S4 Suurten sotien aika/Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri

Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913	Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917	Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918	Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925	Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953	Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939	Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933	Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945	Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940	Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943	Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945	Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945	Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946	Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945	Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945	Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990	Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968	Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970	Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014	Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001	Itä-Eurooppa vapautuu

Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä Euroopan suurvaltojen välillä oli kiistoja.
Suurvallat kilpailivat keskenään siirtomaista ja käyttivät suuria summia armeijoidensa varusteluun.
Eurooppaan muodostui kaksi kilpailevaa liittokuntaa, ympärysvallat ja keskusvallat.
Balkanin niemimaalta alkaneet ongelmat synnyttivät sodan liittokuntien välille.
Ensimmäinen maailmansota kesti neljä vuotta ja siinä kuoli miljoonia ihmisiä.
Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Euroopassa alkoi vuosikymmeniä kestänyt levoton aika.

Kilpailevat suurvallat muodostava liittokuntia

Ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä Euroopan suurvaltojen suhteet olivat jo pitkään olleet jännittyneet. Saksa oli kukistanut Ranskan sodassa 1870-luvulla ja maiden suhteet olivat edelleen huonot. Iso-Britannia ja Ranska hallitsivat Afrikkaan ja Aasiaan levittäytynyttä siirtomaaimperiumiaan, kun taas Saksassa koettiin, että osa siirtomaista olisi kuulunut sen omistukseen. Saksa ja Iso-Britannia käyttivät valtavia rahasummia kilpavarusteluun rakentaessaan nykyaikaisia sotalaivoja. Sotalaivat olivat ajan teknisimpiä ja kehittyneimpiä aseita.

Ajan henki oli kansallishenki eli nationalismi. Isossa-Britanniassa ja Saksassa maiden keskinäinen kilpailu sai urheilumaaottelun piirteitä. Saksassa julistettiin, että ”Iso-Britannia oli sen tiellä kohti aurinkoa”. Isossa-Britanniassa puolestaan kaikkea saksalaisuuteen viittaavaa suorastaan vihattiin ja maan kuningassuku jopa muutti saksalaistaustaisen sukunimensä tästä syystä.

Balkanin ruutitynnyri räjähtää

Italialaisessa lehdessä julkaistu kuvitus herttuaparin murhasta. Myöhemmin kuolettavat laukaukset ampunut Gavrilo Princip kertoi, ettei olisi ikinä uskonut tekonsa seurauksena syttyvän maailmansodan.

Balkanin niemimaa oli Euroopan poliittisesti levottominta aluetta. Jo aikalaiset kuvailivat sitä ”ruutitynnyriksi”, josta seuraavan eurooppalaisen suursodan uskottiin alkavan. Muinoin mahtava Osmanien valtakunta oli heikentynyt ja joutui vetäytymään Balkanilta. Läheinen suurvalta Itävalta-Unkari havitteli Balkanin alueen liittämistä itseensä. Lisäksi alueen pienet kansat tavoittelivat itsenäisyyttä. Serbian oli onnistunut itsenäistyä, mutta Bosnia-Hertzegovina oli liitetty osaksi Itävalta-Unkaria. Serbiassa moni olisi ennemmin halunnut yhdistää Serbian ja Bosnian Suur-Serbiaksi.

Kun Itävalta-Unkarin kruununprinssi Frans-Ferdinand von Habsburg murhattiin vuonna 1914 Sarajevossa serbialaisen Gavrilo Principin toimesta, oli ensimmäisen maailmansodan lähtölaukaus samalla ammuttu. Frans Ferdinandin murha tunnetaan nimellä Sarajevon laukaukset ja niistä katsotaan saaneen alkunsa ensimmäinen maailmansota.

Sodan syttymissyy saattoi olla yhden ihmisen murha, mutta sodan leviäminen Euroopan laajuiseksi suursodaksi johtui liittokunnista. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle. Venäjä tuli liittolaisensa Serbian avuksi ja Saksa puolestaan liittolaisensa Itävalta-Unkarin. Yksi toisensa jälkeen suurvallat noudattivat liittosopimusten vaatimusta ja julistivat toisilleen sodan. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt.

