S4 Suurten sotien aika/Neuvostoliitto hajoaa

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • 1980-luvulla Neuvostoliiton talousongelmat pahenivat.
  • Kansalaisten elintaso oli huonompi kuin länsimaissa.
  • Maata yritettiin uudistaa vapauksia lisäämällä.
  • Neuvostoliitto kuitenkin hajosi ja sen osat itsenäistyivät.
  • Nykyisen Venäjän johtajat valitaan vaaleilla.
  • Talous on kehittynyt, mutta esimerkiksi ihmisoikeusongelmia on esiintynyt.

Elämää pysähtyneisyyden kaudella[muokkaa]

Itäsaksalainen postimerkki esittää Neuvostoliiton johtajan Leonid Brežnevin ja DDR:n johtajan Eric Honeckerin kättelemässä. Honeckerin kommunistipuolue hallitsi Itä-Saksaa Brežnevin aikana, sillä Neuvostoliitto ei sallinut etupiiriinsä kuuluvien Itä-Euroopan maiden asukkaiden valita itse johtajiaan vapailla vaaleilla.

Brežnevin ajan lähestyessä loppuaan 1980-luvun alussa Neuvostoliitto oli sotilaallisesti vahvempi kuin koskaan. Neuvostoliiton lukuisat ongelmat alkoivat kuitenkin ilmetä yhä selvempinä. Kilpavarustelu Yhdysvaltojen kanssa nieli valtavasti rahaa. Ihmisten elintaso oli alhaisempi kuin länsimaissa.

Neuvostoliitto kävi vain vähän ulkomaankauppaa lännen kanssa. Kansalaisten haluamat kulutustavarat piti tuottaa itse, eikä niitä riittänyt kaikille. Esimerkiksi autot olivat edullisia ja tavallisenkin työläisen ulottuvilla. Auton saadakseen joutui kuitenkin jonottamaan vuosikausia. Neuvostoliittolaiset ja itäeurooppalaiset autot olivat läntisiin verrattuna teknisesti huonoja. Ruokaostoksillakin piti jonottaa ja hyvin usein tavara loppui kaupoista. Halutuinta tavaraa riitti vain turisteille ja puolue-eliitille varatuissa kaupoissa, joissa kansalla ei ollut mahdollista asioida.

Länsimaita arvosteltiin virallisessa propagandassa eikä matkustuslupia ulkomaille myönnetty kuin etuoikeutetuille. Propagandassa oli kuitenkin aukkoja. Ihmiset saivat television ja radion välityksellä tietoja elämästä lännessä. Yhdysvallat lähetti Neuvostoliittoon radio-ohjelmia horjuttaakseen kilpailevaa järjestelmää. Lännen televisiokanavat näkyivät esimerkiksi Virossa ja Länsi-Berliinissä. Kielletty länsimaisuus kiehtoi neuvostokansalaisia. Esimerkiksi Neuvostoliittoon matkanneet suomalaisturistit saattoivat vaihtaa länsimaista elämänmuodon symboleja farkkuja ja purukumia yhteen venäläisen elämänmuodon symboleista, vodkaan.

Ongelmista ei julkisuudessa saanut puhua. Toisinajattelijoita ei vainottu yhtä ankarasti kuin Stalinin aikana, mutta heidät voitiin sulkea esimerkiksi mielisairaalaan tai vankilaan. Tunnetuin toisinajattelija oli ydinfyysikko Andrei Saharov, joka joutui vaikeuksiin arvosteltuaan julkisesti Neuvostoliiton hyökkäystä Afganistaniin vuonna 1979. Sota herätti arvostelua myös maailmalla. Saharov sai vuonna 1975 Nobelin rauhanpalkinnon.

Uudistaja Gorbatšov[muokkaa]

Yhdysvaltain varapresidentti Bush, presidentti Ronald Reagan ja Gorbatšov New Yorkissa vuonna 1988. Gorbatšovin kaudella Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhteet paranivat ja maat sopivat ydinaseiden vähentämisestä.

1980-luvun puolivälissä vanhan sukupolven johtajat uhkasivat kuolla sukupuuttoon. Brežneviä seuranneet kaksi valtionpäämiestä kuolivat pian virkaan astumisensa jälkeen. Talouden ongelmat eivät helpottaneet. Aika oli kypsä uudistuksille. Kommunistisen puolueen johtoon valittiin uuden sukupolven edustaja Mihail Gorbatšov.

Gorbatšovin kauden tunnus oli perestroika eli uudistuminen. Sensuuria lievennettiin ja maan taloutta vapautettiin valtion ohjauksesta. Uudistukset tulivat kuitenkin liian myöhään ja olivat riittämättömiä. Kommunistisen puolueen vanhoillinen siipi vastusti muutosta. Suuri osa kansasta olisi ollut valmis menemään paljon pidemmälle.

