S4 Suurten sotien aika/Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
- Hitler määräsi armeijansa hyökkäämään Neuvostoliittoon vuonna 1941.
- Aluksi saksalaisjoukot etenivät nopeasti.
- Saksan liittolainen Japani hyökkäsi Yhdysvaltoihin.
- Yhdysvallat liittyi sotaan Saksaa ja Japania vastaan.
- Yhdysvallat ja Japani kävivät rajuja taisteluja Tyynellä valtamerellä.
- Yhdysvallat lähetti Neuvostoliitolle aseita ja sotamateriaalia.
- Ankarien taistelujen jälkeen Neuvostoliitto pakotti saksalaiset perääntymään.
Operaatio Barbarossa – hyökkäys Neuvostoliittoon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hitler oli suunnitellut hyökkäystä Neuvostoliittoon jo vuosien ajan. Kun Operaatio Barbarossan nimellä tunnettu hyökkäys viimein käynnistettiin, vaikutti siltä, että Neuvostoliitto luhistuisi muutamassa viikossa. Saksalaisjoukkojen vahvuus oli noin 3,5 miljoonaa sotilasta, yli 3 300 panssarivaunua ja noin 2 500 lentokonetta. Saksan panssariarmeijat työntyivät syvälle Neuvostoliiton alueelle Stuka-hävittäjien tarjoaman ilmatuen turvin. Puna-armeija näytti tulleen täydellisesti yllätetyksi.
Hyökkäyksessä Saksalla oli tukenaan myös Suomi. Suomi oli joutunut talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja joutunut luovuttamaan suuria alueita rauhansopimuksessa. Nyt oli monen mielestä tullut aika kostaa. Saksalaisjoukot käyttivät hyökkäyksessä apunaan Etelä-Suomen lentokenttiä, ja yli 200 000 saksalaista sotilasta oli sijoittuneena Neuvostoliiton rajan lähelle Lappiin. Sodan alussa Suomen armeijan onnistui hyödyntää saksalaisten menestystä ja miehittää takaisin talvisodassa menetetyt alueet.
Lähellä Suomen rajaa sijainnut Leningradin (nykyinen Pietari) miljoonakaupunki jäi etenevien saksalaisjoukkojen saartamaksi. Kaupungin onnistui kestää noin 900 päivän mittaiseksi venynyt piiritys, mutta sodan aikana kaupungissa kuoli nälkään yli 600 000 siviiliä.
Pearl Harbor syöksee Yhdysvallat mukaan sotaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japani oli kehittynyt 1800-luvun lopulla voimakkaasti, ja siitä oli tullut muutamassa vuosikymmenessä Aasian voimakkain suurvalta. Japani oli miehittänyt siirtomaikseen Korean niemimaan sekä osia Kiinasta turvatakseen teollisuutensa raaka-ainetarpeet. Saksan miehitettyä Ranskan Japani otti haltuunsa Ranskan Indokiinan nimellä tunnetun siirtomaa-alueen Aasiasta. Yhdysvallat ei hyväksynyt Japanin politiikkaa, ja se asetti maan kauppasaartoon kesällä 1941. Japani vastasi suorittamalla muutamaa kuukautta yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltojen laivaston kimppuun tämän tukikohdassa Pearl Harborissa, Havaijilla.
Hyökkäyksessä Japanin onnistui tuhota suurehko määrä Yhdysvaltojen laivaston aluksia. Samaan aikaan suoritettujen pienempien hyökkäysten ansiosta Japani sai yhdellä kertaa haltuunsa suuren osan Tyynenmeren alueesta. Myös Japanin liittolainen Saksa julisti hyökkäyksen jälkeen sodan Yhdysvalloille. Hyökkäyksen seurauksena Yhdysvallat liittyi mukaan toiseen maailmansotaan.
Vaikka Japanin ensimmäinen hyökkäys olikin kohtalaisen menestyksekäs, tuli se samalla hankkineeksi itselleen ja Saksalle voimakkaan vihollisen. Joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvaltojen liittyminen sotaan jopa ratkaisi toisen maailmansodan lopputuloksen. Yhdysvallat oli jo tuolloin maailman suurin teollisuusmahti, ja nyt tuo teollisuus alkoi toimia lähes yksinomaan armeijan hyödyksi. Sotavuosina valmistui tuhatkunta pinta-alusta, lentotukialuksia, taistelulaivoja, risteilijöitä ja fregatteja sekä parisataa sukellusvenettä. Vuonna 1944 Yhdysvaltojen lentokonetehtaat kykenivät tuottamaan alle kahdessa päivässä yhtä paljon koneita kuin Japani onnistui tuhoamaan hyökätessään Pearl Harboriin.
