S4 Suurten sotien aika/Yhdysvallat – läntinen supervalta

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • Yhdysvallat oli toisen maailmansodan jälkeen maailman johtava talousmahti.
  • Yhdysvalloissa pelättiin kommunismin leviämistä kotimaassa ja ulkomailla.
  • Siksi Yhdysvallat lähetti sotilaitaan Koreaan pysäyttämään kommunistisen Pohjois-Korean hyökkäyksen.
  • Yhdysvallat kävi sotaa myös Vietnamissa, mutta ei onnistunut estämään kommunistien valtaannousua.

Sodan voittajasta kommunismin vastustajaksi[muokkaa]

Korean sodan vaiheet kartalla. Pohjois-Korean hyökkäys, YK-joukkojen ja Etelä-Korean vastaisku, Kiinan mukaantulo sekä sodan lopputilanne.

Yhdysvallat säästyi toisessa maailmansodassa pahoilta tuhoilta, koska sotaa ei Pearl Harborin pommitusta lukuun ottamatta käyty lainkaan sen alueella. Sen sijaan kaikki sotaan osallistuneet Euroopan valtiot olivat olleet sotatoimialueina. Erityisesti Saksan teollisuuslaitokset olivat tuhoutuneet, ja Neuvostoliitto ja Saksa olivat menettäneet kymmeniä miljoonia kansalaisiaan sodan uhreina. Vuosien sodankäynti oli vahingoittanut koko Euroopan taloutta.

Yhdysvallat saattoi aloittaa rauhan ajan oloihin siirtymisen huomattavasti paremmista lähtökohdista. 1940-luvun lopulla Yhdysvaltain teollisuustuotanto lähenteli puolta koko maailman tuotannosta. Alkava vastakkainasettelu Neuvostoliiton kanssa näkyi Yhdysvalloissa tiukentuneina asenteina kommunismia kohtaan. Yhdysvaltain kongressi perusti 1940-luvun lopulla senaattori Joseph McCarthyn johtaman ”epäamerikkalaista toimintaa tutkivan komission”, jonka tehtävänä oli tutkia kommunistien toimintaa maassa. Miljoonien virkamiesten ja julkisuuden henkilöiden taustat tutkittiin. Tuhannet kommunistiyhteyksistä epäillyt virkamiehet joutuivat vaikeuksiin tai eroamaan. Myös monet Hollywoodin elokuvateollisuuden palveluksessa työskennelleet joutuivat niin sanotulle mustalle listalle, eli he eivät kommunistiepäilyjen vuoksi saaneet enää töitä. Mielipiteenvapaus ei kylmän sodan Yhdysvalloissa koskenut kommunisteja.

Yhdysvallat halusi tukahduttaa kommunismin etenemisen myös ulkomailla, mistä syystä se alkoi perustaa sotilastukikohtia joka puolelle maailmaa. Toisen maailmansodan jäljiltä amerikkalaisjoukkoja oli Länsi-Euroopassa sekä Japanissa ja Etelä-Koreassa. Näiden lisäksi Yhdysvallat perusti tukikohtia myös muualle Aasiaan sekä Pohjois-Afrikkaan. Latinalaista Amerikkaa Yhdysvallat oli jo pitkään pitänyt omana etupiirinään.

Yhdysvallat vastaan kansainvälinen kommunismi[muokkaa]

Amerikkalaisia merijalkaväen sotilaita Korean sodassa.

Yhdysvaltojen omaksumaan kansainväliseen rooliin vaikutti erityisesti vuosina 1950–53 käyty Korean sota. Korean sodan seurauksena Yhdysvalloissa alettiin pitää kommunismia vaarana, jonka leviäminen piti estää. Korea oli toisen maailmansodan lopputilanteen seurauksena jaettu Neuvostoliiton miehittämälle alueelle perustettuun kommunistien hallitsemaan Pohjois-Koreaan sekä Yhdysvaltojen miehittämälle alueelle perustettuun Etelä-Koreaan. Pohjois-Korean vuonna 1950 tekemän hyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat ajoi YK:ssa läpi päätöslauselman, jonka nojalla se lähetti joukkonsa puolustamaan pahasti alakynteen jäänyttä Etelä-Koreaa. Kommunistit olivat nousseet valtaan myös Korean naapurimaassa Kiinassa. Yhdysvaltalaisjoukkojen eteneminen pohjoiseen sai Kiinan lähettämään sotilaansa Pohjois-Korean tueksi. Kiina pakotti YK:n joukot vetäytymään takaisin 38. leveyspiirille. Yhdysvalloissa harkittiin ydinaseen käyttämistä ja hyökkäystä Kiinaan, mutta sodan laajenemisen pelossa näihin toimiin ei uskallettu ryhtyä. Ratkaisematta jääneen sodan päätteeksi solmitussa rauhansopimuksessa Korean jako jäi voimaan ja raja entiselle paikalleen.

Vaikka Neuvostoliitto pysyttelikin muodollisesti sivussa taisteluista, Yhdysvalloissa katsottiin, että Koreassa oli sodittu nimenomaan Neuvostoliiton johtamaa kansainvälistä kommunistiblokkia vastaan. Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower esitti sodan jälkeen ajatuksen dominoteoriasta. Eisenhowerin mukaan kommunismin saatua jalansijan jossakin maassa, sen naapurimaat kaatuisivat kommunistien haltuun kuin peräkkäin kasatut dominopalikat. Teoriasta tuli Yhdysvaltojen ulkopolitiikan johtoajatus, johon vedoten se pyrki seuraavien vuosikymmenten ajan vastustamaan kommunismia kansainvälisesti.

