S4 Suurten sotien aika/Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1917 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • Hitler määräsi armeijansa hyökkäämään Neuvostoliittoon vuonna 1941.
  • Aluksi saksalaisjoukot etenivät nopeasti.
  • Saksan liittolainen Japani hyökkäsi Yhdysvaltoihin.
  • Yhdysvallat liittyi sotaan Saksaa ja Japania vastaan.
  • Yhdysvallat ja Japani kävivät rajuja taisteluja Tyynellä valtamerellä.
  • Yhdysvallat lähetti Neuvostoliitolle aseita ja sotamateriaalia.
  • Ankarien taistelujen jälkeen Neuvostoliitto pakotti saksalaiset perääntymään.

Operaatio Barbarossa – hyökkäys Neuvostoliittoon[muokkaa]

Toisen maailmansodan eteneminen Euroopassa 1939–1945 animoidun kartan avulla esitettynä. – Punainen: Länsiliittoutuneet ja Neuvostoliitto (vuoden 1941 jälkeen); vihreä: Neuvostoliitto (ennen vuotta 1941); sininen: Akselivallat.

Hitler oli suunnitellut hyökkäystä Neuvostoliittoon jo vuosien ajan. Kun Operaatio Barbarossan nimellä tunnettu hyökkäys viimein käynnistettiin, vaikutti siltä, että Neuvostoliitto luhistuisi muutamassa viikossa. Saksalaisjoukkojen vahvuus oli noin 3,5 miljoonaa sotilasta, yli 3 300 panssarivaunua ja noin 2 500 lentokonetta. Saksan panssariarmeijat työntyivät syvälle Neuvostoliiton alueelle Stuka-hävittäjien tarjoaman ilmatuen turvin. Puna-armeija näytti tulleen täydellisesti yllätetyksi.

Hyökkäyksessä Saksalla oli tukenaan myös Suomi. Suomi oli joutunut talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja joutunut luovuttamaan suuria alueita rauhansopimuksessa. Nyt oli monen mielestä tullut aika kostaa. Saksalaisjoukot käyttivät hyökkäyksessä apunaan Etelä-Suomen lentokenttiä, ja yli 200 000 saksalaista sotilasta oli sijoittuneena Neuvostoliiton rajan lähelle Lappiin. Sodan alussa Suomen armeijan onnistui hyödyntää saksalaisten menestystä ja miehittää takaisin talvisodassa menetetyt alueet.

Lähellä Suomen rajaa sijainnut Leningradin (nykyinen Pietari) miljoonakaupunki jäi etenevien saksalaisjoukkojen saartamaksi. Kaupungin onnistui kestää noin 900 päivän mittaiseksi venynyt piiritys, mutta sodan aikana kaupungissa kuoli nälkään yli 600 000 siviiliä.

Pearl Harbor syöksee Yhdysvallat mukaan sotaan[muokkaa]

USS Arizona hyökkäyksen aikana.

Japani oli kehittynyt 1800-luvun lopulla voimakkaasti, ja siitä oli tullut muutamassa vuosikymmenessä Aasian voimakkain suurvalta. Japani oli miehittänyt siirtomaikseen Korean niemimaan sekä osia Kiinasta turvatakseen teollisuutensa raaka-ainetarpeet. Saksan miehitettyä Ranskan Japani otti haltuunsa Ranskan Indokiinan nimellä tunnetun siirtomaa-alueen Aasiasta. Yhdysvallat ei hyväksynyt Japanin politiikkaa, ja se asetti maan kauppasaartoon kesällä 1941. Japani vastasi suorittamalla muutamaa kuukautta yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltojen laivaston kimppuun tämän tukikohdassa Pearl Harborissa, Havaijilla.

Hyökkäyksessä Japanin onnistui tuhota suurehko määrä Yhdysvaltojen laivaston aluksia. Samaan aikaan suoritettujen pienempien hyökkäysten ansiosta Japani sai yhdellä kertaa haltuunsa suuren osan Tyynenmeren alueesta. Myös Japanin liittolainen Saksa julisti hyökkäyksen jälkeen sodan Yhdysvalloille. Hyökkäyksen seurauksena Yhdysvallat liittyi mukaan toiseen maailmansotaan.

Vaikka Japanin ensimmäinen hyökkäys olikin kohtalaisen menestyksekäs, tuli se samalla hankkineeksi itselleen ja Saksalle voimakkaan vihollisen. Joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvaltojen liittyminen sotaan jopa ratkaisi toisen maailmansodan lopputuloksen. Yhdysvallat oli jo tuolloin maailman suurin teollisuusmahti, ja nyt tuo teollisuus alkoi toimia lähes yksinomaan armeijan hyödyksi. Sotavuosina valmistui tuhatkunta pinta-alusta, lentotukialuksia, taistelulaivoja, risteilijöitä ja fregatteja sekä parisataa sukellusvenettä. Vuonna 1944 Yhdysvaltojen lentokonetehtaat kykenivät tuottamaan alle kahdessa päivässä yhtä paljon koneita kuin Japani onnistui tuhoamaan hyökätessään Pearl Harboriin.

