S4 Suurten sotien aika/Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä Euroopan suurvaltojen välillä oli kiistoja.
  • Suurvallat kilpailivat keskenään siirtomaista ja käyttivät suuria summia armeijoidensa varusteluun.
  • Eurooppaan muodostui kaksi kilpailevaa liittokuntaa, ympärysvallat ja keskusvallat.
  • Balkanin niemimaalta alkaneet ongelmat synnyttivät sodan liittokuntien välille.
  • Ensimmäinen maailmansota kesti neljä vuotta ja siinä kuoli miljoonia ihmisiä.
  • Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Euroopassa alkoi vuosikymmeniä kestänyt levoton aika.

Kilpailevat suurvallat muodostava liittokuntia[muokkaa]

Euroopan suurvaltojen liittokunnat ensimmäisen maailmansodan edellä. Ympärysvallat on merkitty karttaan vaaleammalla vihreällä ja keskusvallat tummemmalla. Italia oli ennen sotaa keskusvaltojen puolella, mutta vaihtoi puolta sodan syttyessä. Nykyisen Turkin paikalla sijainnut Osmanien valtakunta puolestaan liittyi sotaan keskusvaltojen puolelle.

Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä Euroopan suurvaltojen suhteet olivat jo pitkään olleet jännittyneet. Saksa oli kukistanut Ranskan sodassa 1870-luvulla ja maiden suhteet olivat edelleen huonot. Iso-Britannia ja Ranska hallitsivat Afrikkaan ja Aasiaan levittäytynyttä siirtomaaimperiumiaan, kun taas Saksassa koettiin, että osa siirtomaista olisi kuulunut sen omistukseen. Saksa ja Iso-Britannia käyttivät valtavia rahasummia kilpavarusteluun rakentaessaan nykyaikaisia sotalaivoja. Sotalaivat olivat ajan teknisimpiä ja kehittyneimpiä aseita.

Ajan henki oli kansallishenki eli nationalismi. Isossa-Britanniassa ja Saksassa maiden keskinäinen kilpailu sai urheilumaaottelun piirteitä. Saksassa julistettiin, että ”Iso-Britannia oli sen tiellä kohti aurinkoa”. Isossa-Britanniassa puolestaan kaikkea saksalaisuuteen viittaavaa suorastaan vihattiin ja maan kuningassuku jopa muutti saksalaistaustaisen sukunimensä tästä syystä.

Balkanin ruutitynnyri räjähtää[muokkaa]

DC-1914-27-d-Sarajevo-cropped.jpg
Italialaisessa lehdessä julkaistu kuvitus herttuaparin murhasta. Myöhemmin kuolettavat laukaukset ampunut Gavrilo Princip kertoi, ettei olisi ikinä uskonut tekonsa seurauksena syttyvän maailmansodan.

Balkanin niemimaa oli Euroopan poliittisesti levottominta aluetta. Jo aikalaiset kuvailivat sitä ”ruutitynnyriksi”, josta seuraavan eurooppalaisen suursodan uskottiin alkavan. Muinoin mahtava Osmanien valtakunta oli heikentynyt ja joutui vetäytymään Balkanilta. Läheinen suurvalta Itävalta-Unkari havitteli Balkanin alueen liittämistä itseensä. Lisäksi alueen pienet kansat tavoittelivat itsenäisyyttä. Serbian oli onnistunut itsenäistyä, mutta Bosnia-Hertzegovina oli liitetty osaksi Itävalta-Unkaria. Serbiassa moni olisi ennemmin halunnut yhdistää Serbian ja Bosnian Suur-Serbiaksi.

Kun Itävalta-Unkarin kruununprinssi Frans-Ferdinand von Habsburg murhattiin vuonna 1914 Sarajevossa serbialaisen Gavrilo Principin toimesta, oli ensimmäisen maailmansodan lähtölaukaus samalla ammuttu. Frans Ferdinandin murha tunnetaan nimellä Sarajevon laukaukset ja niistä katsotaan saaneen alkunsa ensimmäinen maailmansota.

Sodan syttymissyy saattoi olla yhden ihmisen murha, mutta sodan leviäminen Euroopan laajuiseksi suursodaksi johtui liittokunnista. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle. Venäjä tuli liittolaisensa Serbian avuksi ja Saksa puolestaan liittolaisensa Itävalta-Unkarin. Yksi toisensa jälkeen suurvallat noudattivat liittosopimusten vaatimusta ja julistivat toisilleen sodan. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt.

