S4 Suurten sotien aika/Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1917 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksassa oli vakavia taloudellisia ongelmia.
  • Työttömyys oli suurta ja hinnat nousivat ennätysvauhtia.
  • Adolf Hitler onnistui nostamaan kansallissosialistisen puolueensa suosituimmaksi.
  • Hitler syytti Saksan ongelmista maan juutalaisvähemmistöä.
  • Hän lupasi lisäksi parantaa maan taloutta ja kostaa ensimmäisen maailmansodan nöyryytyksen.
  • Hitler nousi Saksan johtoon, minkä jälkeen hän kaappasi vallan ja kielsi muut puolueet.
  • Hitlerin Saksassa vainottiin poliittisia vastustajia ja vähemmistöjä.

Levoton Weimarin tasavalta[muokkaa]

Vuoden 1923 Saksassa setelirahan arvo oli laskenut niin voimakkaasti, että seteleitä saattoi yhtä hyvin käyttää tapetoimiseen, sillä rahalla olisi saanut ostettua vähemmän tapettia. 50 miljoonan markan setelin arvo oli sama kuin yhden dollarin.

Saksan talous oli raunioina ensimmäisen maailmansodan jäljiltä. Maa oli joutunut luovuttamaan osan tärkeistä kaivoksistaan ja teollisuusalueistaan sotakorvauksina Ranskalle ja Belgialle. Melkein kaksi miljoonaa nuorta työikäistä miestä oli kuollut sodassa, mutta töitä ei silti riittänyt kaikille. Lakkoilu ja levottomuudet aiheuttivat ongelmia. Valtio yritti selvitä talousongelmistaan painamalla lisää setelirahaa, mikä johti rahan arvon laskemiseen ja lopulta räjähdysmäiseen hintojen nousuun. Leipä maksoi vuonna 1919 yhden markan. Muutamaa vuotta myöhemmin sama leipä maksoi 100 miljardia markkaa.

Maan talous toipui hiljalleen ja olot rauhoittuivat 1920-luvun loppupuolella, mutta Yhdysvalloista alkanut maailmanlaajuinen talouslama syöksi talouden uudelleen vaikeuksiin. Työttömyys lähti uudelleen kasvuun ja yhteiskunnallinen levottomuus lisääntyi jälleen.

Natsien suosio kasvaa[muokkaa]

Levottomat ajat tarjosivat Adolf Hitlerin johtamalle Saksan Kansallissosialistiselle työväenpuolueelle (NSDAP) mahdollisuuden päästä valtaan. Puolueesta käytettiin myös nimitystä natsipuolue. Hitler esiintyi poliittisissa tilaisuuksissa järjestyksen miehenä, ja lupasi palauttaa maan talouden raiteilleen. Natsipuolueella oli omat tuhansien miehien vahvuiset järjestysjoukkonsa, SA-joukot. SA-joukot antoivat puolueesta sotilaallisen ja kurinalaisen vaikutelman, mutta ne myös häiriköivät toisten puolueiden vaalitilaisuuksissa ja nujakoivat kaduilla kommunistipuolueen järjestysjoukkojen kanssa.

Natsien aate, kansallisosialismi, perustui nationalismiin, rasistiseen rotuoppiin ja juutalaisvastaisuuteen eli antisemitismiin. Hitlerin mielestä saksalaiset olivat ominaisuuksiltaan muita kehittyneempiä, kun taas monet Pohjois-Euroopan ulkopuoliset kansat olivat hänen mielestään alempiarvoisia. Erityisesti Hitler vihasi juutalaisia, joita hän syytti puheissaan ja kirjoituksissaan Saksan ongelmista. Hitlerin juutalaisia kohtaan esittämät syytökset olivat valheellisia, mutta ne nostivat hänen kannatustaan, sillä monet saksalaiset tunsivat epäluuloa ja jopa vihaa juutalaisia kohtaan. Monet olivat lisäksi valmiita uskomaan hänen yksinkertaisia selityksiään Saksan talousvaikeuksien syistä. Hitlerin mukaan vaikeudet olivat juutalaisten aikaansaannosta.