Saksan hyökkäys aloittaa ensimmäisen maailmansodan

Ensimmäisen maailmansodan sotatoimien alkamisessa Saksa oli avainasemassa. Saksan asema Ympärysvaltojen Ranskan ja Venäjän välissä oli sotilaallisesti tukala. Saksan sotilasjohto pelkäsi maan joutuvan kuluttavaan kahden rintaman sotaan idässä ja lännessä. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, Saksassa laskettiin, että Venäjältä kestää useita viikkoja saada armeijansa liikekannalle. Sillä aikaa olisi mahdollista voittaa nopealla yllätyshyökkäyksellä aloitettu sota Ranskaa vastaan ja keskittyä sen jälkeen voittamaan Venäjä.

Saksan uhkayritys oli lähellä onnistua. Puolueettoman Belgian kautta suoritettu yllätyshyökkäys näytti etenevän vääjäämättä kohti Pariisia, kunnes ranskalaisten onnistui viime hetkellä pysäyttää Saksan eteneminen Marne-joella. Englanti lähetti sotavoimansa manner-Eurooppaan Ranskan ja Belgian avuksi. Saksan eteneminen länsirintamalla pysähtyi ja maa joutui pelkäämäänsä kahden rintaman sotaan, kun Venäjä aloitti sotatoimet hieman myöhemmin.

Lyhyttä ja kunniakasta sotaa ei tule

Suursodan syttymistä oli ennakoitu jo vuosia. Suurvaltojen kiistat oli nähty välttämättömäksi ratkaista niiden keskinäisellä sodalla. Jotkut olivat odottaneet sotaa jopa innokkaina, ja sen syttyessä vallitsi monissa maissa hetken aikaa sotakiihkoinen innostus. Hurraavat ihmisjoukot kerääntyivä juna-asemille saattamaan sotaan lähteviä joukkoja. Isossa-Britanniassa värväystoimistoihin jonotettiin. Kokonaiset nuorten miesten ikäluokat suuntasivat paikoin intoa puhkuen sotaan, vain kuollakseen yhdessä sodan ensimmäisten viikkojen taisteluissa.

Kiihkeimmät sotaintoilijat haaveilivat sodan alussa lyhyestä ja kunniakkaasta sotaretkestä, joka ratkaisisi suurvaltojen kiistat kerralla. Aikalaiset Isossa-Britanniassa kutsuivatkin sotaa pitkään nimellä ”the great war”, mikä tarkoittaa suurta tai suurenmoista sotaa. Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, että lyhyttä ja kunniakasta sotaa ei ollut luvassa. Länsirintamalla armeijat juuttuivat tuhoisaan asemasotaan Ranskan ja Belgian kuraisille taistelukentille. Sotilaallista ratkaisua ei saatu aikaiseksi, miljoonat menettivät henkensä ja ensimmäinen maailmansota pitkittyi neljä vuotta kestäneeksi kokonaisten kansakuntien uuvutustaisteluksi.

”Valot sammuvat kaikkialla Euroopassa, eivätkä ne ehkä syty uudelleen meidän elinaikanamme”, totesi eräs kaukonäköinen aikalainen tapahtumia seuratessaan. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena alkoi Euroopassa 30 vuotta kestänyt kaaos. Tuona aikana käytiin kaksi maailmansotaa ja kymmenet miljoonat ihmiset menettivät henkensä.

Kuvia

Sarajevon laukaukset

Musta käsi -salaseura murhasi Itävalta-Unkarin kruununperillisen Frans Ferdinandin.

Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununperillinen Frans Ferdinand ja hänen puolisonsa Sophie von Hohenberg.
Arkkieherttuan salamurhakäskyn antanut Dragutin Dimitrijević eli Apis vuonna 1900. Apis oli serbialainen tiedustelupäällikkö ja Musta käsi -salaseuran johtaja.
Arkkiherttuan murhan tehneen Musta käsi -salaseuran jäsenet Danilo Ilić, Trifun Grabež, and Gavrilo Princip ennen Sarajevoon lähtemistä.
Frans Ferdinandin saapuu Sarajevon kaupungintalolle ensimmäisen salamurhayrityksen jälkeen.
Frans Ferdinand ja hänen puolisonsa Sophie von Hohenberg poistuvat kaupungintalolta.
Princip ja Cabrinovic pidätettynä vankilassa.
Serbien vastaisia mielenosoituksia Sarajevossa murhan jälkeisenä päivänä.
Valokuva murhaoikeudenkäynnistä. Gavrilo Princip keskellä eturivissä.