihe alkoi.

Ajalta noin 900 eaa on löydetty ensimmäiset hieroglyfit, mutta niiden käyttö ei ollut yleistä vielä aikoihin.

Merkit mayaeliitistä olivat selvät noin 750 eaa., jolloin tehtiin ensimmäinen suuri temppeli.

Esimerkkinä ylängön muotoutumisvaiheen kehityksestä on noin 1500 eaa perustettu Chalcazingo. Se sai olmeekkivaikutteita noin 900 eaa. Huipussaan noin 700-700 eaa siellä asui 500-1000 asukasta. Paikan ala oli 40 ha. Se oli silloin mitä ilmeisimmin merkittävä pyhä paikka. Ilmasto täällä oli lämpimämpi ja kosteampi kuin muualla ylämailla. Noin 500 eaa kulttuuri taantui, kun Morelosin alueella kehittyi kasvavia keskuksia. Eteläisemmät maya- ja olmeekkialueet jne saivat Meskikon ylängöltä terätyökaluissa jne käytetyä obsidiaania eli laavalasia. Siksi ylängölle syntyi jo varhain keskuksia.

Noin 700 eaa Meksikon laakson Tlatilco kasvoi kaupungiksi.

n. 650 eaa- 150 jaa muotoutumisvaiheen lopuilla syntyivät ensimmäiset Mesoamerikan suuret keskukset. Näitä olivat mayojen varhaiset kaupungit, muun muassa El Mirador. Meksikon keskiylängöillä kukoistivat Tlatilco ja Cuicuilco. Cuicuilcossa oli pyöreä pyramidi. Kaupunki tuhoutui tulivuorenpurkauksessa. Myöhempää suurkaupunkia Teotihuacania alettiin rakentaa. Mayakirjoitus ilmestyi noin 400 - 300 eaa.

Klassinen kausi

Klassiesta kautta luonehtuvat mayojen ja Teotihuacanin kulttuurit. Rakentaminen oli ennen näkemätöntä. Eliitti rakennutti ylellisä palatseja ja suuria temppeleitä.

Klassiseksi kutsuttu mayakausi alkoi 150 jaa. Mayakirjoitus muotoutui lopulliseen asuunsa noin 300 jaa. Tällöin Mesoamerikka oli ohittanut kehityksessään Etelä-Amerikan, jossa merkintätapana käytetiin solmukirjoitusta. Aikaa myöten mayat kehittivät metalemtiikan melko pitkälle, muun muassa keksivät nollan. Mayojen lulujärjestelmän pohja oli 20, joka on varpaiden ja sormien yhteen laskettu summa.

Viidakon peittämä raunioitunut mayatemppeli Tikalissa.

Kaupunkivaltiot sotivat mayojen Petenin viidakkoalueella keskenään.

Pohjoisempana ei-mayaintiaanien asuttamaan Meksikon laakson oli syntynyt suuri keskus Teotihuacán, jonka valta ulottui suureen osaan Etelä-Meksikoa. Teotihuacánin kaupungissa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Siellä oli kaksi suurta pyramidia. Geenitutkimusten mukaan kaupungissa asui monia eri kansoja.

Maya-alueella näkyy klassisen kauden lopussa merkkejä palatsien kasvusta: maallinen mahti kasvoi papiston kustannuksella. Klassisen kauden lopulla tapahtui romahdus noin 750-1050 jaa. Kuninkaat ja varakuninkaat menettivät valtansa tai kuolivat sodisssa. Romahdus tapahtui eri paikoissa eri aikaan. Kuivuus ja kiihtyneet sodat hävittivät mayakulttuurin. Sodat saattoivat johtua niin kutsuttujen Putunin mayojen valloitusretkistä.

Teotihuacanin tuhon syytä ei sata sanoa. Ehkä se oli kuivuus, ehkä pohjoisesta tulleet vihamieliset heimot. On jopa esitetty, että kaupunki olisi hylätty uskonnon takia, kun määrätty aika tuli täyteen.

Klassisella kaudella vaikutti muitakin kulttuureja, muun muassa misteekit ja sapoteekit, jotka kampailivat keskenäänkin.