Taistelu Tyynenmeren herruudesta[muokkaa]

Tyynenmeren alueen kartta vuonna 1939. Japani oli miehittänyt laajoja alueita Aasiassa, mutta Tyynenmeren toisella laidalla oli vastassa vielä mahtavampi suurvalta, Yhdysvallat.

Japani onnistui yllätyshyökkäyksensä avulla saamaan yliotteen Tyynenmeren sodan alussa, mutta Yhdysvallat osoittautui jo seuraavana vuonna liian voimakkaaksi viholliseksi. Vuonna 1942 Yhdysvaltojen ja Japanin välillä käydyssä Midwayn taistelussa koettiin sodan käännekohta, jonka myötä Japanin sotamenestys kääntyi tappiolliseksi.

Japani menetti kaikki taisteluun osallistuneet lentotukialuksensa, kun Yhdysvallat menetti vain yhden. Yhdysvaltojen sotateollisuus kykeni kuitenkin tuottamaan uusia aluksia menetettyjen tilalle, kun taas Japanin resurssit olivat huomattavasti vähäisemmät. Taistelun jälkeen aloite Tyynellämerellä siirtyikin Yhdysvalloille

Toisen maailmansodan ratkaisutaistelut itärintamalla[muokkaa]

Puna-armeijan sotilaat kuljettavat antautuneita saksalaissotilaita Stalingradin viljasiilon ohi helmikuussa 1943.
Puna-armeijan sotilaat kuljettavat antautuneita saksalaissotilaita Stalingradin viljasiilon ohi helmikuussa 1943

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon sujui aluksi hyvin ja eteneminen oli nopeaa. Vähitellen huoltoyhteydet kuitenkin kävivät yhä pidemmiksi, mikä hidasti etenemistä. Saksalaisten oli yhä vaikeampaa toimittaa polttoainetta ja ruokaa yhä kauemmas Neuvostoliiton maaperälle eteneville joukoilleen. Taistelumenestystä haittasi myös hävittäjäkoneiden antaman ilmatuen heikkeneminen, kun lentokenttiä oli harvemmassa ja lentokoneiden polttoainetta oli vaikeampi saada. Lisäksi vastassa oli kahden sotavuoden jälkeen vihollinen, joka oli monilta osin voimakkaampi kuin sodan alussa. Yhdysvallat oli toimittanut liittolaiselleen Neuvostoliitolle valtavia määriä aseita ja sotatarvikkeita, panssarivaunuja, autoja, lentokoneita ja radioita. Neuvostoliitto oli myös selvästi väestöltään Saksaa suurempi, joten sillä oli varaa menettää enemmän sotilaita.

Toisen maailmansodan käännekohdaksi on usein nimitetty vuosina 1942–43 käytyä useita kuukausia kestänyttä Stalingradin taistelua. Stalingradissa puna-armeijan onnistui saartaa Saksan 6. armeijan sotilaat, yli neljännesmiljoona miestä näiden osittain valtaamaan kaupunkiin. Saksan avuksi lähettämien joukkojen hyökkäys torjuttiin, eikä Hitler suostunut antamaan sotilailleen lupaa murtautua ulos saarrosta, koska ajatteli sen johtavan perääntymiseen. Useiden kuukausin ankarien taistelujen jälkeen nälkiintyneet ja punataudin runtelemat saksalaiset olivat pakotettuja antautumaan. Saksa liittolaisineen menetti noin 850 000 sotilasta. Vangiksi jääneet vietiin Siperiaan vankileireille, joista vain harvat palasivat.

Stalingradin taistelun sekä seuraavana kesänä Ukrainassa käydyn mittasuhteiltaan valtavan Kurskin taistelun jälkeen Saksan eteneminen oli vaihtunut perääntymiseksi. Neuvostoliiton puna-armeija alkoi työntyä kohti Saksaa vastustamattomalla voimalla, eikä Saksasta ollut enää sen pysäyttäjäksi.

Kuvia[muokkaa]

Asiasanat[muokkaa]

Tapahtumat
Operaatio Barbarossa, Midwayn taistelu, Stalingradin taistelu, Hyökkäys Pearl Harboriin, Kurskin taistelu
Käsitteet
salamasota, Saksan 6. armeija, Puna-armeija, Jatkosota, Tyynenmeren sota, Itärintama
Valtiot
Natsi-Saksa, Neuvostoliitto, Japani, Yhdysvallat, Kiina, Suomi
Paikat
Havaiji, Leningrad
Henkilöt
Adolf Hitler, Josif Stalin

Aiheesta muualla[muokkaa]