Talouden ongelmat syvenivät. Rahat eivät riittäneet supervallan menoihin, kuten aseisiin ja liittolaisten tukemiseen. Gorbatšovin uudistukset söivät hänen omaa suosiotaan. Vapaata lehdistöä ei voinut ohjailla, vaan se arvosteli voimakkaasti Gorbatšovia. Lehdistö paljastukset lisäsivät taloustilanteen aiheuttamaa tyytymättömyyttä. Kansa sai tietää esimerkiksi 1986 tapahtuneesta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta, jota neuvostojohto yritti ensin peitellä.

Neuvostoliitto hajoaa[muokkaa]

Vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys vuonna 1991. Sittemmin Venäjän presidentiksi noussut Borin Jeltsin piti kaappaajia vastustavan puheen panssarivaunun päällä seisten.

Monista kansallisuuksista koostuneen Neuvostoliiton tasavallat alkoivat tavoitella laajempaa itsemääräämisoikeutta. Baltian maat ilmoittivat ensimmäisinä irtautuvansa Neuvostoliitosta. Vanhoillisten tiukan linjan kommunistien yritys kaapata valta ja syrjäyttää Gorbatšov vuonna 1991 oli viimeinen pisara. Muutkin Neuvostoliiton tasavallat ilmoittivat yksi toisensa jälkeen itsenäistyvänsä, ja pian Gorbatšov sai huomata olevansa presidentti ilman valtiota. Suurin tasavalta Venäjä otti monessa suhteessa Neuvostoliiton paikan suurvaltana.

Taloudessa Neuvostoliiton hajoaminen johti muutamiksi vuosiksi sekavaan tilaan. Valtionyrityksiä yksityistettiin ja myytiin hämärillä sopimuksilla. Nopeimmat, röyhkeimmät ja onnekkaimmat tekivät hetkessä valtavia omaisuuksia, ostamalla valtionyrityksiä räikeään alihintaan. Alettiin puhua Venäjää kulissien takana hallitsevista superrikkaista oligarkeista.

Suurelle osalle kansaa ensimmäiset kymmenen vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen eivät tuoneet tullessaan taloudellisesti parempia aikoja. Neuvostoliiton aikana elintaso oli ollut kohtalainen, vaikkakaan ei lännen tasoa. Neuvostoliiton romahtaminen merkitsi esimerkiksi ilmaisen terveydenhuollon loppumista, työttömyyden kasvua, tuloerojen nousua ja pienten, mutta säännöllisten eläkkeiden ostovoiman täydellistä romahdusta. Moni eläkeläinen joutui taas töihin ja erityisesti venäläisten miesten keskimääräinen elinikä laski vuosilla köyhtymisen ja alkoholismin vuoksi.

Nykyinen Venäjä[muokkaa]

Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot 1. Armenia 2. Azerbaijan 3. Valko-Venäjä 4. Viro 5. Georgia 6. Kazakhstan 7. Kirgisia 8. Latvia 9. Liettua 10. Moldova 11. Venäjä 12. Tajikistan 13. Turkmenistan 14. Ukraina 15. Uzbekistan

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjästä tuli demokraattinen maa. Johtajat on määrä valita vapailla vaaleilla, ja puolueiden perustaminen on sallittua. Vuonna 1999 Venäjän johtoon nousi Vladimir Putin. Putinin kauden alku oli taloudellisesti Venäjän kannalta kohtuullisen menestyksekästä aikaa. Suurena öljyntuottajamaana Venäjä hyötyi väliaikaisesti öljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta.

Putinin kauden Venäjän ongelmia ovat olleet kansalais- ja ihmisoikeuksien rikkominen. Valtionjohto ja hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue kontrolloivat tiedotusvälineitä. Opposition näkemyksiä ei uutisoida, eikä tiedonvälitys esimerkiksi televisiossa ole puolueetonta. Putinia ja hallituksen politiikkaa arvostelleita lehtiä on lopetettu ja useita toimittajia on jopa murhattu. Kansalaisjärjestöjen ja kilpailevien puolueiden toimintaa on vaikeutettu. Erityisen räikeitä ihmisoikeusloukkauksia tapahtui vuonna 1994 alkaneessa Tšetšenian sodassa. Sodassa Venäjä esti Tšetšenian osatasavaltaa irtautumasta.

Vuonna 2014 Venäjä miehitti naapurimaalle Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja lähetti myöhemmin sotajoukkoja myös Itä-Ukrainaan, missä se tukee venäläismielisten kapinallisten taistelua Ukrainan hallitusta vastaan. Ukrainan konfliktista seuranneet länsimaiden Venäjää vastaan asettamat talouspakotteet sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ovat aiheuttaneet Venäjällä suuria taloudellisia ongelmia ja laskeneet ihmisten elintasoa. Putinin asema maan johdossa vaikuttaa edelleen vahvalta, mutta demokratian tila on heikentynyt entisestään.

Kuvia[muokkaa]

Asiasanat[muokkaa]

Tapahtumat
Käsitteet
Valtiot
Paikat
Henkilöt

Aiheesta muualla[muokkaa]