Jälkiklassinen kausi

Metallinkäsittely yleistyi jälkiklassisen kauden alussa. Intiaanit sulattivat lähinnä kuparia, mutta joskus myös hopeaa ja kultaa.

Jälkiklassisella kaudella nousivat ensin ehkä pohjoisesta saapuneet tolteekit. Heidän pääkaupunkinsa Tula oli

Asteekkien kullattuja korvakoruja, jotka kiinnostivat espanjalaisvalloittajia.

melko lähellä Meksikon laaksoa. Tolteekkien vaikutus ulottui selvästi maya-alueelle, jonne syntyi tolteekkkivaikutteinen mayakulttuuri. Sen tunnettuja keskuksia olivat Mayapan ja Chichen Itza. Mayapan nousi kauden lopulla johtoasemaan. Sitten jälkiklassisenkin mayakulttuurin useimmat kaupungit autioituivat.

Asteekit tulivat pohjoisesta noin 1200 eaa. Meksikon laaksoon. Oman kertomansa mukaan he saivat asua saarella "kaislojen seassa, ruokojen seassa".

Asteekkien keskus Tenochtitlan rakennettiin noin 1300 eaa. Texcooco-järven saarelle kohtaan, jossa on nykyään Mexico City. Siihen aikaan eri heimojen kaupunkivaltiot kilpailivat vallasta Meksikon laaksossa. Asteekit onnistuivat vaihtamalla liittolaisia nousemaan johtoasemaan. He kukistivat yhdessä tepaneekkien kanssa acolhuat. Sitten he kääntyivät Texcocon kanssa acolhuoita vastaan.

Asteekkien valtakunta nousi 1400-luvulla huippuunsa. Tenochtitlanin johtama kolmiliitto kukisti valtaansa suuren alueen Etelä-Meksikosta. Niin sanotuissa "kukkien sodissa" hankittiin ihmisuhreja. Tehochtitlanin väkiluku nousi 250 000 :een. Eräs espanjalaisvalloittaja kuvasi asteekkien kulttuuria "sekoitukseksi hienostuneisuutta ja barbariaa".

Espanjalaisten tulo

Espanjalaiset valtasivat vuonna 1521 asteekkien valtion. Siinä heitä auttoivat intiaaniliittolaiset, mukanaan tuomansa taudit, hevoset, rauta-aseet ja tuliaseet. Intiaanien aseet olivat lähinnä kivikärkisiä ja puisia. Lisäksi espanjalaiset käyttivät sitä hyväkseen, etteivät kaikki intiaanit suinkaan pitäneet asteekkien valtakunnasta. Espanjalaiset ryöstivät asteekkien kullan.

Monia Mesoamerikan intiaaneja kuoli tautien, väkivallan ja pakkotyön seurauksena. Mesoamerikan alueesta tuli Espanjan siirtomaa.

Texcoco-järvi kuivatettiin. Aikaa myöten siihen nousi Meksikon pääkaupunki.

Aikajana

• Paleointiaanit vuoteen 8000 eaa asti
  • Amerikan asuttaneet metsästäjät ja keräilijät levittäytyvät viimeistään noin 10000 eaa, ehkä jo paljon aiemmin
  • Alueella asusti mammutinmetsästäjiä. Mammutit katosivat täältä 7500 eaa. mennessä.
  • Ilmaston muututtua ja ihmisten harvennettua riistaa täytyi löytää muita ravinnonlähteitä.
• Arkaainen kausi n. 8000-2500 eaa
  • Metsästys ja kalastus olivat edelleen tärkeä osa elinkeinoa
  • Kylien synty, kuodontataito, puutarhaviljelyä ja varhainen keramiikka
  • Viljeltiin papuja, kurpitsaa, chilejä ja avokadoa
  • Karibean merellä oli aloitettu purjehdus
  • Maissinviljely alkoi n. 5000 eaa ja siitä kehitettiin ajanmyötä isompitähkäisempi versio
• Muotoutumis- eli esiklassinen kausi n. 2500-200 eaa.
  • Aluksi asuttiin pienissä kylissä, harjoitettiin uskontoa kotona ja valmistettiin pieniä hedelmällisyyskuvia
  • Ihmiset asettuivat pysyvästi paikalleen n. 2000-1500 eaa, mistä merkkinä kehittyvää keramiikkaa
  • Vähitellen alkoi muodostua valtioita ja suuria seremoniakeskuksia
  • Olmeekit ja Cuicuilco
  • Maya kulttuurin esiklassinen kausi
• Klassinen kausi n. 200 eaa - 750 jaa.
  • Teotichuanin ja Mayojen (klassinen) kukoistuskausi suuria kaupunkeja ja valtioita
  • Sapoteekit ja misteekit Etelä-Meksikon kansoja
• Jälkiklassinen kausi n. 750 - 1521/1697
  • Kasvavan kaaoksen ja sotien aikaa
  • Xochicalco, Tolteekit, Kikimeekit, Tepaneekit ja Asteekit
  • Maya kulttuurin jälkiklassinen kausi ja Mayapan eli mayojen suuri valtakunta
  • Kausi päättyi eurooppalaisten saapumiseen tai Taysalin valloitukseen (1697)

