S4 Suurten sotien aika/Ensimmäinen maailmansota päättyy

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • Esimmäisen maailmansodan pitkittyminen aiheutti ongelmia sodan osapuolille.
  • Sodan voittajan ratkaisi se, kenen resurssit riittäisivät pisimpään.
  • Venäjän keisarikunta romahti ensimmäisenä vuonna 1917.
  • Yhdysvallat liittyi sotaan ympärysvaltojen puolelle.
  • Saksassa kapinoitiin, kun kansa kyllästyi sodan aiheuttamiin vaikeuksiin.
  • Saksa hävisi sodan ja joutui maksamaan suuret sotakorvaukset.
  • Monet Euroopan maat itsenäistyivät, mutta Lähi-itä jaettiin Englannnin ja Ranskan kesken.

Venäjän keisarikunta romahtaa[muokkaa]

Venäjä solmi Saksan kanssa rauhansopimuksen Brest-Litovskissa. Kartassa näkyy Venäjän rauhansopimuksessa menettämät alueet.

Ensimmäinen maailmansota oli materiaalisotaa. Sillä tarkoitetaan sitä, että sotaa ei ratkaistu taistelemalla, vaan sodan voittajan ratkaisi se, kenen resurssit riittivät sotimiseen pisimpään. Ensimmäisenä materiaalisota koitui Venäjän keisarikunnan kohtaloksi.

Venäjällä oli pitkään kytenyt tyytymättömyys tsaarin hallintoa kohtaan. Maassa oli kapinoitu jo vuonna 1905, mutta silloin kapina onnistuttiin kukistamaan. Kolmatta vuotta jatkuneen ensimmäisen maailmansodan synnyttämät ongelmat, huono sotamenestys sekä ennen kaikkea elintason laskeminen romahduttivat vuonna 1917 kansan luottamuksen tsaari Nikolai II:n hallitusta kohtaan lopullisesti. Venäjällä osoitettiin mieltä, ja sotilaita karkaili rintamalta suurin joukoin. Lopulta maassa tapahtui kommunistisen puolueen johtama vallankaappaus. Maa vetäytyi ensimmäisestä maailmansodasta ja teki rauhan Saksan kanssa.

Yhdysvallat lähtee Eurooppaan sotimaan[muokkaa]

Presidentti Woodrow Wilson pyytää Yhdysvaltain kongressia julistamaan sodan Saksalle 2.4.1917.

Saksan onnistui kukistaa Venäjä ensimmäisessä maailmansodassa, mutta uusi ja entistä mahtavampi vastustaja oli samaan aikaan liittymässä mukaan sotaan ympärysvaltojen puolelle. Yhdysvallat oli pysytellyt sivussa ensimmäisestä maailmansodasta ensimmäisten sotavuosien aikana. Paine sotaan liittymiseksi vanhan liittolaisen Ison-Britannian rinnalle kuitenkin kasvoi Saksan aloitettua ”rajoittamattoman sukellusvenesodankäynnin” kaikkia Isoon-Britanniaan purjehtivia kauppa-aluksia vastaan, mikä tarkoitti myös Yhdysvaltojen aluksia. Erityisesti Saksan-vastaista mielialaa synnytti yli 1 000 ihmisen hengen vaatinut Lusitania-nimisen matkustaja-aluksen upottaminen vuonna 1915.

Yhdysvallat toi mukanaan sotaan valtavat resurssinsa, mutta sotilaallista ratkaisua sekään ei kyennyt saamaan aikaiseksi. Ensimmäiset kokemukset nykyaikaisesta sodankäynnistä osoittautuivat yhdysvaltalaisille yhtä karvaiksi kuin muillekin sodan osapuolille. Kokemattomat amerikkalaissotilaat eivät vielä ensimmäisissä taisteluissa osanneet hyökätessään suojautua konekiväärin tulelta, ja he kärsivät suuria tappioita.

Saksan kirvelevä tappio[muokkaa]

Ensimmäisen maailmansodan taistelut päättänyt aselepo solmittiin Compiègnen metsään tuodussa junanvaunussa ”yhdennellätoista hetkellä” 11.11.1918.

Vaikka Saksa pärjäsikin sotilaallisesti hyvin, se oli heikoilla materiaalisodankäynnissä. Saksan liittolaiset eivät olleet sotilaallisesti erityisen vahvoja, minkä vuoksi Saksa joutui kantamaan päävastuun sodankäynnistä useita suurvaltoja vastaan. Yhdysvaltojen liittyminen mukaan sotaan varmisti lopullisesti Saksan tappion. Vaikka saksalaisjoukot onnistuivat sodan lopulla etenemään paikoin voimakkaasti, eikä maa joutunut missään vaiheessa taistelemaan omalla maallaan, sen voimavarat alkoivat olla lopussa. Sodan aiheuttamiin ongelmiin kyllästyneet kansalaiset nousivat monin paikoin kapinaan. Keisari Wilhelm II:n edessä oli valinta: joko lopettaa sota ja tuoda joukot kotiin pitämään järjestystä tai joutua syöstyksi valtaistuimelta kapinan seurauksena.

