S4 Suurten sotien aika/Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota

Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913	Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917	Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918	Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925	Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953	Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939	Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933	Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945	Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940	Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943	Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945	Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945	Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946	Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945	Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945	Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990	Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968	Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970	Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014	Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001	Itä-Eurooppa vapautuu

Talvisodan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi rauha.
Rauha päättyi, kun Suomi hyökkäsi yhdessä Saksan kanssa Neuvostoliittoon.
Tämä sota tunnetaan Suomessa nimellä Jatkosota.
Sodan alussa suomalaisjoukot etenivät nopeasti syvälle Neuvostoliiton alueelle.
Sodan lopulla Saksan voimavarat alkoivat ehtyä ja Suomi joutui ahtaalle.
Karjalan kannaksella käydyt ankarat torjuntataistelut pelastivat maan miehitykseltä, mutta Suomi hävisi sodan.
Suomi teki rauhan Neuvostoliiton kanssa, mutta joutui luovuttamaan alueita ja maksamaan suuret sotakorvaukset

Suomi valmistautuu uuteen sotaan

Talvisodan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi rauha, mutta Suomessa pelättiin Neuvostoliiton uutta hyökkäystä ja samaan aikaan myös valmistauduttiin hyökkäämään itse. Talvisodan ja jatkosodan välisestä rauhasta käytetäänkin nimitystä välirauha.

Moni suomalainen halusi kostaa Neuvostoliitolle talvisodan hyökkäyksen ja vallata takaisin menetetyt alueet. Lisäksi moni pelkäsi Neuvostoliiton hyökkäävän uudelleen. Stalinin määräyksestä Neuvostoliitto miehitti talvisodan jälkeisenä kesänä Baltian maat, Viron, Latvian ja Liettuan. Maat pakotettiin liittymään osaksi Neuvostoliittoa. Pelättiin, että Suomelle voisi käydä samalla lailla.

Maailmansotaa käyvä Hitlerin Saksa oli miehittänyt Suuren osan Länsi-Eurooppaa ja suunnitteli seuraavaksi hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen menestys talvisodassa huomattavasti suurempaa hyökkääjää vastaan oli tehnyt Hitleriin vaikutuksen. Saksa ehdotti Suomelle sotilasyhteistyötä Neuvostoliiton kukistamiseksi. Suomen johtajista monet suhtautuivat Hitleriin epäillen, mutta toisaalta sotilaallisesti voimakas Saksa oli tervetullut liittolainen kamppailussa Neuvostoliittoa vastaan.

Jatkosodan alla Suomen tilanne oli sotilaallisesti huomattavasti parempi kuin Talvisodan alkaessa. Lappiin oli sijoitettu 200 000 saksalaista sotilasta ja Saksan armeija vastasi sotatoimista alueella. Suomen armeija saattoi keskittyä sotatoimiin Etelässä. Talvisodassa kalustopulasta ja huonosta varustuksesta kärsinyt Suomen armeija oli saanut Saksasta runsaasti tulivoimaista ja ajanmukaista kalustoa, panssarivaunuja, lentokoneita ja tykkejä. Ennen kaikkea rinnalla oli nyt Euroopan sotilaallisesti kenties voimakkain suurvalta, Saksa.

Suomi ja Saksa hyökkäävät

Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu 1942

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon laajalla Mustalta mereltä pohjoisimpaan Lappiin saakka ulottuvalla rintamalla kesäkuun lopulla vuonna 1941. Hyökkäyksessä käytettiin hyväksi myös Suomen maaperää ja esimerkiksi suomalaisia lentokenttiä. Kun Neuvostoliitto pommitti kostoksi Etelä-Suomen kaupunkeja, pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa. Todellisuudessa Suomi oli kuitenkin valmistautunut hyökkäykseen jo pitkään yhteistyössä Saksan kanssa.

Sota julistettiin 26. kesäkuuta. Suomen armeija ja Suomessa olleet saksalaiset joukot aloittivat maahyökkäyksen. Suomen armeija aloitti suurhyökkäyksen Laatokan Karjalassa. Talvisodan kokenut Suomen kansa oli harvinaisen yksimielisesti maan johdon ja menetetyn Karjalan takaisin hankkimisen takana. Uutta sotaa pidettiin talvisodan jatkosotana, joka tähtäsi kärsityn vääryyden korjaamiseen. Neuvostoliitto vaati useaan otteeseen Britanniaa julistamaan sodan Suomelle. Britannian pääministeri Winston Churchill lähetti marsalkka Mannerheimille henkilökohtaisen, yksityisen ja salaisen kirjeen, jossa hän pahoitteli, että Britannia joutuu piakkoin julistamaan Suomelle sodan. Churchill myös kehotti Suomea olemaan ylittämättä vanhaa rajaa.

