S4 Suurten sotien aika/Maailma vajoaa lamaan – Fasistit nousevat valtaan Euroopassa

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli poliittisesti levotonta.
  • Monissa maissa syntyi fasistisia puolueita
  • Fasistit vainosivat vastustajiaan
  • Yhdysvalloista lähtenyt talouslama nosti fasistien suosiota
  • Fasisti nousivat valtaan Italiassa ja Saksassa.
  • Espanjassa fasistit voittivat sisällissodan Italian ja Saksan avulla

Fasismin aave Euroopan yllä[muokkaa]

Kahden vahvimman fasistisen valtion johtajat, Italian Benito Mussolini ja Adolf Hitler.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen melkein kaikissa Euroopan maissa syntyi fasistisia poliittisia liikkeitä. Fasismi on äärikansallismielinen ja äärioikeistolaiseksi laskettu suuntaus. Fasistit suosivat väkivaltaisia menettelytapoja valtaan pääsemiseksi sekä vastustajien kukistamiseksi. Fasistit halveksuivat edustuksellista demokratiaa ja väittivät itse edustavansa kansan mielipidettä. Eräs tunnetuimmista fasistisista liikkeistä oli Benito Mussolinin johtama Italian fasistipuolue, jonka mukaan koko aatesuuntaus on saanut nimensä. Myös Adolf Hitlerin natsipuolue oli fasistinen puolue. Esimerkiksi Italiassa, Saksassa ja Espanjassa fasistit nousivat valtaan ja vainosivat väkivaltaisesti vastustajiaan.

Merkittävän aseman saavuttaneita fasistisia liikkeitä ja puolueita olivat esimerkiksi Espanjan Falangistit sekä Portugalin fasistipuolue. Niiden johtajat hallitsivat maitaan diktaattoreina aina 1970-luvulle saakka. Myös Suomeen perustettiin fasistinen liike 1920-luvulla. Lapuan liikkeen nimellä tunnetut fasistit vangitsivat ja pahoinpitelivät erityisesti vasemmistolaisia poliitikkoja. Vuonna 1930 Lapuan liike järjesti 20 000 osallistujaa keränneen talonpoikaismarssin Helsinkiin. Marssin seurauksena Suomen hallitus toteutti liikkeen vaatimuksen ja kielsi kommunististen järjestöjen toiminnan. Eräät liikkeen jäsenistä suunnittelivat jopa vallankaappausta fasistisen Suomen luomiseksi, mutta hankkeet jäivät toteutumatta.

Fasistit nousevat valtaan Italiassa[muokkaa]

Mussolini ja hänen mustapaitaiset kannattajansa marssilla Roomaan 1922

Ensimmäinen valtaan noussut fasistinen liike oli Italian Fasistipuolue. Puolueen johtaja Benito Mussolini tunnettiin puolueen kannattajien parissa arvonimellä ”Il Duce”, johtaja. Fasistipuolueen jäsenet käyttivät sotilasunivormua muistuttavia mustia paitoja ja uskoivat sotilaalliseen kuriin. Monet italialaisista fasisteista ja muidenkin eurooppalaisten fasistipuolueiden kannattajista olivat ensimmäisen maailmansodan veteraaneja, jotka pettyivät elämään sodan jälkeen. Fasistit tulivat tunnetuiksi väkivaltaisista hyökkäyksistään ammattiliittoja ja vasemmistolaisia liikkeitä vastaan.

Mussolini määräsi puolueensa jäsenet miehittämään maan suurimmat kaupungit, ja Italia oli sisällissodan partaalla. Rauhoittaakseen tilanteen Italian kuningas teki Mussolinista pääministerin. Kolme vuotta myöhemmin Mussolini lakkautti parlamentin, kielsi muut puolueet ja julistautui Italian diktaattoriksi. Mussolinin Italiassa hänen poliittisia vastustajiaan vainottiin. Mussolini rakennutti valtavia antiikin Rooman tyylistä vaikutteita saaneita rakennuksia ja järjesti pääkaupungissa Roomassa näyttäviä paraateja. Hän käytti myös paljon rahaa voimakkaan armeijan rakentamiseen ja pyrki hankkimaan Italialle siirtomaan Afrikasta sodan avulla. Hänen onnistui miehittää Etiopia useiksi vuosiksi. Rangaistukseksi kapinoinnista Mussolini määräsi 30 000 etiopialaista teloitettavaksi. Mussolinin Italia miehitti myös Albanian, joka liitettiin Italiaan. Toisen maailmansodan aikana Mussolinin Italia taisteli akselivaltojen puolella Hitlerin Saksan rinnalla.