Hitlerin vallankaappaus[muokkaa]

Natsipuolue järjesti näyttäviä tilaisuuksia, joissa ihmisjoukot toimivat kulisseina Hitlerille.

Natsipuolue järjesti 1930-luvun alussa suurellisia ja näyttäviä vaalitilaisuuksia. Hitlerin lupaukset, hänen taitava esiintymisensä ja muiden puolueiden hajanaisuus nostivat natsit maan suurimmaksi puolueeksi. Vuoden 1933 vaaleissa puolue sai yli 40 prosentin kannatuksen ja 17 miljoonaa ääntä. Vaalivoiton seurauksena Adolf Hitler nimitettiin hallituksen johtoon, valtakunnankansleriksi.

Hitler ja natsipuolue pääsivät valtaan vaaleissa kansan tuella, mutta valtaannousunsa jälkeen Hitler vähitellen lakkautti yksi toisensa jälkeen muut puolueet ja lopulta myös vaalit. Ensimmäisenä natsit lakkauttivat perivihollisensa kommunistisen puolueen, jota syytettiin valtiopäivätalon tulipalon järjestämisestä. Muut puolueet seurasivat pian perässä. Hitleristä tuli Saksan pysyvä johtaja, jota kutsuttiin yksinkertaisesti nimellä führer, johtaja.

Natsit käyttivät iskulausetta ”yksi kansa, yksi valtio, yksi führer”. Kaikkien tuli totella führeria kyselemättä. Armeijan sotilaat joutuivat vannomaan uskollisuutta Hitlerille.

Natsien totalitaarinen hallinto[muokkaa]

Hitler-Jugendin fanfaariryhmä vuonna 1933.

Hitlerin johtama Saksa oli totalitaarinen valtio. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtion valta ulottuu kansalaisten elämän kaikille osa-alueille. Natsipuolue lakkautti ammattiliitot ja otti talouselämän valtion valvontaan. Nuorille miehille määrättiin työvelvollisuus ja pakollinen kahden vuoden asevelvollisuus. Poikien tuli osallistua Hitler-Jugend-nimisen nuorisojärjestön toimintaan. Järjestön leireillä pojille opetettiin sotilastaitoja, ampumista ja urheilua. Tyttöjen järjestö oli nimeltään Bund Deutscher Mädel, jossa tytöistä kasvatettiin tulevien sotilaiden äitejä ja puolisoita.

Juutalaisten ja romanien vainot alkoivat välittömästi natsien noustua valtaan. SA-joukot hajottivat juutalaisten omistamia liikkeitä ja estivät ihmisiä asioimasta niissä. Juutalaisia kohtaan harjoitettiin valtion toimesta ankaraa ja valheellista vihapropagandaa. Heitä nimitettiin julisteissa, radiossa ja elokuvissa saksalaisten vihollisiksi. Enemmistöön kuuluneet kristityt saksalaiset, joita Hitler nimitti arjalaisiksi, saivat toistaiseksi olla rauhassa, mikäli alistuivat natsien tahtoon. Hitlerin vastustajia kyttäsi ja vangitsi salainen poliisi Gestapo.

Kuvia[muokkaa]

Asiasanat[muokkaa]

Tapahtumat
Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto
Käsitteet
Juutalaiset, rotuoppi, antisemitismi, hyperinflaatio, nationalismi, Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue, Saksan valtakunnankansleri, Gestapo, SS-joukot, Hitler-Jugend, Bund Deutscher Mädel, Führer
Valtiot
Weimarin tasavalta, Natsisaksa, Ranska, Belgia, Yhdysvallat
Henkilöt
Adolf Hitler

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tähän aiheesta muualla linkkejä