Jatkosodan alussa suomalaiset ja saksalaiset joukot etenivät nopeasti syvälle Neuvostoliiton alueelle. Puna-armeija horjui Saksan massiivisen hyökkäyksen seurauksena katastrofin partaalla, minkä seurauksena myös suomalaisten oli helpompi edetä, ensin talvisotaa edeltäneelle rajalinjalle ja myöhemmin sen yli Itä-Karjalaan.

Valloitetulle alueelle perustettiin vankileirejä, joita omana aikanaan nimitettiin aluksi ”keskitysleireiksi”. Niihin suljettiin valloitettujen alueiden venäläisväestöä. Kuolleisuus miehitetyn Itä-Karjalan keskitysleireillä oli huomattavasti korkeampi kuin saman alueen vapaan väestön keskuudessa, saati Suomessa. Varsinaisena syynä Itä-Karjalan leiriläisten korkeaan kuolleisuuteen näyttää olleen heikko ravitsemustilanne.

Jatkosodan ratkaisu - asemasotavaiheesta Neuvostoliiton suurhyökkäykseen

Jalkaväkirykmentti 12:n miehet ohittavat saksalaisen rynnäkkötykin tuhoaman T34-tankin 30. kesäkuuta 1944. Vasemmalla panssarijääkäri Eino Heikkilä, edessä panssarinyrkit olallaan kersantit Kalle Niemelä ja Heino Nikulassi. Nikulassi kaatui kuvaamista seuraavana päivänä.

Hitlerin Saksa painosti suomalaisia etenemään kohti Pietaria, mutta Suomen armeijan ylipäällikkö Mannerheim ja Presidentti Ryti suhtautuivat asiaan kielteisesti. Suomessa varauduttiin jo Saksan tappion varalle ja haluttiin säilyttää mahdollisuus erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa. Suomalaisten eteneminen pysähtyi Mannerheimin käskystä joulukuussa 1941, jolloin alkoi yli kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe. Asemasotavaiheen aikana rintamalla taisteltiin vähemmän, mutta koko ajan piti olla valppaana torjumaan vihollisen mahdollinen yllätyshyökkäys. Suomalaisille se merkitsi helpompaa vaihetta sodassa, sillä vanhemmat ikäluokat voitiin kotiuttaa työskentelemään maan talouden hyväksi.

Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat rauhasta vuonna 1943, mutta sopimukseen ei päästy. Suomi vaati rauhanneuvotteluiden pohjaksi talvisotaa edeltäneitä rajoja, mutta Stalin ei ollut valmis suostumaan vaatimukseen. Neuvostoliitto pyrki taivuttamaan Suomen rauhaan Helsingin suurpommituksilla. Neuvostoliitto halusi nopean ratkaisun sodalle jotta se pystyisi keskittämään joukkonsa Berliinin valtaukseen. Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella 9. kesäkuuta 1944. Neuvostoliiton tykistökeskitykset ja ylivoima mursivat suomalaisen puolustuksen ja Viipuri vallattiin suomalaisilta lähes taisteluitta.

Presidentti Ryti teki saksalaisten kanssa 26. kesäkuuta, missä hän antoi henkilökohtaisen vakuutuksen siitä, ettei hän tasavallan presidenttinä toimiessaan tee erillisrauhaa. Vastineeksi lupauksesta Saksa toimitti suomeen aseistusta, mm. laivaston moderneja hävittäjälentokoneita. Saksalaisen avulla sekä suomalaisten onnistuneella torjuntataistelulla Neuvostoliiton suurhyökkäys onnistuttiin pysäyttämään. Presidentti Rytin on sanottu huijanneen saksalaisia tehdessään sopimuksen. Kun Neuvostoliiton hyökkäys oli Saksan avulla pysäytetty, Ryti erosi tehtävästään ja Suomi solmi erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa. Eduskunta valitsi poikkeuslailla marsalkka Mannerheimin presidentiksi.

Lapin sota

Tuhottuun Ivaloon saapuneita suomalaisjoukkoja.