Taistelu Tyynenmeren herruudesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japani onnistui yllätyshyökkäyksensä avulla saamaan yliotteen Tyynenmeren sodan alussa, mutta Yhdysvallat osoittautui jo seuraavana vuonna liian voimakkaaksi viholliseksi. Vuonna 1942 Yhdysvaltojen ja Japanin välillä käydyssä Midwayn taistelussa koettiin sodan käännekohta, jonka myötä Japanin sotamenestys kääntyi tappiolliseksi.
Japani menetti kaikki taisteluun osallistuneet lentotukialuksensa, kun Yhdysvallat menetti vain yhden. Yhdysvaltojen sotateollisuus kykeni kuitenkin tuottamaan uusia aluksia menetettyjen tilalle, kun taas Japanin resurssit olivat huomattavasti vähäisemmät. Taistelun jälkeen aloite Tyynellämerellä siirtyikin Yhdysvalloille
Toisen maailmansodan ratkaisutaistelut itärintamalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon sujui aluksi hyvin ja eteneminen oli nopeaa. Vähitellen huoltoyhteydet kuitenkin kävivät yhä pidemmiksi, mikä hidasti etenemistä. Saksalaisten oli yhä vaikeampaa toimittaa polttoainetta ja ruokaa yhä kauemmas Neuvostoliiton maaperälle eteneville joukoilleen. Taistelumenestystä haittasi myös hävittäjäkoneiden antaman ilmatuen heikkeneminen, kun lentokenttiä oli harvemmassa ja lentokoneiden polttoainetta oli vaikeampi saada. Lisäksi vastassa oli kahden sotavuoden jälkeen vihollinen, joka oli monilta osin voimakkaampi kuin sodan alussa. Yhdysvallat oli toimittanut liittolaiselleen Neuvostoliitolle valtavia määriä aseita ja sotatarvikkeita, panssarivaunuja, autoja, lentokoneita ja radioita. Neuvostoliitto oli myös selvästi väestöltään Saksaa suurempi, joten sillä oli varaa menettää enemmän sotilaita.
Toisen maailmansodan käännekohdaksi on usein nimitetty vuosina 1942–43 käytyä useita kuukausia kestänyttä Stalingradin taistelua. Stalingradissa puna-armeijan onnistui saartaa Saksan 6. armeijan sotilaat, yli neljännesmiljoona miestä näiden osittain valtaamaan kaupunkiin. Saksan avuksi lähettämien joukkojen hyökkäys torjuttiin, eikä Hitler suostunut antamaan sotilailleen lupaa murtautua ulos saarrosta, koska ajatteli sen johtavan perääntymiseen. Useiden kuukausin ankarien taistelujen jälkeen nälkiintyneet ja punataudin runtelemat saksalaiset olivat pakotettuja antautumaan. Saksa liittolaisineen menetti noin 850 000 sotilasta. Vangiksi jääneet vietiin Siperiaan vankileireille, joista vain harvat palasivat.
Stalingradin taistelun sekä seuraavana kesänä Ukrainassa käydyn mittasuhteiltaan valtavan Kurskin taistelun jälkeen Saksan eteneminen oli vaihtunut perääntymiseksi. Neuvostoliiton puna-armeija alkoi työntyä kohti Saksaa vastustamattomalla voimalla, eikä Saksasta ollut enää sen pysäyttäjäksi.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asiasanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapahtumat
- Operaatio Barbarossa, Midwayn taistelu, Stalingradin taistelu, Hyökkäys Pearl Harboriin, Kurskin taistelu
- Käsitteet
- salamasota, Saksan 6. armeija, Puna-armeija, Jatkosota, Tyynenmeren sota, Itärintama
- Valtiot
- Natsi-Saksa, Neuvostoliitto, Japani, Yhdysvallat, Kiina, Suomi
- Henkilöt
- Adolf Hitler, Josif Stalin
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Lindfors: Saksan hyökkäys itään alkaa 1941 18.05.2011. Yle Elävä arkisto.
- Jukka Lindfors: Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille 20.05.2011. Yle Elävä arkisto.
- Jukka Lindfors: Sotaa Afrikassa ja Balkanilla 1940 08.09.2006. Yle Elävä arkisto.
- Jukka Lindfors: Japani etenee Tyynellämerellä 1941 08.09.2006. Yle Elävä arkisto.
- Jukka Lindfors: Japanilaisten tappio Midwayssa ja brittien vetäytyminen El Alameiniin 08.09.2006. Yle Elävä arkisto.