Siirry sisältöön

S4 Suurten sotien aika/Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa

Lisää linkkejä
Wikikirjastosta
Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913 Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917 Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918 Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925 Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953 Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939 Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933 Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945 Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940 Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945 Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945 Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946 Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945 Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945 Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990 Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968 Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970 Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014 Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001 Itä-Eurooppa vapautuu
  • Toinen maailmansota alkoi ratketa lopullisesti, kun länsiliittoutuneet nousivat maihin Ranskan Normandiassa.
  • Maihinnousun seurauksena Saksa joutui sotimaan idässä ja lännessä.
  • Hitlerin liittolaiset kukistuivat yksitellen.
  • Neuvostoliiton joukot miehittivät Saksan pääkaupungin.
  • Hitler teki itsemurhan ja Saksa antautui.
  • Natsijohtajia tuomittiin sodan jälkeen sotarikoksista.

Normandian maihinnousu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä yhdysvaltalaisesta maihinnousualuksesta rannalle.
Näkymä yhdysvaltalaisesta maihinnousualuksesta rannalle

Länsiliittoutuneet eli Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kanada suorittivat suuren maihinnousun Ranskan Normandiaan kesäkuussa 1944. Natsien miehittämään Ranskaan kuljetettiin 150 000 sotilasta, joiden onnistui rantautua saksalaisten rajusta vastarinnasta huolimatta. Saksa oli pitkään linnoittanut Ranskan rannikkoa maihinnousuyritysten varalta, mutta liittoutuneet onnistuivat yllättämään puolustajat, joskin kärsien paikoin raskaita tappioita. Normandian maihinnousun seurauksena Hitlerin Saksa joutui taistelemaan vihollisiaan vastaan sekä idässä että lännessä, mikä käytännössä varmisti sen tappion.

Saksa ei kuitenkaan vielä luovuttanut, ja toinen maailmansota jatkuikin Euroopassa lähes vuoden Normandian maihinnousun jälkeen. Liittoutuneet etenivät Pariisiin, ja kaupunki vapautettiin noin kaksi kuukautta maihinnousun päättymisestä. Saksan armeijan rajusta vastarinnasta huolimatta liittoutuneet onnistuivat tammikuuhun mennessä etenemään Saksan rajalle. Liittoutuneet kärsivät edetessään tappioita, mutta toisin kuin Saksa ne pystyivät tuomaan rintamalle jatkuvasti uusia sotilaita ja uutta sotakalustoa. Saksan voimavarat sen sijaan alkoivat olla lopussa. Rintamalle tuotiin yhä nuorempia sotilaita, eivätkä lentopommituksissa vaurioituneet tehtaat kyenneet tuottamaan tarpeeksi aseita ja ajoneuvoja tuhottuja korvaamaan. Samaan aikaan itärintamalla Neuvostoliiton puna-armeija aloitti oman suurhyökkäyksensä.

Liittoutuneiden maihinnousureitit ja -alueet Normandiassa.

Saksan liittolaiset vetäytyvät sodasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaisia joukkoja hiihtomarssilla Lapin sodassa.

Hitlerin Saksa ei taistellut yksin, vaan sillä oli useita liittolaisia. Hitlerin tärkein liittolainen Euroopassa oli ollut Benito Mussolinin johtama Italia. Mussolini oli syrjäytetty pääministerin paikalta jo vuotta ennen Normandian maihinnousua, ja Italia oli antautunut ehdoitta syksyllä 1943. Saksalaisjoukot miehittivät kuitenkin yhä Italian pohjoisosia ja jatkoivat taistelua.

Saksan toinen tärkeä liittolainen taistelussa Neuvostoliittoa vastaan oli ollut Suomi. Suomi teki erillisrauhan Neuvostoliiton kesällä 1944 aloittaman suurhyökkäyksen jälkeen ja vetäytyi sodasta. Lappiin jäi yli 200 000 saksalaissotilasta. Suomalaisten yritykset ajaa saksalaiset pois Lapista johtivat Lapin sodan syttymiseen Suomen ja Saksan välille.