Yhdysvallat syöksyy talouslamaan[muokkaa]

Työttömiä jonottamassa ilmaista keittoa Chigacossa vuonna 1931.

Yhdysvallat oli selvinnyt ensimmäisestä maailmansodasta kaikista suurvalloista pienimmin menetyksin. Sodan jälkeen sen kanssa kilpailleen Saksan talous oli raunioina ja Ison-Britanniankin vaikutusvalta oli vähenemässä. Yhdysvallat oli viimeistään nyt noussut maailman rikkaimmaksi ja merkittävimmäksi talousmahdiksi. 1920-luvun lopussa koettiin kuitenkin Yhdysvaltojen historian pahin talouslama. Lama alkoi ”mustana torstaina” 24. lokakuuta 1929, jolloin New Yorkin pörssi romahti ja moni osakkeisiin sijoittanut menetti omaisuutensa. Kulutus laski ja monet yritykset menivät konkurssiin, kun niiden tuotteet eivät käyneet kaupaksi. Laman seurauksena teollisuustuotanto väheni melkein puoleen lamaa edeltäneestä tasosta. Työttömyys nousi pahimmillaan yli 20 prosentin.

Yhdysvallat toipui lamasta hitaasti 1930-luvun aikana. Talouslama levisi vuosikymmenen alussa myös Eurooppaan, kun eurooppalaiset yritykset eivät enää voineet myydä tuotteitaan Yhdysvaltoihin. Euroopan maat kärsivät samoista talouden ongelmista. Laman aiheuttamat ongelmat, työttömyys, köyhyys ja niistä johtuva epävarmuus, lisäsivät eräissä maissa fasististen liikkeiden kannatusta ja auttoivat niitä nousemaan valtaan.

Fasistit voittoon Espanjan sisällissodassa[muokkaa]

Kuva tasavaltalaisten hallussa olleen Barcelonan kaupungin pommituksesta Espanjan sisällissodassa.

Espanjan sisällissota käytiin vuosina 1936–1939. Sodassa taistelivat vaaleilla valitun Espanjan hallituksen eli tasavaltalaisten joukot sekä fasistijohtaja kenraali Francisco Francon kapinalliset. Sotaa on pidetty eräänlaisena toisen maailmansodan esinäytöksenä. Sodassa olivat yhtenä osapuolena fasistien johtamat maat, kuten Saksa ja Italia, jotka taistelivat kapinallisten rinnalla. Espanjan vasemmistolaisen hallituksen joukot saivat tukea Neuvostoliitolta. Demokraattiset suurvallat Ranska ja Iso-Britannia olivat julistautuneet puolueettomiksi eivätkä auttaneet maan laillista hallitusta. Tasavaltalaisten rinnalla sotivat myös ulkomaalaisista vapaaehtoisista kootut kansainväliset prikaatit.

Sota päättyi usean sotavuoden jälkeen kapinallisten voittoon. Espanjan sisällissodassa kuoli satojatuhansia espanjalaisia ja tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Voittanut osapuoli surmasi taisteluiden ulkopuolla lähes 150 000 ihmistä. Taisteluissa arvioidaan kuolleen noin 140 000, minkä lisäksi ainakin 20 000 siviiliä kuoli pommituksissa. Lisäksi sodan jälkeen vanki- ja työleireillä kuoli yli 150 000 henkeä. Voittaneen osapuolen johtajasta kenraali Francisco Francosta tuli Espanjan diktaattori yli kolmen vuosikymmenen ajaksi.

Kuvia[muokkaa]

Asiasanat[muokkaa]

Tapahtumat
Käsitteet
Valtiot
Henkilöt

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]