Saksan hyökkäys aloittaa ensimmäisen maailmansodan[muokkaa]

Saksalaisia sotilaita Marnen taistelun aikaan syyskuussa 1914.

Ensimmäisen maailmansodan sotatoimien alkamisessa Saksa oli avainasemassa. Saksan asema Ympärysvaltojen Ranskan ja Venäjän välissä oli sotilaallisesti tukala. Saksan sotilasjohto pelkäsi maan joutuvan kuluttavaan kahden rintaman sotaan idässä ja lännessä. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, Saksassa laskettiin, että Venäjältä kestää useita viikkoja saada armeijansa liikekannalle. Sillä aikaa olisi mahdollista voittaa nopealla yllätyshyökkäyksellä aloitettu sota Ranskaa vastaan ja keskittyä sen jälkeen voittamaan Venäjä.

Saksan uhkayritys oli lähellä onnistua. Puolueettoman Belgian kautta suoritettu yllätyshyökkäys näytti etenevän vääjäämättä kohti Pariisia, kunnes ranskalaisten onnistui viime hetkellä pysäyttää Saksan eteneminen Marne-joella. Englanti lähetti sotavoimansa manner-Eurooppaan Ranskan ja Belgian avuksi. Saksan eteneminen länsirintamalla pysähtyi ja maa joutui pelkäämäänsä kahden rintaman sotaan, kun Venäjä aloitti sotatoimet hieman myöhemmin.

Lyhyttä ja kunniakasta sotaa ei tule[muokkaa]

Saksalaisia sotilaita matkalla rintamalle vuonna 1914. Sotilaat vilkuttavat kuvaajalle matkallaan sotaan, jonka uskottiin muodostuvan lyhyeksi. Vaunun kylkeen kirjoitetut iskulauseet julistavat: ”Pariisiin” ja ”Sotaan, miekkani kärkeä syyhyttää”.

Suursodan syttymistä oli ennakoitu jo vuosia. Suurvaltojen kiistat oli nähty välttämättömäksi ratkaista niiden keskinäisellä sodalla. Jotkut olivat odottaneet sotaa jopa innokkaina, ja sen syttyessä vallitsi monissa maissa hetken aikaa sotakiihkoinen innostus. Hurraavat ihmisjoukot kerääntyivä juna-asemille saattamaan sotaan lähteviä joukkoja. Isossa-Britanniassa värväystoimistoihin jonotettiin. Kokonaiset nuorten miesten ikäluokat suuntasivat paikoin intoa puhkuen sotaan, vain kuollakseen yhdessä sodan ensimmäisten viikkojen taisteluissa.

Kiihkeimmät sotaintoilijat haaveilivat sodan alussa lyhyestä ja kunniakkaasta sotaretkestä, joka ratkaisisi suurvaltojen kiistat kerralla. Aikalaiset Isossa-Britanniassa kutsuivatkin sotaa pitkään nimellä ”the great war”, mikä tarkoittaa suurta tai suurenmoista sotaa. Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, että lyhyttä ja kunniakasta sotaa ei ollut luvassa. Länsirintamalla armeijat juuttuivat tuhoisaan asemasotaan Ranskan ja Belgian kuraisille taistelukentille. Sotilaallista ratkaisua ei saatu aikaiseksi, miljoonat menettivät henkensä ja ensimmäinen maailmansota pitkittyi neljä vuotta kestäneeksi kokonaisten kansakuntien uuvutustaisteluksi.

Valot sammuvat kaikkialla Euroopassa, eivätkä ne ehkä syty uudelleen meidän elinaikanamme”, totesi eräs kaukonäköinen aikalainen tapahtumia seuratessaan. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena alkoi Euroopassa 30 vuotta kestänyt kaaos. Tuona aikana käytiin kaksi maailmansotaa ja kymmenet miljoonat ihmiset menettivät henkensä.

Kuvia[muokkaa]

Sarajevon laukaukset

Musta käsi -salaseura murhasi Itävalta-Unkarin kruununperillisen Frans Ferdinandin.

Asiasanat[muokkaa]

Tapahtumat
Bosnian kriisi, Sarajevon laukaukset, Ensimmäinen maailmansota, Marnen taistelu
Käsitteet
nationalismi, keskusvallat, ympärysvallat, Musta käsi
Maat
Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Italian kuningaskunta, Bulgaria, Osmanien valtakunta, Ranska, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Venäjän keisarikunta, Serbian kuningaskunta
Paikat
Pariisi, Sarajevo
Henkilöt
Gavrilo Princip, Frans Ferdinand

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]