Vaikka Suomi olikin solminut aselevon Neuvostoliiton kanssa, suomen entinen liittolainen Saksa jatkoi yhä sotaa. Ongelmaksi muodostui Suomen alueelle sijoitetut saksalaissotilaat. Saksalaiset aloittivat vetäytymisen, mutta Neuvostoliitto painosti Suomea ajamaan saksalaisjoukot maasta nopeammin. Tämän seurauksena Suomen ja Saksan välille syttyi syyskuusta 1944 maaliskuuhun 1945 kestänyt Lapin sodan nimellä tunnettu konflikti.

Lapin sodassa vetäytyvät saksalaisjoukot polttivat lähes kaikki tielleen sattuneet rakennukset sekä tuhosivat sillat ja maantiet, rautatiet ja puhelinyhteydet. Esimerkiksi Rovaniemen kaupungin kaikista rakennuksista saksalaiset tuhosivat yli 90 prosenttia. Suomalaisia sotilaita kuoli Lapin sodassa noin 700 ja saksalaisia noin tuhat.

Saksalaissotilaat loivat vuosia Suomessa kestäneen oleskelunsa aikana yhteyksiä ja suhteita suomalaisiin siviileihin, jopa avioliittoja solmittiin. Aviottomien saksalaismorsianten tilanne oli joukkojen lähdettyä huono: osalla oli lapsikin saksalaissotilaan kanssa. Sodanjälkeisessä Suomessa yksinhuoltajilla ja aviottomilla lapsilla oli vaikeaa. Naiset vaikenivat asiasta, ja lapsia pilkattiin. Kaikkiaan runsaat tuhat suomalaista naista lähti saksalaisjoukkojen matkaan näiden perääntyessä Norjaan.

Jatkosodan kallis hinta

Jatkosota kesti useita vuosia ja etenkin sodan lopulla käytiin ankaria taisteluita. Suomalaisia sotilaita kuoli jatkosodassa yli 60 000 ja neuvostoliittolaisia yli 200 000. Suomalaisia siviilejä kuoli esimerkiksi kaupunkien pommituksissa noin 1000. Yli 150 000 suomalaista haavoittui sodassa, osa heistä jäi loppuiäkseen sotainvalideiksi.

Sodan lopullisesti päättäneessa rauhansopimuksessa Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan 50 vuodeksi. Luovutetun Karjalan väestö, noin kymmenen prosenttia Suomen asukkaista, joutui näin pysyvästi muuttaman pois kotiseuduiltaan. Lisäksi Suomen tuli maksaa sotakorvauksia Neuvostoliitolle 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Neuvostoliiton vastaiset ja ”fasistiset” järjestöt (muun muassa Lotta Svärd) piti lakkauttaa pysyvästi. Sodan voittaneet liittoutuneet asettivat Suomeen Neuvostoliiton hallitseman valvontakomission valvomaan rauhanehtojen toteutumista. Neuvostoliiton vaatimuksesta osa Suomen sodanaikaista valtiojohtoa, mm. presidentti Risto Ryti tuomittiin oikeudessa sotasyyllisinä vankeuteen.

Kuvia

Asiasanat

Tapahtumat: Talvisota, Välirauha, Jatkosota, Lapin sota

Käsitteet: Puna-armeija, Suomen sotakorvaukset

Valtiot: Suomi, Neuvostoliitto, Norja, Viro, Latvia, Liettua, Natsi-Saksa

Paikat: Viipuri, Berliini, Lappi, Karjalankannas, luovutettu Karjala, Suomenlahden ulkosaaret, Sallan–Kuusamon alue

Henkilöt: C.G. Mannerheim, Risto Ryti, Winston Churchill, Josif Stalin, Adolf Hitler

Aiheesta muualla

Elina Yli-Ojanperä: Jatkosodan tuntematon tausta 13.01.2014. Yle Elävä arkisto.
Reijo Perälä: Suomi hyökkää Saksan rinnalla 08.09.2006. Yle Elävä arkisto.
Jukka Lindfors: Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon 07.05.2009. Yle Elävä arkisto.
Reijo Perälä: Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa 08.09.2006. Yle Elävä arkisto.
Jukka Lindfors: Teloitettu pasifisti Arndt Pekurinen 21.02.2008. Yle Elävä arkisto.
Jukka Lindfors: Kun Pyynikin kentällä kaikui Sieg Heil 31.05.2013. Yle Elävä arkisto.
Reijo Perälä: Punainen ruuti paukkui Pispalassa Hitleriä vastaan 13.03.2012. Yle Elävä arkisto.