Sanastoa:

eaa. = ennen ajanlaskun alkua

elinkeino = mitä ihmiset tekevät elääkseen eli saadakseen riittävästi ruokaa ja muita hyödyllistä, jotta voisivat elää terveinä

esiklassinen kausi = klassista- eli huippukautta edeltävä ja valmistava kausi

hedelmällisyyskuva = pieni uskonnollinen naisenkuva, joka liitettiin äitijumalaan ja jolla uskottiin olevan vaikutusta pelloilta korjattavien kasvien määrään (eli satoisuuteen)

hieroglyfit = kuvakirjoitusta

ilmasto = tietyllä alueella, tiettynä aikakautena vallitseva pysyvä sääolosuhde esimerkiksi sataako jollain alueella usein (sateinen ilmasto), onko lämpötila melko kylmää (kylmä ilmasto), sataako alueella hyvin harvoin (aavikko tai kuiva ilmasto) jne.

ilmastonmuutos = kun alueen keskimääräinen vuosittainen lämpötila tai sateisuus muuttuu selkeästi ja pysyvästi (ainakin vuosikymmenten ajaksi) joko suuremmaksi tai pienemmäksi

jaa. = jälkeen ajanlaskun alun

jalostus = kasvien tai eläinten yksilöistä valitaan tarkoitukseen parhaiten sopivin, jota käytetään lisäämiseen eli uusien kasvien kasvattamiseen tai uusien eläinten emona tai isänä. Esimerkiksi kylvetään suuritähkäisimpien maissien siemeniä ja toivotaan, että niistä kasvavat maissit ovat myös suuritähkäisiä, kuten ne yleensä ovat.

jälkiklassinen kausi = klassista- eli huippukautta seurannut hiipuvan kulttuurin kausi

Karibia = saaristo Väli-Amerikan itäpuolella esim. Kuuba, Haiti, Jamaica etc.

keramiikka = polttouunin kuumuudessa kovetetut saviesineet ja -astiat

kiinteä asutus = tarkoittaa sitä, että ihmiset asuvat samalla paikalla vuosien ajan, eivätkä muuta esimerkiksi vuodenaikojen mukaan paikasta toiseen.

mammutti = paksukarvainen, viileisiin olosuhteisiin sopeutunut norsun sukulainen

Mesoamerikka = Väli-Amerikka eli Pohjois- ja Etelä-Amerikan yhdistävä kapea kangas. Alueen katsotaan kuuluvan Pohjois-Amerikkaan.

paleo-intiaanit = paleoliittisella eli vanhalla kivikaudella eläneet intiaanit. Paleoliittinen kulttuuri perustui metsästykseen ja keräilyyn. Myöhäispaleolittisen kauden metsästystekniikat olivat monimutkaisia ja asunnot olivat kotamaisia. Elämä oli liikkuvaa.

seremoniakeskus = taajama eli kaupunki tai kylä, johon ihmiset kokoontuivat palvomaan ja kunnioittamaan jumalia ja viettämään uskonnollisia juhlia

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.