S4 Suurten sotien aika/Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan

Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913	Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917	Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918	Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925	Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953	Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939	Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933	Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945	Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940	Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943	Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945	Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945	Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946	Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945	Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945	Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990	Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968	Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970	Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014	Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001	Itä-Eurooppa vapautuu

Hitler vaati Saksalle korvausta ensimmäisen maailmansodan aluemenetyksien johdosta.
Hänen onnistui ennen toista maailmansotaa laajentaa Saksan alueita tuntuvasti.
Osan alueista Saksa sai sopimuksilla ja osan valloittamalla ne.
Hitler ja Stalin solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen ja jakoivat Itä-Euroopan.
Toinen maailmansota alkoi syksyllä 1939.
Hitlerin Saksa miehitti sodan alussa Länsi-Euroopan.
Englanti jäi yksin taistelemaan Saksaa vastaan.

Hitler hankkii elintilaa

Saksan laajeneminen 1938–1939 ennen sotaa.

Kun Hitlerin oli onnistunut vakiinnuttaa natsien valta Saksassa, hän ryhtyi toteuttamaan suunnitelmiaan Saksan alueiden laajentamiseksi. Ensimmäisen maailmansodan päättänyt Pariisin rauhansopimus rajoitti Saksan armeijan enintään 100 000 miehen ammattisotilasjoukkoon. Saksalta kiellettiin myös raskas tykistö sekä sukellusveneet, ilmavoimat ja panssarivaunut. Hitler rikkoi kaikkia näitä kieltoja. Lisäksi osa Saksan alueista, kuten Ranskan rajalla sijainnut Reininmaa, oli demilitarisoitu, eli sinne ei saanut viedä sotajoukkoja. Hitler marssitti armeijansa Reininmaalle näyttävässä paraatissa. Kun Iso-Britannia ja Ranska eivät puuttuneet asian, Hitler tiesi voivansa edetä suunnitelmissaan.

Seuraavaksi Hitler käänsi katseensa synnyinmaahansa Itävaltaan. Itävalta miehitettiin ja liitettiin osaksi Saksaa. Asiasta järjestettiin miehityksen jälkeen kansanäänestys, jossa yli 99,7 % ilmoitti kannattavansa yhdistymistä. Muitakaan vaihtoehtoja ei itävaltalaisilla siinä vaiheessa enää ollut.

Itävallan miehittämisen jälkeen Hitler alkoi vaatia Tšekkoslovakiaan kuuluvia Sudeettialueita, joilla asui saksankielistä väestöä. Syksyllä 1938 järjestettiin Münchenin kokous, jossa asiasta neuvoteltiin Ison-Britannian, Ranskan, Saksan sekä Mussolinin johtaman Italian kesken. Sudeettialueet päätettiin luovuttaa Saksalle vastineeksi siitä, että tämä lupasi säilyttää rauhan Euroopassa. Hitler rikkoi lupauksensa jo puoli vuotta myöhemmin ja lähetti saksalaisjoukot miehittämään loputkin Tšekinmaan alueista.

Diktaattorit liittoutuvat

Itäisen Euroopan etupiirijako Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaan sekä varsinaiset rajojen muutokset vuosina 1939–1940.

Hitler oli pitkään julistanut Neuvostoliiton olevan Saksan suurin vihollinen ja luvannut hyökätä itään valloittaakseen ”elintilaa saksalaisille”. Moni hämmästyikin, kun Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat syyskuussa 1939 solmineensa hyökkäämättömyyssopimuksen. Hitler ei aikonut kunnioittaa tätäkään tekemäänsä sopimusta, mutta hän laski sen hyödyttävän itseään. Hitler suunnitteli voittavansa ensin sodan lännessä Ranskaa vastaan, minkä jälkeen olisi helpompi hyökätä itään kohti Neuvostoliittoa. Näin hän ajatteli välttävänsä kahden rintaman sodan, mikä oli koitunut Saksalle kohtalokkaaksi ensimmäisessä maailmansodassa.

Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus tunnetaan myös Molotov–Ribbentrop-sopimuksen nimellä. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat myös siitä, kuinka ne jakaisivat alueet niiden välissä. Lisäpöytäkirja koski myös Suomea. Saksa saisi sopimuksen mukaan miehittää Puolan länsiosan ja Neuvostoliitto sen itäosan sekä lisäksi muun muassa Baltian maat ja Suomen. Hitler luovutti Stalinille moninkertaisesti alueita, koska suunnitteli miehittävänsä ne myöhemmin, samoin kuin koko Neuvostoliiton.

Hyökkäys Puolaan aloittaa toisen maailmansodan

Demokraattiset suurvallat Iso-Britannia ja Ranska yrittivät pitkään miellyttää Hitleriä ja suostuivat tämän aluevaatimuksiin. Saksan hyökättyä Tšekkoslovakiaan vain puoli vuotta Münchenin sopimuksen jälkeen niiden johtajat kuitenkin ymmärsivät, ettei Hitlerin lupauksiin voinut luottaa. Kun Hitler alkoi seuraavaksi esittää vaatimuksia Puolan liittämiseksi Saksaan, Iso-Britannia ja Ranska ilmoittivat julistavansa sodan Saksalle, mikäli se hyökkäisi Puolaan.

Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Ranska ja Iso-Britannia julistivat lupaustensa mukaisesti Saksalle sodan. Tätä pidetään toisen maailmansodan alkamishetkenä. Saksalaisjoukot miehittivät Puolan muutamassa viikossa. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan pari viikkoa Saksan jälkeen ja miehitti maan itäosat. Puolan armeija antautui syyskuun lopulla. Suurin osa Puolan laivastosta pakeni Isoon-Britanniaan jatkaakseen taistelua myöhemmin, samoin osa armeijan sotilaista.

Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin joukot pitivät yhteisen voitonparaatin 25. syyskuuta 1939 Puolan Brest-Litovskissa Puolan valtaamisen kunniaksi. Natsien hallitsemassa Puolassa murhattiin toisen maailmansodan aikana 9 miljoonaa puolalaisia siviiliä, joista 3 miljoonaa oli Puolan juutalaisia. Myös Neuvostoliiton hallitsemassa Itä-Puolassa tehtiin hirmutekoja. Katynin joukkomurhassa teloitettiin noin 22 000 puolalaista upseeria. Lisäksi satojatuhansia puolalaisia siviilejä vietiin Siperiaan vankileireille.

Ranskan murskaava tappio

Vaikka Ranska ja Iso-Britannia olivat julistaneet sodan Saksalle, varsinaisia sotatoimia ei kuitenkaan ollut vielä käynnistetty. Kevään 1940 aikana Hitler jatkoi valloituksiaan ja Saksa miehitti Tanskan sekä Norjan. Toukokuussa Hitler määräsi Saksan joukot hyökkäämään Belgiaan ja Hollantiin. Kun Ranskan ja Ison-Britannian armeijat siirtyivät belgialaisten tueksi, Hitler määräsi aloittamaan valmistelemansa hyökkäyksen Ranskaan Ardennien metsäisen vuoristoalueen läpi. Suunnitelma yllätti ranskalaiset, koska vuoristoista alueen läpi etenemistä oli pidetty mahdottomana. Ranskan armeija koki murskaavan tappion ja maa joutui antautumaan reilussa kuukaudessa.

Ison-Britannian siirtoarmeija sekä osa Ranskan armeijan sotilaista onnistuttiin evakuoimaan kanaalin yli turvaan Englantiin. Hitler oli kuitenkin saavuttanut kaikki tavoitteensa. Ensimmäisen maailmansodan tappio oli nyt kostettu korkojen kera. Ranska oli antautunut ja Pariisi oli miehitetty. Lisäksi koko läntinen Manner-Eurooppa oli käytännössä hänen määräysvallassaan. Aselepo Ranskan ja Saksan välille allekirjoitettiin 22. kesäkuuta Compiègnessa samassa junavaunussa, missä oli solmittu myös ensimmäisen maailmansodan päättänyt aselepo vuonna 1918.