Voittajavaltojen johtajat kokoontuivat neuvottelemaan rauhanehdoista Pariisiin. Versailles’n rauhan nimellä tunnetussa sopimuksessa Saksa tuomittiin yksin sotasyylliseksi. Se riisuttiin aseista, eikä sillä saanut olla sukellusveneitä, taistelulentokoneita, panssarivaunuja tai asevelvollisuutta. Saksan oli sodan jälkeen maksettava valtavat sotakorvaukset, ja se menetti siirtomaansa sekä ennen Saksaan kuuluneita alueita Ranskalle sekä Puolalle. Sodan tuhot sekä ankarat rauhanehdot raunioittivat Saksan talouden. Yli kymmenen vuotta kestänyt taloudellinen kaaos mahdollisti lopulta Hitlerin nousun Saksan johtoon ja oli siten yksi syy toisen maailmansodan syttymiseen 20 vuotta ensimmäisen päättymisen jälkeen.

Maailma suursodan jälkeen[muokkaa]

Euroopan kartalla tapahtui ensimmäisen maailmansodan seurauksena paljon muutoksia. Uudet valtiot ja rajat on merkitty karttaan punaisella.

Ensimmäinen maailmansota synnytti paljon muutoksia Euroopassa ja maanosan ulkopuolella. Mahtavat keisarikunnat, Saksa, Venäjä ja Itävalta-Unkari, olivat pyyhkiytyneet pois kartalta. Keisari Wilhelm II:n jouduttua pakenemaan Saksasta maasta oli tullut tasavalta. Itävalta-Unkari oli hajonnut osiin. Venäjällä riehui sisällissota, jonka seurauksena sen paikalle syntyi 1920-luvun alkuvuosina maailman ensimmäinen sosialistinen valtio, Neuvostoliitto.

Monet pienet eurooppalaiset kansat saivat ensimmäisen maailmansodan seurauksena oman valtionsa. Muun muassa Suomi ja Puola sekä Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät. Balkanin alueen kansoille perustettiin oma yhteinen valtio Jugoslavia.

Ensimmäinen maailmansota oli lähinnä Euroopassa käyty sota, jossa maailman eri puolilta tultiin Eurooppaan sotimaan. Sotaa käytiin kuitenkin myös Lähi-idässä, missä sijaitsi Saksan liittolainen Osmanien valtakunta. Iso-Britannia lupaili alueen kansoille itsenäisyyttä, mikäli ne auttaisivat taistelussa. Sodan jälkeen Iso-Britannia ja Ranska ottivat kuitenkin alueen suurelta osin siirtomaikseen. Vielä huonommin kävi armenialaisille, joita Osmanien valtakuntaa johtavat turkkilaiset syyttivät kapinoinnista. Osmanien valtakunnassa kuoli nälkään ja surmattiin ensimmäisen maailmansodan aikana lähes miljoona armenialaisvähemmistöön kuulunutta.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maailmaa koetteli vielä toinen, sotaakin tuhoisampi vitsaus. Yhdysvaltalaiselta sotilasleiriltä liikkeelle lähtenyt, espanjantautina tunnettu influenssaepidemia levisi kaikkialle maapallolla ja tappoi jopa kolminkertaisen määrän ihmisiä sodan kuolonuhreihin verrattuna.

Lusitania kuvattuna New Yorkin satamassa vuonna 1907. Saksalainen sukellusvene upotti aluksen, joka saksalaisten mukaan purjehti aselastissa kohti Iso-Britanniaa. Tapaus oli yksi syy Yhdysvaltojen liittymiselle mukaan ensimmäiseen maailmansotaan.

Kuvia[muokkaa]

Asiasanat[muokkaa]

Tapahtumat
Käsitteet
keskusvallat, ympärysvallat, Kansainliitto, sukellusvene
Valtiot
Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Italian kuningaskunta, Bulgaria, Osmanien valtakunta, Ranska, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Venäjän keisarikunta, Serbian kuningaskunta, Japani, Romanian kuningaskunta
Uudet valtiot
Suomi, Puola, Viro, Latvia, Liettua, Jugoslavia, Itävalta, Unkari
Paikat
Pariisi
Henkilöt
Woodrow Wilson

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]