Berliini kukistuu ja natsien valta päättyy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmahyökkäyksen jälkeistä tuhoa Berliinissä.

Berliinin valtaus päätti toisen maailmansodan taistelut Euroopassa. Huhtukuussa 1945 Neuvostoliiton puna-armeija ja sen mukana taistelevat puolalaiset joukot onnistuivat saartamaan Berliinin ja sen lähialueet. Puna-armeija hyökkäsi Saksan pääkaupunkiin Berliiniin idästä ja etelästä. Saksalaiset olivat sekä määrältään että aseistukseltaan täysin alivoimaisia. Saksan armeijat oli lyöty, ja osa jäljellä olevista taisteli länsirintamalla. Pääkaupunkia puolustavat joukot olivat pääasiassa lapsisotilaita Hitler-Jugendista sekä erittäin huonosti aseistettuja, vasta äskettäin perustettujen kodinturvajoukkojen eli Volkssturmin jäseniä.

Berliinin valtaukseen liittyvät taistelut kestivät hieman yli kaksi viikkoa. Raunioiksi pommitetun kaupungin kaduilla neuvostojoukot etenivät vääjäämättä kohti valtakunnan ydintä. Katujen alla Adolf Hitler, joka ei ollut poistunut Berliinistä, piileskeli bunkkerissaan. Huhtikuun lopulla Hitler teki itsemurhan. Tähän käytännössä loppui toinen maailmansota Saksan osalta. Neuvostojoukot löysivät Hitlerin poltetun ruumiin jäänteet ja veivät ne mukanaan, mutta asiasta vaiettiin ja vuosikymmenet Hitlerin lopullinen kohtalo oli tuntematon. Muutaman päivän kuluttua Saksa antautui ilman ehtoja liittoutuneille.

Hävinneet tuomitaan Nürnbergissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nürnbergin oikeudenkäynnissä otettu kuva. Eturivissä vasemmalta Göring, Hess, von Ribbentrop ja Keitel. Kolme heistä tuomittiin Nürnbergissa kuolemaan, joskin Göringin onnistui surmata itsensä syanidilla ennen tuomion täytäntöönpanoa. Natsi-puolueen varajohtajana toiminut Hess tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.

Toisen maailmansodan lopulla liittoutuneiden joukot olivat löytäneet Saksan valtaamilta alueilta natsien pystyttämiä keskitysleirejä. Natsien hirvittävät rikokset siviilejä vastaan sekä arviolta 60 miljoonan ihmisen hengen vaatineen toisen maailmansodan aloittaminen olivat tekoja, joista piti langettaa rangaistus. Osa ylimmistä natsijohtajista, kuten Hitler sekä propagandaministeri Joseph Goebbels, olivat tehneet itsemurhan. Sotarikolliset tuominneeseen Nürnbergin oikeudenkäyntiin saatiin silti tuomiolle 24 huomattavaa henkilöä Saksan sodanaikaisesta johdosta.

Kaksitoista syytetyistä tuomittiin kuolemaan, loput pitkiin vankeusrangaistuksiin. Kuolemantuomiot pantiin täytäntöön vuoden 1946 lopulla. Viimeinen Nürnbergissa tuomittu natsirikollinen Rudolf Hess kuoli Spandaun vankilassa vuonna 1987. Hän oli siinä vaiheessa koko vankilan ainoa asukas.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asiasanat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtumat
Normandian maihinnousu, Lapin sota, Nürnbergin oikeudenkäynnit
Käsitteet
Liittoutuneet, Akselivallat, Puna-armeija, Hitler-Jugend, Volkssturm, keskitysleiri,
Valtiot
Natsi-Saksa, Neuvostoliitto, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Italia, Suomi, Puola
Paikat
Berliini Pariisi, Spandaun vankila
Henkilöt
Adolf Hitler, Joseph Goebbels, Rudolf Hess, Benito Mussolini

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

← Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana · S4 Suurten sotien aika · Keskitysleirit ja juutalaisvainot →

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=S4_Suurten_sotien_aika/Toisen_maailmansodan_ratkaisu_Euroopassa&oldid=124782”