Kuuban kriisi 1962 – maailma ydinsodan partaalla[muokkaa]

Kuubaan sijoitettujen Neuvostoliiton ydinohjusten kantomatka olisi ulottunut syvälle Yhdysvaltojen maaperälle ja vaikuttanut huomattavasti supervaltojen väliseen voimatasapainoon.

Nikita Hruštšovin valtaannousu Korean sodan lopulla paransi supervaltojen suhteita. Niiden välinen kilpailu ja vastakkainasettelu kuitenkin jatkuivat ja suojasään aikana koettiin kriisi, jonka seurauksena maailma kävi kenties lähimpänä täysimittaisen ydinsodan puhkeamista. Fidel Castron johtama vasemmistolainen sissiliike oli ottanut Kuubassa vallan vuonna 1959 syrjäyttäen Yhdysvaltojen tukeman diktaattorin Batistan. Vallankumoukselliset kansallistivat Kuubassa toimineiden yhdysvaltalaisyritysten omaisuuden, mikä heikensi maiden välisiä suhteita. Kuuba ryhtyikin yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa.

Vuonna 1962 yhdysvaltalainen vakoilulentokone havaitsi Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan. Tukikohdan valmistuttua monet amerikkalaiset suurkaupungit olisivat sijainneet Neuvostoliiton ydinaseiden kantomatkan sisäpuolella. Yhdysvallat asetti Kuuban merisaartoon ja vaati Neuvostoliittoa keskeyttämään tukikohdan rakennustyöt. Kiista vei suurvallat keskinäisen sodan partaalle. Kuubaan matkalla olleet Neuvostoliittolaiset rahtilaivat lähestyivät vääjäämättä amerikkalaisten saartorengasta. Joka puolilla maailmaa odotettiin peläten kolmannen maailmansodan alkamista. Viime hetkellä Neuvostoliitto perääntyi ja lupasi olla tuomatta ohjuksia Kuubaan.

Vietnamin sota (1964–75)[muokkaa]

Yhdysvaltalainen helikopteri ruiskuttamassa kasvimyrkkyä vietnamilaississien piilopaikkanaan käyttämän viidakon yllä.

Vietnam oli ennen toista maailmansotaa ollut Ranskan siirtomaa. Sodan jälkeen Ranska yritti ottaa Vietnamin jälleen haltuunsa, mutta vietnamilaisten vastarinta osoittautui liian voimakkaaksi. Vietnamissa, kuten monissa muissakin siirtomaissa, kommunistien rooli itsenäisyystaistelua käyvässä vastarintaliikkeessä oli merkittävä. Yhdysvallat tuli Ranskan avuksi, koska se oli sitoutunut estämään kommunismin leviämisen. Vähitellen vastuu sodankäynnistä lankesi yhä enemmän Yhdysvaltojen osalle. Vietnamin sodasta tuli kylmän sodan osapuolten välinen, kun Neuvostoliitto ja Kiina avustivat sotilaallisesti Vietnamin kommunistisissejä.

Vietnamilaisille joutuminen kylmän sodan pelinappulaksi merkitsi pitkittynyttä ja veristä sotaa. Lopulta sodassa palveli yhtäaikaisesti jopa puoli miljoonaa amerikkalaissotilasta. Yhdysvaltojen kasvavat tappiot, massiiviset pommitukset sekä epäeettiset sodankäynnin muodot, kuten napalmipommitukset ja viidakon kasvillisuuden tuhoaminen Agent orange -kasvimyrkyn avulla vietnamilaississien piileskelyn vaikeuttamiseksi, tekivät vuosikausien pituiseksi pitkittyneestä sodasta lopulta hyvin epäsuositun Yhdysvalloissa. Lisäksi vietnamilaisten taistelumoraali oli korkea, mistä syystä sota vaikutti Yhdysvaltojen näkökulmasta lähes mahdottomalta voittaa.

Sodassa kuoli lähes 60 000 amerikkalaista ja yli miljoona vietnamilaista. Vaikka Yhdysvallat pärjäsi sotilaallisesti vastustajaansa paremmin, sen oli lopulta vetäydyttävä, kun toisella puolella maailmaa käydyn sodan vastustus kävi liian suureksi. Monet yhdysvaltalaiset ja suuri osa sotilaistakaan ei lopulta tiennyt, miksi sotaa oikein käytiin. Yhdysvaltojen vetäydyttyä pohjoista hallinneet kommunistit ottivat vallan koko Vietnamissa. Pitkän sodan ja siirtomaakauden jälkeen vietnamilaiset voittivat itsenäisyyden, mutta monille maan asukkaille uusi aika ei tuonut mitään parempaa tullessaan. Miljoonia vietnamilaisia pakeni kommunistihallinnon harjoittamia vainoja ulkomaille.

Kuvia[muokkaa]

Asiasanat[muokkaa]

Tapahtumat
Käsitteet
Valtiot
Paikat
Henkilöt

Aiheesta muualla[muokkaa]