S4 Suurten sotien aika/Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä

Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913	Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917	Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918	Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925	Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953	Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939	Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933	Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945	Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940	Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943	Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945	Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945	Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946	Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945	Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945	Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990	Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968	Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970	Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014	Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001	Itä-Eurooppa vapautuu

Toinen maailmansota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen, mutta sota Japania vastaan jatkui yhä.
Yhdysvaltojen johto halusi lopettaa sodan nopeasti.
Amerikkalaiset tiedemiehet olivat kehittäneet Atomipommin.
Yhdysvallat pudottivat Japaniin kaksi Atomipommia.
Japani antautui ja toinen maailmansota päättyi.

Manhattan projekti

Saksanjuutalainen fysiikan nobelisti Albert Einstein oli paennut kotimaastaan natsien valtaannousun jälkeen. Einsteinin tutkimustyö oli osaltaan edistänyt ihmiskunnan tietämystä ydinenergian mahdollisuuksista ja samoin mahdollisuudesta kehittää ydinase. Einstein tiesi siis kenties paremmin kuin kukaan muu, kuinka vaarallinen ydinase olisi Hitlerin käsissä voinut olla. Saksalaisten huhuttiin kehittävän ydinasetta, joten Einstein kirjoitti kirjeen Yhdysvaltojen presidentille Franklin Rooseveltille. Kirjeessään Einstein kertoi, että Yhdysvaltojen oli rakennettava ydinase ennen Saksaa.

Vuonna 1940 alkoi Yhdysvaltain hallituksen Manhattan-projekti, jonka tavoitteena oli ydinaseen kehittäminen. Projektiin osallistui useita aikansa huippututkijoita. Ensimmäistä ydinpommia testattiin Uudessa Meksikossa heinäkuussa 1945. Koeräjäytyksessä syntynyt sienipilvi nousi yli 12 kilometrin korkeuteen ja räjähdys kuultiin naapuriosavaltion Texasin puolella saakka.

Yhdysvaltojen johto päättää käyttää atomipommia

Atomipommin valmistuttua Saksa oli jo antautunut, mutta sota Japanin kanssa jatkui. Yhdysvallat oli sotilaallisesti vahvempi, mutta Japanin vastarinta ei osoittanut heikkenemisen merkkejä. Japanilaiset taistelivat loppuun asti antautumatta. Pienillä Tyynenmeren saarilla käytiin ankaria taisteluita, joissa Yhdysvallat kärsi voitoistaan huolimatta suuria menetyksiä. Eräs tunnettu osoitus japanilaisten taistelutahdosta olivat kamikaze-lentäjät, jotka ajoivat räjähdelastissa olevat lentokoneensa päin yhdysvaltalaisten lentotukialuksia uhraten samalla oman henkensä.

Yhdysvaltojen sodanjohto päätti ratkaista sodan atomipommia käyttämällä. Atomipommin ajateltiin pakottavan uppiniskaisesti vastaan taisteleva Japani antautumaan, ja Yhdysvallat voittaisi sodan ilman miestappioita. Kohteiksi valittiin kaksi japanilaista kaupunkia, Hiroshima ja Nagasaki, jotka olivat toistaiseksi selvinneet sodasta ilman mainittavia tuhoja. Räjähdysten jälkeen Yhdysvallat pääsisi näin tutkimaan atomipommin vaikutusta. Lopullisen päätöksen atomipommin pudottamisesta teki Yhdysvaltojen presidentti Harry S. Truman.

Hiroshiman ja Nagasakin kauhunhetket

Enola Gay -nimisen pommikoneen miehistö pudotti atomipommin Hiroshimaan aamulla 6. elokuuta 1945. Pommi pudotettiin 9 450 metrin korkeudesta. Se oli säädetty räjähtämään 550 metrin korkeudessa, jotta rakennukset eivät vaimentaisi räjähdyksen tehoa. Pommin teho oli noin 13 kilotonnia ja se tappoi välittömästi noin 75 000 ihmistä.

Nagasakin yllä 9. elokuuta 1945 räjäytetyn pommin teho oli noin 20 kilotonnia ja räjähdyskorkeus sama 550 metriä. Nagasakin mäkisen maaston ansiosta tuhovaikutus jäi jonkin verran Hiroshimaa pienemmäksi, mutta pommi tappoi noin 73 900 ihmistä. Molemmissa kaupungeissa kuoli lisäksi ihmisiä säteilysairauksiin vielä vuosikymmenten ajan.

Ydinpommien jälkeen Japani ilmoitti antaumisesta. Yhdysvallat onnistui näin lopettamaan sodan menettämättä ainoatakaan omaa sotilasta. Yhdysvaltojen johtoa on toisaalta arvosteltu pommin käyttämisestä ja erityisesti siitä, että pommit pudotettiin kaupunkeihin, joita voidaan pitää lähinnä siviilikohteina.

Toinen maailmansota päättyy Japanin antautuessa

Japanin antautuminen päätti samalla toisen maailmansodan. Sodassa kuoli enemmän ihmisiä kuin missään sodassa sitä ennen tai sen jälkeen. Arviot menehtyneiden määrästä vaihtelevat 50 miljoonan ja 70 miljoonan välillä. Sotilaita sai surmansa 22–25 miljoonaa, ja siviiliuhreja oli 40–52 miljoonaa.

Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli monin paikoin raunioina. Monet ennen sotaa kukoistaneet suurkaupungit oli hävitetty, ja miljoonat ihmiset olivat jääneet kodittomiksi. Erityisesti sodan hävinnyt Saksa sekä sitä vastaan pisimpään aktiivisesti taistellut Neuvostoliitto olivat kärsineet mittavia tuhoja. Saksan hyökkäyksessä oli kuollut miljoonia neuvostoliittolaisia sotilaita sekä siviilejä. Sodan lopulla liittoutuneet olivat pommittaneet monia Saksan kaupungeista rauniokasoiksi. Hitlerin väkivaltainen unelma oli johtanut saksalaiset tuhoon.

Kuvia

Asiasanat

Tapahtumat

Trinity-ydinkoe

Käsitteet

Ydinase, Manhattan-projekti, Kamikaze, Enola Gay, USS Bunker Hill

Valtiot

Saksa, Yhdysvallat, Japani

Paikat

Hiroshima, Nagasaki

Henkilöt

Albert Einstein, Franklin D. Roosevelt, Harry S. Truman

Aiheesta muualla

Jukka Lindfors, Elina Yli-Ojanperä: Hiroshima – yhden päivän historiaa Yle elävä arkisto. 08.09.2006.
Kai R. Lehtonen: Pommitettu Nagasaki vuonna 1988 Yle Elävä arkisto. 06.08.2010.